Digitaloutta, globalisaatiota ym. #Brysselinpöhinää
Kreikan ohella Brysselissä on tällä viikolla puitu myös digitaalisia sisämarkkinoita ja turvallisuusuhkia. EK oli mukana virittämässä yritysten ja päättäjien dialogia kiertotalouden tulevaisuudesta.
Eurooppalainen elinkeinoelämä tarjoaa EU:lle ratkaisuja
EK:n ja sen eurooppalaisten sisarjärjestöjen johto kokoontui viime viikolla BusinessEuropen kokoukseen pohtimaan maanosamme tulevaisuutta. EU:ta haastavat monien kriisien lisäksi kansalaisten tyytymättömyys, pelko tulevaisuudesta sekä kasvava populismi. Ulkoista epävarmuutta luo geopolitiikan paluu. Laajalle levinnyt epävakaus voi johtaa globaalin valtatasapainon muutoksiin yllättävänkin nopeasti.
Haasteista huolimatta elinkeinoelämä haluaa olla rakentava voima Euroopassa, järjestöt korostivat. Yritykset eivät tahdo jäädä sivustakatsojiksi, vaan ne ovat osa ratkaisua luodessaan kasvua, työpaikkoja ja hyvinvointia. Yhteistyölle on nyt tarvetta enemmän kuin koskaan.
Geoblokkaus komission e-commerce-paketin kuumia kysymyksiä
Komissio julkisti keskiviikkona laajan ”Digital Single Market e-commerce & content packages” -ehdotuksen uusista asetuksista. Se haluaa rajoittaa yritysten mahdollisuuksia geoblokkaukseen eli siihen, että tuotteiden ja palveluiden saatavuutta / ostettavuutta voisi rajoittaa asiakkaan kotipaikan tai kansalaisuuden perusteella.
Komissio esitti uudistuksia myös paketti- ja kuriiripalveluiden hinnoitteluun sekä kansallisten kuluttajansuojaviranomaisten yhteistyöhön. Lue tarkemmin EK:n nettiuutisesta.
Kiertotaloudesta Euroopan talouskasvun game changer
EK kokosi 24.5. Brysselin sidosryhmiä koolle Scaling Up Circular Economy -tilaisuuteen, jonka järjestimme yhteistyössä Ruotsin, Tanskan ja Hollannin sisarjärjestöjen kanssa.
Seminaarin pääpuhuja, komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen korosti kiertotalouden ainutlaatuista potentiaalia: siitä voi tulla Euroopalle todellinen ”game changer” – valtava positiivinen muutosmahdollisuus, jota eurooppalainen talous kipeästi kaipaa. Oikein toteutettuna luvassa on myönteisiä vaikutuksia sekä ympäristön että työpaikkojen ja kasvun kannalta.
Katainen korosti yritysten merkitystä – niiden on toimittava kiertotalouden vetureina. Uusi talous ei nouse lentoon sääntelyvetoisesti. Lue Kataisen näkemyksistä tarkemmin EK:n nettiuutisesta.
Ruotsalaistutkijat: Globalisaatio haastaa EU:n turvallisuuspolitiikkaa
Ruotsin EU-edustusto järjesti yhdessä EK:n ruotsalaisen sisarjärjestö Svenskt Näringslivin sekä tutkimus- ja ammattiliittotahojen kanssa seminaarin Euroopan unionin turvallisuusuhista. Seminaarissa haastettiin EU:ta varautumaan moniin vakaviin skenaarioihin, kuten esimerkiksi sota unionin välittömässä läheisyydessä, elintarvikehuollon vaarantuminen ja kyberhyökkäykset. Toisaalta tehostetut turvatoimet herättävät kysymyksiä lisääntyneen valvonnan riskeistä. Pakolaiskriisi taas korostaa EU:n turvallisuustavoitteiden ja ihmisoikeuksien välistä mahdollista ristiriitaa.
Puhujien mukaan nyt tarvitaan kauaskantoisempaa EU-tason turvallisuusajattelua. Samalla pohdittiin keinoja, joilla moninaisiin uhkiin voidaan vastata. Swedish Defence Research Agencyn tutkimusjohtaja Mikael Erikssonin mukaan esimerkiksi kansainvälisten sanktioiden pääasiallinen arvo on siinä, että niillä saadaan sitoutettua yhteistyöhön muuten saavuttamattomissa olevia toimijoita. Yleisesti ei voida kuitenkaan sanoa, että sanktiot olisivat aina toimiva ratkaisu. EU:n asettamat sanktiot ovat kuitenkin todiste yhtenäisestä EU-linjasta.
Pohdintaa globalisaation ja populismin suhteesta
Ajatushautomo CEPS:n tuore raportti ruotii globalisaation ja populismin suhdetta. Populismi on jatkuvassa kasvussa Atlantin molemmin puolin – niin vasemmalla kuin oikealla laidalla. Yhdysvalloissa trendi tiivistyy Donald Trumpiin, Euroopassa esimerkiksi Espanjan vasemmistopuolue Podemokseen tai Ranskan oikeistosiipeen National Frontiin. Kaikille näille yhteistä on keskustapuolueiden vastustaminen, mutta mikä saa äänestäjät ääriaatteiden taakse? Raportin mukaan on harhaanjohtavaa yhdistää populismin kasvu suoraan globalisaation haasteisiin, syyt taustalla ovat paljon monimutkaisemmat.
40 meppiä, jotka tulee tietää
Politico poimi 751 europarlamentaarikon joukosta 40 vaikutusvaltaisinta ja tunnetuinta meppiä. Yksikään suomalaismeppi ei päässyt The 40 MEPs who actually matter -listaukseen, mutta tuttuja nimiä löytyy aina Martin Schulzista Nigel Farageen. Myös virolaismeppi Kaja Kallas löytyy hienosti sijalta 30. Kuten odottaa saattoi, listaus on herättänyt kovaa keskustelua.
Brysselissä kiistellään nyt jalankulkualueista
Brysselin keskusta on täynnä mukulakivikatuja ja kävelyteitä, autot eivät Grand Placelle ja sen historialliseen ympäristöön pääse. Vuosi sitten Brysselin uuden pormestarin idea autottomasta Brysselistä pantiin toteen. Nyt vuoden jälkeen Bryssel on paikoittain hyvin hiljainen, jopa autioitunut. Useat kaupat ja ravintolat ovat menettäneet tuloistaan 3035 % ja toiset ovat joutuneet jo lopettamaan toimintansa, koska ne ovat autoilijoiden ulottumattomissa. Keskustan ulkopuolelle rakennetaan autoilijoille sopivia kauppakeskuksia, jotka vievät entisestään tuloja keskustan putiikeilta.
Suuri joukko on ryhtynyt vastustamaan jalankulkualueita ja kampanja niitä vastaan on käynnistetty. ”Syypää”, Brysselin pormestari, oli käännytetty eräänä iltana jopa ulos ravintolasta mielenosoituksena. Le Parti Libéral Démocrate (MR) on pyytänyt välittömiä muutoksia taloudellisiin tappioihin vedoten, jalankulkualueet olisi heidän mielestään rajattava vain pääasiallisille turistialueille.