EK:n Kuntaranking: Kärjessä Seinäjoen, Hämeenlinnan ja Vaasan seutukunnat

EK:n Kuntaranking sisältää vertailun 25 suomalaisesta seutukunnasta. Kärkipaikan saavutti jo toistamiseen Seinäjoen seutukunta. Seuraaviksi sijoittuivat kaksi kirijää: Hämeenlinnan ja Vaasan seutukunnat. Kuntakohtaisessa vertailussa kolmen kärki oli Kaarina, Lieto ja Nurmijärvi.

EK:n Kuntaranking-tutkimuksella selvittiin, kuinka vetovoimaisia Suomen eri seutukunnat ovat yritysten sijaintipaikkoina. Tutkimuksessa hyödynnettiin kahdentyyppistä aineistoa: aluekohtaisia kuntatalous- ja yrittäjyystilastoja sekä yritysjohtajille suunnattua kyselyä. Kyselyyn vastasi joulu-tammikuussa yhteensä 2043 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea. Vastaajat edustavat suomalaisia työnantajayrityksiä, joita maassamme on kaikkiaan hieman alle 90 000.

Vertailussa 25 seutukuntaa

Vertailuun otettiin alla olevat 25 seutukuntaa, joista yrityskyselyssä saatiin eniten vastauksia. Niiden tulokset on esitetty tarkemmin oheisessa diasarjassa. Sitä taustoittava raportti sisältää tietoja myös tarkemmalla kuntatasolla, joskin ne ovat seutuvertailua suuntaa-antavampia.

Liitteenä olevan raportin lopusta löytyy tiedot, mitä kuntia kuhunkin seutukuntaan kuuluu.
Liitteenä olevan raportin lopusta löytyy tiedot, mitä kuntia kuhunkin seutukuntaan kuuluu.

 

Hyvän yritysilmaston elementit

Seutukunnan sijoittumiseen vaikuttivat yritysjohtajien arvioissa erityisesti seuraavat tekijät:
• Erilaisten yritysten tasapuolinen kohtelu ja huomioiminen riippumatta koosta, toimialasta tai elinkaaren vaiheesta.
• Yritysvaikutusarviointien systemaattinen hyödyntäminen osana kuntapäätöksentekoa
• Lupaprosessien nopeus ja sujuvuus.
• Yritysten mahdollisuudet osallistua julkiseen palvelutuotantoon.

Parhaimmillaan hyvä yritysilmasto aikaansaa kunnassa positiivisen kierteen, sanoo Kuntaranking-tutkimuksesta vastannut EK:n asiantuntija Jari Huovinen:
– Kun yritykset pitävät aluetta vetovoimaisena, myös yrittäjyysaktiivisuus tai yritystiheys kehittyy usein positiiviseen suuntaan. Tämä puolestaan näkyy tulevina vuosina veroeurojen myötä kuntataloudessa ja kuntalaisten hyvinvoinnissa.

Raporttia lukiessa kannattaakin Huovisen mukaan kiinnittää huomiota erityisesti yrityskyselyn tuloksiin: yritysjohtajien antamat risut tai ruusut indikoivat usein pitkällä tähtäimellä samansuuntaista muutosta myös kuntatalouden tilastomuuttujissa.

Positiiviseen kierteeseen eivät kaikki kunnat päässeet. Kuntien saamat keskimääräiset pisteet notkahtivat lievästi alaspäin verrattuna vuonna 2012 tehtyyn edelliseen tutkimukseen, sanoo Huovinen:

– Kunnissa vannotaan elinvoimaisten yritysten ja niiden työpaikkojen nimiin, mutta tämä ei näy riittävästi käytännön päätöksissä tai kunnan prosesseissa.

Tuloksia tasapainottaa Huovisen mukaan se, että vain harvat seudut menestyivät sekä yrityskyselyssä että kuntatalouden tilastoissa. Yksikään mukana olevista alueista ei ollut paras tai heikoin kaikilla tutkimuksen osa-alueilla.

Kuntaranking-aineistot pdf-muodossa:

Diasarja (sisältää alueelliset tulokset)
Raportti

 

Lisätiedot:

Kommentit

Kommentoi