Oppivelvollisuuslain sijaan tarvitaan muita keinoja

Tavoite koko ikäluokan saamisesta perusopetuksen jälkeisiin jatko-opintoihin on hyvä, mutta oppivelvollisuuslaki ei ole ratkaisu. Nuoret, joilla on ongelmia jatko-opintoihin siirtymisessä, tarvitsevat yksilöllisempiä oppimismahdollisuuksia ja tukea jo perusopetuksen aikana.

– Perusopetuksen tulisi antaa jokaiselle paremmat valmiudet jatko-opintoihin ja herättää jokaisen nuoren kiinnostus omasta tulevaisuudestaan. Esimerkiksi joustavan perusopetuksen toimintamalli tarjoaa nuorelle yksilöllisemmän tavan opiskella, toteaa asiantuntija Mirja Hannula EK:sta.

– Oppivelvollisuusiän korottamiseen varatut 15 miljoonaa tulisi suunnata sille pienelle joukolle, jolla on ongelmia jatko-opintoihin siirtymisessä, jatkaa Hannula.

EK:n lausunnossa todetaan, että oppivelvollisuuslain valmistelu on erittäin puutteellista erityisesti esityksen kustannusvaikutusten arvioinnin osalta. Asiaan liittyy isoja periaatteellisia ja käytännön kysymyksiä, joten esityksen vaikutusten arviointi on tehtävä huolellisesti ennen päätöksentekoa. Samanaikaisesti valmistelussa olevien uudistusten, joita ovat ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen kokonaisuus ja ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistus, yhteisvaikutukset tulee arvioida. EK kantaa huolta oppivelvollisuuden korottamisesta aiheutuvien muutosten ja kustannusvaikutusten seurannaisvaikutuksesta sekä lukiokoulutukseen että ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kokonaisuuteen.

Ammatillisen tehtävä ei ole syrjäytymisen ehkäisy

Lakiesitys ei saa johtaa ammatillisen koulutuksen koulutustarjonnan ja rahoituksen suuntaamiseen oppivelvollisuuden korotuksesta huolehtimiseen ja työuran aikaisten osaamisen päivittämismahdollisuuksien heikkenemiseen.

– Ammatillisen koulutuksen ensisijainen tehtävä ei ole syrjäytymisen ehkäisy, vaan työelämän osaamistarpeisiin vastaaminen. Ammatillisen koulutuksen ja ammattiosaajien merkitys elinkeinoelämän ja yritysten osaavan työvoiman näkökulmasta on keskeinen, sanoo Hannula.

Työmarkkinakeskusjärjestöt tekivät omat ehdotukset nuorten työllisyyden edistämiseksi lokakuussa 2012. Ehdotusten keskeinen viesti oli, että nuorten siirtymiseksi työelämään ja ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen vähentämiseksi nuorille tarvitaan nykyistä yksilöllisempiä tapoja opiskeluun ja tutkinnon suorittamiseen yhdistämällä oppilaitoksessa, työssä ja työpajassa tapahtuvaa oppimista.

 

Kuva: Syda Productions, 123rf.com