Teollisuus uudistuu jo, uudistuuko EU?

Euroopan komissio valmistelee uutta tiekarttaa teollisuuspolitiikasta ensi kevään huippukokoukseen. Kilpailukyky olisi asetettava päätöksenteossa etusijalle.

EK julkisti syyskuussa teollisuuspoliittiset linjauksensa Kasvun manifestina (pdf). Linjausten tavoitteena on tehdä Suomesta maa, jossa kannattaa yrittää, investoida, työllistää ja tehdä töitä.

Myös EU:n pitää muuttua, sillä Suomen ja Euroopan teollisuuden kilpailukykyyn vaikutetaan Brysselissä.

Tehdasteollisuuteen kytkeytyy Suomessa arviolta 600 000 työpaikkaa joko suoraan tai välillisesti palvelujen ja raaka-ainetuotannon kautta. Euroopassa valmistus työllistää suoraan noin 32 miljoonaa ihmistä ja epäsuorasti noin 20 miljoonaa. Teollisuuden kerrannaisvaikutukset talouteen ovat merkittävät.

Kasvun manifesti kokosi tarvittavat toimenpiteet neljään teesiin:

1. Verotuksen ja sääntelyn liipaisinsormi on saatava kuriin.
2. Investoidaan tutkimukseen, koulutukseen ja kansainvälistymiseen.
3. Otetaan kaikki tehot irti tuotantopanoksista eikä tingitä logistiikkaverkostosta.
4. Uudistetaan työmarkkinat kasvun esteestä sen mahdollistajaksi.

EK tähdentää toimenpiteiden suunnittelua siten, että huomioon otetaan sekä valmistuksen ja palvelujen että raaka-aineiden tuotannon keskinäinen riippuvuus.

EU:n teollisuuspolitiikkaan saatava johdonmukaisuutta

EU:ssa teollisuuspolitiikka on yksi EU2020 -strategian lippulaivahankkeista. Teollisuuspolitiikka koskettaa useita eri politiikkalohkoja, mikä näkyy myös komission tiedonannoissa. Niissä korostetaan muun muassa yhteisen infrastruktuurin rakentamista, energian saannin turvaamista sekä panostuksia tutkimukseen, yrittäjyyteen ja kansainvälistymiseen.

– Käytännössä EU:n teollisuuspolitiikka on ollut kaikkea muuta kuin johdonmukaisesti ja horisontaalisesti toteutettu kokonaisuus, EK:n asiantuntija Jari Konttinen harmittelee.

Komissio valmisteleekin uutta tiekarttaa teollisuuspolitiikasta ensi maaliskuun huippukokoukseen. Arvioinnissa ja julkisen kuulemisen kohteena on myös koko EU2020 -strategia. Lisäksi uusi komissio ja parlamentti hakevat suuntaa viisivuotiskaudelleen.

– Hyvänä tavoitteena kilpailukykyneuvoston alustavissa linjauksissa on halu yhdenmukaistaa politiikkaa niin, että kilpailukyky asetetaan päätöksenteossa etusijalle. Myös sääntelyn purkamisen ja yksinkertaistamisen tarpeet ovat vahvasti esillä, Jari Konttinen kertoo.

Uusilla päättäjillä näytön paikka

Perusviestit Suomen elinkeinoelämältä EU:n teollisuuspolitiikkaan on samat kuin Kasvun manifestissa, joskin keinot eroavat osin toisistaan.

Yritykset tekevät osansa, mutta politiikalla on painava vastuu toimintaympäristön kehittämisestä. Sääntely ei saa haitata uusien investointien syntymistä, tuotantopanosten (ml. data) kilpailukykyinen hinta on varmistettava sekä osaamiseen ja innovaatioihin panostettava. Kaikkia protektionistisia toimia tulee välttää.

– Näihin asioihin uudet päättäjät voisivat vaikuttaa hyvällä tavalla, Jari Konttinen sanoo.

Suomalainen teollisuus on erittäin riippuvaista eurooppalaisen teollisuuden ja markkinoiden kehityksestä. Sen vuoksi Suomessa pitää olla erittäin valppaana, jotta kasvukäänne saadaan aikaan Euroopassa.

• Tutustu Euroopan komission alkuvuodesta 2014 päivittämään tiedonantoon teollisuuspolitiikasta
• Lue myös Jari Konttisen blogikirjoitus Ääripäistä yhteiseen veneeseen

Kuva: 123rf.com / Kheng Ho Toh