Uusi omistajarekisteri lisäisi hallinnollista taakkaa

Valtiovarainministeriön työryhmä esitti torstaina uutta julkista rekisteriä, johon koottaisiin tietoja yritysten omistajista. Ehdotettava lainsäädäntö liittyy EU:n neljännen rahanpesudirektiivin kansalliseen täytäntöönpanoon. Tavoitteena on estää rahanpesua ja terrorismin rahoittamista.

Rekisteristä näkisi omistajat, joilla on yli 25 prosentin omistus tai äänivalta yhtiössä. Uusi rekisteri perustettaisiin Patentti- ja rekisterihallitukseen (PRH) kaupparekisterin yhteyteen. Rekisterissä olisi tietoja paitsi omistajista myös tosiasiallisista edunsaajista. He ovat henkilöitä, joilla on oikeus nimittää tai erottaa yhtiön ylin johto tai jotka muutoin käyttävät määräysvaltaa yhtiössä.

Julkisissa rekisteritiedoissa näkyisi omistajan ja tosiasiallisen edunsaajan nimi, syntymäkuukausi ja -vuosi, kansalaisuus, asuinvaltio sekä tosiasiallisen edunsaajan aseman luonne ja laajuus. Viranomaisille näkyisi lisäksi henkilötunnus ja kotiosoite.

VM:n mukaan rekisteriin merkittäisiin vain niin sanottu ensimmäinen omistajaporras, jotta yritysten hallinnollinen taakka pysyisi kohtuullisena. EK toteaa kuitenkin, että ehdotetunlaisen uuden rekisterin luominen tulee joka tapauksessa aiheuttamaan ylimääräistä työtä ja kustannuksia yrityksille: VM arvioi rekisteriin rekisteröityvien yritysten määräksi 295 000 kpl.

Ehdotettu uusi edunsaajarekisteri koskisi suurinta osaa Suomen yrityksistä. Se ei kuitenkaan koskisi yksityisiä elinkeinonharjoittajia eikä listayhtiöitä, sillä listayhtiöiden osakkeet ovat kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla.

Listayhtiöiden osakkeenomistajia koskee voimassa olevan arvopaperimarkkinalain (AML) mukainen liputusvelvollisuus. Liputusvelvollisuuden alaraja on 5 % kohdeyhtiön äänimäärästä tai osakkeiden kokonaismäärästä, ja se on vaatimuksena huomattavasti tiukempi kuin nyt esitettävä rekisteröitymisen edellytyksenä oleva 25 %.

Ilmoituksen tekijä vastaisi luotettavuudesta

Tosiasiallista edunsaajaa koskevilla merkinnöillä ei olisi julkista luotettavuutta, vaan uuden rekisterin tieto olisi luonteeltaan informatiivista. Viranomainen ei myöskään tarkastaisi ilmoitettuja tietoja, vaan ilmoituksen tekijä vastaisi niiden oikeellisuudesta. On muistettava, että nykyisinkin käytössä oleva PRH:n kaupparekisteri on julkinen ja kuka tahansa voi saada kaupparekisteristä tietoja. Yritysten on huolehdittava tietojen oikeellisuudesta sanktioiden uhalla.

Lähtökohtana olisi, että yrityksen on käytettävä kaikkia sen käytettävissä olevia tietoja edunsaajan määrittelyssä. Sen lisäksi yrityksellä olisi aktiivinen velvollisuus selvittää tosiasialliset edunsaajansa (ns. ensimmäiseen omistajaportaaseen saakka).

Selvittämisvelvollisuus koskisi tapauksia, joissa henkilön määräysvalta tai omistusosuus ylittää 25 prosenttia. Jos edunsaajaa ei yrityksistä huolimatta pystytä tunnistamaan, selvittämisvelvollisuus koskisi oikeushenkilön hallituksen jäseniä, vastuunalaisia yhtiömiehiä tai muussa vastaavassa asemassa toimivia luonnollisia henkilöitä.

EK pitää ehdottoman tärkeänä hallinnollisen taakan minimoimiseksi ja ehdotuksen tavoitteiden saavuttamiseksi, että uudistus jatkovalmistellaan huolella yhteistyössä PRH:n, rekisterilainsäädännöstä vastaavien ministeriöiden ja elinkeinoelämän kanssa.