Janica Ylikarjula bloggaa: Kohti brittien EU-kansanäänestystä

23.02.2016

Millään EU-maalla ei ole Ison-Britannian kansanäänestysprosessissa juuri voitettavaa, mutta Brexitin toteutuessa kaikilla on vain menetettävää, kirjoittaa EK:n Brysselin-toimiston päällikkö.

Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin toimiston päällikkö Janica Ylikarjula

Janica Ylikarjula, EK Bryssel

EU-maiden päämiehet pääsivät väännön jälkeen odotetusti sopuun Ison-Britannian EU:n uudistamista kokevasta vaatimuslistasta viime viikon huippukokouksessa.

Mikä sitten unionissa tulee muuttumaan, jos britit antavat kansanäänestyksessä tukensa EU-jäsenyyden jatkumiselle ja neuvottelutuloksessa mainittuja muutoksia aletaan valmistella? Käytännössä hyvin vähän.

Pöydällä olleet kysymykset eivät näet lopultakaan muuta nykytilannetta merkittävästi. EU:n sisäinen maahanmuutto Britanniaan ei tule huippukokouksessa saavutetun sovun pohjalta vähenemään huomattavasti. EU:n kilpailukyvyn ja sääntelyn kehittämistä koskevat tavoitteet taas ovat jatkossakin mukana lähes kaikissa EU:ta koskevissa puheissa ja strategioissa, mutta niiden käytännön toteuttaminen jättää paljon parantamisen varaa. EU on jo tälläkin hetkellä monikerroksinen ja eritahtisesti etenevä unioni, jossa jokaisen jäsenmaan ei tarvitse olla mukana kaikessa integraation syventämisessä. Näin tulee olemaan jatkossakin.

Muutosta ei ole luvassa myöskään brittien EU-asenteisiin. Suhtautuminen unioniin säilynee toraisana, vaikka maa jatkaisi EU:n jäsenenä.
Neuvotteluiden lopputuloksen painoarvosta kertoo sekin, ettei pääministeri Cameron tai Britannian media keskittynyt viikonloppuna käsittelemään sopimuksen yksityiskohtaista sisältöä. Julkisuudessa oli esillä lähinnä tarve vahvistaa itsemääräämisoikeutta ja turvallisuuskysymys, vaikka jälkimmäiseen Britannia ei edes ollut hakemassa mitään muutosta.

Tärkeintä oli, että neuvottelutuloksen saavuttamisen jälkeen pääministeri Cameron voi lobata täydestä sydämestä brittien EU-jäsenyyden puolesta. Syvällistä keskustelua EU:n tulevaisuudesta on kuitenkin turha odottaa. Se jäi puuttumaan myös EU-tasolla, kun lopulta käsittelyssä oli vain yhden jäsenmaan vaatimuslista.

Jos Britannian EU-jäsenyyden jatkuminen ei tule merkittävästi muuttamaan EU:ta, niin tilanne on aivan toinen, jos britit valitsevat EU-eron eli Brexit toteutuu. Sen merkittävin vaikutus liittyisi EU:n uskottavuuteen ja arvovaltaan, jotka kokisivat ison kolauksen.

Suomi menettäisi monissa kysymyksissä samanmielisen kumppanin. Iso-Britannia korostaa Suomen tapaan avointa markkinataloutta, kilpailukykyä, parempaa sääntelyä ja ylipäätään EU:n toiminnan tehostamista. Iso-Britannia on Suomelle myös taloudellisesti tärkeä maa ja sen talouden hidastuminen vaikuttaisi myös Suomeen.

Varmaa on, että EU:n tulevaisuuteen liittyvä epävarmuus tulee jatkumaan, mikä on myrkkyä yrityksille niin Isossa-Britanniassa kuin Suomessa ja muissakin EU-maissa.

On ollut tuskallista seurata EU-maiden kasvavaa itsekkyyttä, joka on johtanut jopa EU:n olemassa oloa kyseenalaistavaan keskusteluun. Tätä on ollut vaikea ymmärtää, kun samaan aikaan EU-maat ovat suurten haasteiden edessä, joita voidaan ratkaista vain työskentelemällä yhdessä.