Arvonlisäverotusta halutaan uudistaa EU:ssa

08.04.2016

Euroopan komissio kiinnittää huomiota muun muassa veropetosten torjunnan tehostamiseen ja digitaalisen kaupankäynnin vaatimuksiin tuoreessa toimintasuunnitelmassa, joka tähtää arvonlisäverotuksen uudistamiseen.

Euroopan komissio julkaisi 7. huhtikuuta toimintasuunnitelman EU:n arvonlisäverotuksen kehittämisestä. Tavoitteena on muokata nykyistä arvonlisäverodirektiiviä nopealla aikataululla niin, että direktiivi palvelisi paremmin yhtenäisen ja eheän EU:n arvonlisäveroalueen kehittämistä.

Komission mielestä arvonlisäverodirektiivillä ei pystytä tällä hetkellä vastaamaan riittävän tehokkaasti esimerkiksi veropetosten torjumiseen. Direktiivi ei myöskään ota huomioon esimerkiksi digitaalisen kaupankäynnin tuomia vaatimuksia.

Direktiivi asettaa myös raskaita hallinnollisia velvoitteita pk- ja startup-yrityksille kansainvälisen kaupankäynnin aloittamiseen.

Toimintasuunnitelma koostuu neljästä pääkohdasta:

1. Kohti yhtenäisempää lopullista EU-alueen arvonlisäverojärjestelmää

Komissio ehdottaa merkittäviä muutoksia EU:n tavarakaupan verotussääntöjen kehittämiseen asteittain siten, että tavaran myyjä maksaisi arvonlisäverot ostajan puolesta tavaran määränpäävaltion mukaisella arvonlisäverolla, mutta oman maansa verohallinnon välityksellä (ns. One-Stop-Shop -järjestelmä).

Yllä mainituilla toimilla pystyttäisiin komission mielestä ehkäisemään tehokkaammin arvonlisäverotuksen veropetosilmiöitä.

2. Digitaalista kaupankäyntiä koskevien alv-sääntöjen kehittäminen ja pk-yritysten ALV-velvoitteiden huojentaminen

Komissio ehdottaa muun muassa kuluttajille tapahtuvan verkkokaupan alv-sääntelyn kehittämistä siten, että myyjä voisi vastaisuudessa hoitaa kohdevaltion arvonlisäverovelvoitteet oman verohallintonsa välityksellä (One-Stop-shop -järjestelmä).

Lisäksi ehdotetaan esimerkiksi pk- ja startup-yhtiöille tarkoitettuja huojennusmekanismeja, joilla kevennettäisiin näille toimijoille arvonlisäverotuksesta aiheutuvaa hallinnollista taakkaa.

3. Arvonlisäverokantoihin liittyvän sääntelyn modernisointi

Komissio ehdottaa kahta vaihtoehtoista mallia arvonlisäverokantojen sääntelyn kehittämiseen. Käytännössä jäsenvaltioille annettaisiin nykyistä enemmän vapauksia verokantojen määrittelyyn, mutta kuitenkin tiettyjen reunaehtojen puitteissa (esimerkiksi verokantojen lukumäärä). Muutos mahdollistaisi alennetun verokannan soveltamisen esimerkiksi tiettyihin digitaalisiin tuotteisiin, kuten sähköisiin kirjoihin ja lehtiin.

4. Verovajeen paikkaaminen arvonlisäverotuksessa

Arvonlisäverotuksesta aiheutuva verovaje on komission mukaan EU-tasolla erittäin merkittävä, jopa 170 miljardia euroa. Komissio esittää vajeen umpeen kuromiseen 20 toimenpiteen listaa. Siihen sisältyy ehdotuksia esimerkiksi veroviranomaisten välisestä yhteistyöstä sekä jäsenmaiden verohallintojen toiminnan tehostamisesta.

Muutoksilla monia merkittäviä vaikutuksia yritysten arvonlisäverojen hallintaan

Seuraavaksi komissio pyytää neuvostoa ja Euroopan parlamenttia tarjoamaan Euroopan talous- ja sosiaalikomitean tuella selkeää poliittista ohjausta toimintasuunnitelmassa esitettyjen vaihtoehtojen suhteen sekä vahvistamaan tukensa esitetyille uudistuksille.

Komissio esittää vuosina 2016 ja 2017 lainsäädäntöehdotuksia kaikista asiaan liittyvistä kysymyksistä. Jos toimintasuunnitelmassa esitetyt ehdotukset toteutuvat, myös Suomi voi muuttaa arvonlisäverolakiaan – ja tietyiltä osin myös joutuu muuttamaan sitä.

Merkittävää olisi esimerkiksi EU:n tavarakauppasääntöjen kehittäminen siten, että tavaran määränpäävaltion veronmaksuvelvoite siirrettäisiin paikalliselta ostajalta myyjälle. Se vaikuttaisi olennaisesti yritysten laskutukseen, sopimuksiin, raportointiin ja toiminnanohjausjärjestelmiin.

Osa ehdotetuista muutoksista keventäisi arvonlisäverovelvoitteiden yrityksille aiheuttamaa hallintotaakkaa; esimerkiksi tavaroiden kuluttajakauppaa koskevien sääntöjen muuttaminen mahdollistamalla kohdevaltion verovelvoitteiden hoitaminen myyjän maan verohallinnon välityksellä (One Stop Shop -järjestelmä).

Myös digitaalisen toimintaympäristön nykyistä parempi huomioon ottaminen on erittäin kannatettavaa arvonlisäverotusta kehitettäessä.