Liikenteestä kasvuala uusin avauksin

Tänään kerrottiin ministeri Bernerin suulla liikenteen isoista remonteista. Molemmat ministerin esitykset, liikennekaari ja Live Oyj, merkitsisivät isoa muutosta markkinassa ja toimintamallissa. Molempien uudistusten ajureina ovat liikenteen tietovaltaistuminen, palvelujen ja liiketoimintamallien moninaistuminen sekä liikenteen kasvun mahdollistaminen.

Nyt esitetty liikennekaari on kokoava lainsäädäntöhanke, jossa liikenteen palvelujen tarjoamista halutaan vapauttaa. Ihmisten liikkuminen on 90 % itsepalvelua kävellen, pyörällä tai autolla. Loppu kymmenys on ollut luvanvaraisia ja tarkkaan säädeltyä. Valtio ja kunnat ovat käyttäneet yli miljardi euroa vuosittain taksi-, bussi- ja junaliikenteen ostoihin. Nyt tätä summaa halutaan pienentää kymmenellä prosentilla.

Liikennekaariesityksen mukaan jatkossa pienimuotoiseen kyytien tarjoamiseen ei tarvittaisi erillistä lupaa. Taksipalvelujen tarjonta olisi edelleen luvanvaraista, mutta lupien määrää tai palvelun hintaa ei päätettäisi poliittisesti. Tavaraliikenteen ehdoista poistettaisiin kansalliset lisävelvoitteet. Myös joukkoliikenteen järjestämiseen tulisi tarkennuksia.

– Autoilussa trendi kulkisi omatoimisuudesta ostopalveluun. Toiveita asetetaan paljon autojen yhteiskäytölle ja kyytimarkkinoiden vilkastumiselle, sanoo EK:n johtava asiantuntija Tiina Haapasalo.

Live olisi uusi valtionyhtiö, joka omistaisi liikenneinfran, saisi tulonsa asiakasmaksuista, hoitaisi infran ylläpidon sekä investoinnit ja tulouttaisi voittonsa valtiolle.

Liikenteen veroja (auto/ajoneuvo/polttoaineverot) alennettaisiin ja infran käytöstä perittäisiin maksua. Kokonaisveroaste laskisi, mutta liikenteen kulunsa jokainen kansalainen tai yritys kattaisi käyttönsä mukaan. Käyttömaksun suuruudesta ei ole vielä arvioita. Maksuja kerättäisiin kuitenkin siinä määrin, että jo tällä hallituskaudella olisi kaksi miljardia käytettävissä lisää infrainvestointeihin. Liven valmistelu käynnistyy tänä keväänä, ja valmista olisi vuonna 2018.

– Liven osalta nähdään tarkemmin vasta selvityksissä, millaiset rätingit veroista ja maksuista syntyisivät kunkin infrankäyttäjän kohdalla. Miten yritysten maksukuorma muuttuisi ja miten se vaikuttaisi liiketoimintaan, miten matkailuun tai ihmisten arkeen. Tätä tulemme punnitsemaan erityisesti kilpailukyvyn näkökulmasta. Odotamme tästä selvitystyöstä avointa ja kiinnostavaa yhteistyötä, toteaa Haapasalo.