Mirja Hannula bloggaa: Ammatillisen koulutuksen menestystarina 2.0
Ammatillisen koulutuksen suosion ja arvostuksen nousu Suomessa on tulosta pitkäjänteisestä kehittämistyöstä. Hyvää työtä on tehty eri suunnissa. Koulutuksen järjestäjät ovat tiivistäneet työelämäyhteistyötä ja kehittäneet koulutusprosesseja. Osa ammattiopinnoista on siirretty työpaikoille. Vuositasolla n. 120 000 opiskelijaa on oppimassa työssäoppimisjaksolla työelämän ammattilaisten ohjauksessa. Koulutusta ja huippuosaamista on kehitetty kilpailutoiminnan avulla paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.
Jotta työelämä saa tarvitsemiaan uusia ammattilaisia ja ammatillisen koulutuksen menestystarina jatkoa, on päättäjillä oltava nyt viisautta tehdä oikeansuuntaisia linjauksia. Ammatillinen koulutus tarvitsee ajattelutavan muutoksen. Asiakaslähtöisen toimintamallin tulisi olla arkea järjestelmä- ja tutkintolähtöisen ajattelun sijaan. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kokonaisuuden tulee palvella sekä yritysten että yksilöiden erilaisia tarpeita. Syrjäytymisen ehkäisyn sijaan on kehittämisessä ja keskustelussa nostettava keskiöön ammattiosaaminen ja työelämän tarpeet.
Tulevaisuus vaatii uudistumista. Ammatillista koulutusta koskevat lait tulee norminpurkutalkoiden hengessä yhdistää. Keskustelu nuorten ja aikuisten ammatillisesta koulutuksesta unohtaa sen kaikkein tärkeimmän: miten koulutus vastaa tulevaisuuden työelämän osaamistarpeisiin. Erikoistuneita koulutuksen järjestäjiä tarvitaan jatkossakin – ja erikoistumisen tulee ensisijaisesti lähteä työelämän tarpeista.
Tavoitteena tulee olla maailman paras ammatillinen koulutus. Tarvitsemme ammatillisen koulutuksen tulevaisuus- ja tuottavuusohjelman ja uudistuvat toimintatavat. Nykyistä joustavammat koulutuspolut vastaavat nykymallia paremmin sekä yksilöiden että työelämän tarpeisiin, esimerkkinä joustava siirtymä ammatillisesta peruskoulutuksesta oppisopimukseen. Tutkinnon osaan tähtäävä oppisopimuksen merkitys tulee kasvamaan työelämän tarpeisiin vastaamisessa ja opiskelijoiden työllistymisen parantamisessa. Työllistyminen tulee asettaa riittävän suurella painoarvolla koulutuksen vaikuttavuuden mittariksi.
Ammatillisen koulutuksen merkitys työurien pidentämisessä on ratkaiseva. Työuran alkuvaihe on tärkeä, mutta yhtä tärkeää on, että ammatillinen koulutus vastaa joustavasti ja ketterästi myös työuran aikaisen osaamisen uudistamisen tarpeisiin. Yhtenä esimerkkinä koulutus- ja työvoimatarpeista on Äänekosken biotuotetehtaan jätti-investointi. Ammattiosaajien tarpeeseen on kyettävä reagoimaan niin Äänekoskella kuin muillakin paikkakunnilla. Menestystarina saa jatkoa vain ottamalla riittävän kunnianhimoinen tulevaisuusloikka – ja uudistumalla.