Tapaus Iso-Britannia: Miten EU:sta erotaan?

EU:n sopimuksissa ei ole selkeää kuvausta siitä, millaisten prosessien kautta unionin jäsenyydestä erotaan. Nyt asian selventämisellä on kiire, sillä Ison-Britannian virallista eroilmoitusta odotetaan maaliskuun loppuun mennessä.

Sääntöjen puute tekee eroprosessista epäselvän ja jättää tilaa tulkinnalle. Jos muut EU-maat haluaisivat ottaa mittaa, ne voisivat halutessaan tehdä Ison-Britannian eroprosessista vaikean ja samalla varoittavan esimerkin muiden unionimaiden EU-skeptisille voimille. On tietenkin harkinnan paikka, kuinka viisasta tällainen politiikka olisi.

Lissabonin sopimus ainut oikeuspohja

Joulukuussa 2009 voimaan tulleen Lissabonin sopimuksen artikla 50 määrittää hyvin yleisellä tasolla, miten EU-eroprosessi etenee.

• Ison-Britannian on annettava eroilmoitus Eurooppa-neuvostolle.
• Tästä alkaa kahden vuoden määräaika eroprosessille. Määräaikaa voidaan jatkaa kaikkien EU-maiden yksimielisellä päätöksellä.
• Neuvosto määrittää neuvottelumandaatin eli suuntaviivat, joiden puitteissa eroehdot on sovittava.
• Lopullinen erosopimus tulee neuvoston hyväksyttäväksi sen jälkeen, kun Euroopan parlamentti on sen hyväksynyt.

Kuka antaa Isossa-Britanniassa eroilmoituksen?

Kansanäänestyksen tulos ei ollut laillisesti sitova, joten erillinen päätös eroilmoituksen antamisesta on tehtävä. Miten päätös kansallisesti tehdään, on kiinni Ison-Britannian omasta lainsäädännöstä.

Isossa-Britanniassa väitellään nyt siitä, voiko eroilmoituksen antaa pääministeri vai tarvitseeko hän vielä parlamentin hyväksynnän. Nykyinen parlamentti ei kannata EU-eroa. Pääministeri Theresa May todennäköisesti haluaa käynnistää eroprosessin ilman parlamentin hyväksyntää.

Kuka toimii EU:n neuvottelijana?

Teknisesti eroneuvotteluista vastaa komissio, mutta jäsenmaat ohjaavat prosessia vahvasti. Jäsenmaat antavat komissiolle määräenemmistöllä hyväksytyn neuvottelumandaatin.

Komissio on nimittänyt brexit-neuvottelijaksi Ranskan entisen sisämarkkinakomissaarin Michel Barnierin. Neuvoston puolelta belgialainen Didier Seeuws on nimitetty johtamaan brexit-taskforcea, joka tulee keskittymään eroprosessin poliittiseen puoleen sekä uuden suhteen pohtimiseen.

Euroopan parlamentti hyväksyy aikanaan lopullisen sopimuksen. Komission onkin jo eroprosessin aikana kuultava Euroopan parlamenttia, jotta lopputulos muotoutuu parlamentin näkemyksen mukaiseksi. Myös brittiläiset europarlamentaarikot saavat äänestää.

Voidaanko eroneuvottelut keskeyttää?

Isolla-Britannialla ei ole lainsäädännöllistä estettä keskeyttää eroprosessia koska tahansa ennen erosopimuksen voimaan tulemista. Tähän voivat johtaa mm. uudet vaalit ja hallituksen vaihtuminen tai toinen kansanäänestys, joka tuntuu tällä hetkellä epätodennäköiseltä. Eroneuvotteluista vetäytyminen heikentäisi väistämättä Ison-Britannian asemaa EU:ssa.

Koska ero tulee voimaan?

Iso-Britannia on luvannut eroilmoituksensa maaliskuun loppuun mennessä. Tämä tarkoittaa, että ero tulee voimaan aikaisintaan vuonna 2019. Todennäköisesti prosessi kuitenkin pitkittyy.

Pahimmassa, mutta epätodennäköisessä tapauksessa erosopimuksesta tulisi nk. sekasopimus. Tämä tarkoittaa, että se pitäisi ratifioida myös kaikissa EU:n kansallisissa parlamenteissa. Kansanäänestyksetkin erosopimuksesta ovat tällöin mahdollisia.

EU:ssa on tällä hetkellä tulkintaepäselvyyksiä siitä, mitkä sopimukset ovat sekasopimuksia. Koska sekasopimus pitkittäisi prosessia huomattavasti ja toisi siihen merkittävää epävarmuutta, olisi kaikkien etu, ettei Ison-Britannian lopullinen erosopimus ole sellainen.

Jos Britannia päättää EU-eron jälkeen hakea uudestaan EU-jäsenyyttä, asiaa käsitellään samoin kuin muidenkin kolmansien maiden kanssa.

Lue myös: EU-erosopimus on periaatteiden ja yksityiskohtien viidakko (Janica Ylikarjulan ja Ilari Kallion muistio)