Tuottavuus ja kilpailukyky

Tulosta

Suomen kilpailukyvyn perusteet ovat pitkällä aikavälillä kunnossa toimivan infrastruktuurin ja hyvän koulutusjärjestelmän ansiosta. Lyhyen aikavälin kilpailukyky on sen sijaan heikentynyt kustannusten nousun ja talouden rakennemuutoksen takia.

Tuottavuus on talouskasvun moottori

Suomi on menettänyt ennen finanssikriisiä saavuttamansa etumatkan keskeisiin kilpailijamaihin verrattuna. Tuottavuus kohosi Suomessa merkittävästi vuoteen 2007 saakka, mutta tämän jälkeen tuottavuuskehitys oli usean vuoden ajan heikkoa. Vuosina 2010–2011 tuottavuus koheni. Vuosien 2012-2014 tuottavuuskehitys oli Suomessa koko EU:ta heikompaa.

Talouskasvua voidaan saada lisää joko työn määrää lisäämällä tai työn tuottavuutta kasvattamalla.  Tuottavuus kasvaa tehokkaampien toimintatapojen, suorituskykyisempien koneiden ja uusien tuotteiden avulla. Koko talouden tuottavuus kohentuu myös rakennemuutoksen myötä tuotannon siirryttäessä uusille, paremmin kannattaville aloille.

Tal16

Tuottavuuskehitys vaihtelee toimialoittain

Tuottavuus vaihtelee voimakkaasti eri aloilla. Menneinä vuosina tuottavuuden kasvu oli ripeämpää teollisuudessa kuin muilla aloilla. Tuottavuuden aiemmasta nopeasta kasvusta suuri osa selittyi sähköteknisellä teollisuudella ja tuotantorakenteen muutoksella.

Yksityisten palvelujen tuottavuus oli Suomessa 1990-luvulla keskimäärin hieman kansainvälistä keskitasoa parempi. 2000-luvulla Suomen sijoitus on jonkin verran heikentynyt. Suomen posti- ja teleliikennesektorin tuottavuus on EU-maiden keskiarvoa parempi.

Tuottavuutta ei ole perinteisesti arvioitu lainkaan julkisen sektorin toiminnoissa.

Tuottavuuden kasvussa oli ennen finanssikriisiä suuri ero elektroniikka- ja sähköteollisuuden sekä muun teollisuuden välillä. Koska tuottavuuden kehitys oli hyvää viestintälaitteiden – muun muassa puhelimien – valmistuksessa, se nosti selvästi koko teollisuuden tuottavuuslukuja. Kun elektroniikka- ja sähköteollisuus on nyt pienentynyt, myös tämä vaikutus on poistunut.

Tuotoksen perusteella laskettu työn tuottavuus parani koko taloudessa vuonna 2014 vajaat puoli prosenttia edellisvuodesta. Tehdasteollisuudessa työn tuottavuus kohentui vuonna 2014 noin 2 prosenttia.

Tal25

Kilpailukykytutkimukset ennustavat heikosti

Suomi menestyi 2000-luvun alkupuolella hyvin erilaisissa kilpailukykytutkimuksissa. Näissä selvityksissä kansantalouden kilpailukyky on yhtä kuin maan edullisuus tuotannon sijaintipaikkana. Kilpailukykyselvitykset ovat kuitenkin luonteeltaan taaksepäin katsovia, ja ne ovat osoittautuneet huonoiksi tulevan kehityksen ennakoijiksi.

IMD:n (International Institute for Management Development) tekemässä kilpailukykyvertailussa Suomi on tippunut kauas kärjestä. IMD:n tuoreimmassa selvityksessä Suomi on sijalla 20. WEF:in (World Economic Forum) tekemässä tutkimuksessa Suomi on kahdeksantena.

Tal82

 

Kilpailukykyvertailut painottavat eri asioita: WEF:n selvityksessä on suuri paino infrastruktuurilla, teknologialla ja koulutuksella. IMD sen sijaan painottaa enemmän makrotalouden kehitystä, kansainvälistä kauppaa ja investointeja. WEF:in tutkimuksen arvioidaan yleisesti kuvaavan pidemmän aikavälin kilpailukykyä, ja IMD:n katsotaan mittaavan lyhyen aikavälin kilpailuasetelmia.

Kilpailukykytutkimuksissa maat laitetaan paremmuusjärjestykseen tilastotietojen ja erilaisten kyselyaineistojen pohjalta. Kyse ei ole tieteellisistä tutkimuksista. Järjestys riippuu muuttujien painotuksista. Sijoittumista eivät ratkaise niinkään tulevaisuuden visiot vaan kotimaisten yritysjohtajien käsitykset viime vuosien tilanteesta.

Suomi on saanut yleensä hyvät pisteet koulutuksesta, infrastruktuurista ja teknologiasta sekä tehokkaasta julkisesta sektorista. Jäykät työmarkkinat ja korkea verotus ovat suurimpia haittatekijöitä.

Kustannuskilpailukyky on huonontunut

Suomen teollisuuden kustannuskilpailukyky on heikentynyt huippuvuosista.

Tal81

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on arvioinut kustannuskilpailukyvyn eri osatekijöitä. Etlan yksikkökustannuksiin perustuvien laskelmien mukaan työn tuottavuus on Suomessa laskussa muihin maihin verrattuna. Kilpailukyvyn parantaminen edellyttää t&k-toimintaan panostamisen lisäksi maltillista työvoimakustannusten kehitystä usean vuoden ajan.