Petri Vuorio EK:n Venäjä-johtajaksi

petri vuorio 8809 (2)

Petri Vuorio aloittaa EK:ssa 2.5.2016

Petri Vuorio on tehnyt pitkän uran pääsiassa rahoitusalalla Suomessa ja Venäjällä. Viimeksi hän toimi asiakasvastuullisena johtajana Handelsbankenin suurasiakasyksikössä.

Aiemmin hän auttoi East Consultingin Senior Partnerina  suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälistymisessä ja liiketoiminnan kehittämisessä pääasiassa Venäjällä, Baltian maissa ja Valko-Venäjällä. Vuorio toimi myös kuusi vuotta Swedbankin kansainvälisen yrityspankkitoiminnan johtajana Pietarissa sekä oli AEB:n (Association of European Businesses) Luoteis-Venäjän johtokunnan jäsenenä ja varapuheenjohtajana.

Tulevassa työssään EK:ssa ja rahoitusalan töissä Vuorio näkee paljon yhtäläisyyksiä.

– Aiemmissa tehtävissäni pankkimaailmassa keskeistä on ollut asiakkaiden eli pk- ja suuryritysten tarpeiden ymmärtäminen. Tämä on oleellista myös uudessa työssäni EK:n Venäjä-johtajana. Tunnen hyvin suomalaisten ja venäläisten yritysten toimintaa Venäjällä, ja EK:ssa voin valjastaa osaamiseni koko elinkeinoelämän käyttöön. Aion kuunnella, mitä toiveita EK:n jäsenyrityksillä on Venäjän suhteen.

Suurin haaste Venäjällä on arvaamattomuus.

– Venäjän markkinoille valmistautuvan yrityksen täytyy varautua siihen, etteivät asiat aina mene niin kuin on suunniteltu ja varasuunnitelmallekin on oltava varasuunnitelma. Toisaalta Venäjän vuosiltani opin myös sen, miten oleellista on tuntea kulttuuri, toimintaympäristö ja kieli.

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies painottaa, että Venäjä on EK:n keskeinen painopistealue kauppapolitiikassa.

– Venäjä on aina ollut Suomelle merkittävä kauppakumppani. On tärkeää, että meillä on osaamista, joka auttaa erityisesti suomalaisia pk-yrityksiä menestymään Venäjällä.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Viestintäpäällikkö
Helvi Kaijomaa
p. 040 512 5861

Petri Vuorio EK:n yrittäjyydestä ja elinkeinopolitiikasta vastaavaksi johtajaksi

– Petri Vuoriolla on vahva elinkeinopoliittinen tausta ja osaamista niin kotimaassa kuin EU:ssa. Suomi tarvitsee yrittäjyyteen perustuvan jälleenrakennusohjelman ja Petrin johdolla EK haluaa olla sitä vahvasti tekemässä. Yrittäjän poikana ja itsekin entisenä yrittäjänä Petri ottaa paikkansa EK:n yrittäjien edustajana, sanoo EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

– Yrittäjyyden ja omistajuuden toimintaedellytysten vahvistaminen ovat keskeisimpiä tekijöitä Suomen talouden nousu-uralle palauttamisessa ja siellä pitämisessä. Arvostan mahdollisuutta päästä edistämään suomalaisyritysten ja Suomen menestystä yhdessä EK:n vahvan jäsenverkoston kanssa, sanoo EK:n yrittäjyydestä ja elinkeinopolitiikasta vastaava johtaja Petri Vuorio.

Vuorio on työskennellyt EK:ssa vuodesta 2016. Ennen EK:ta Vuorio on toiminut useissa rahoitusalan tehtävissä muun muassa Handelsbankenin Suomen suurasiakasyksikössä johtajana ja Swedbankin kansainvälisen yrityspankkitoiminnan johtajana Pietarissa. Lisäksi hän on toiminut urallaan myös start-up- ja työnantajayrittäjänä.

 

Petri Vuorio on valittu EU- ja kauppapolitiikan johtajaksi EK:n Brysselin-toimistoon

Aiemmin Petri Vuorio on toiminut useissa rahoitusalan tehtävissä muun muassa Handelsbankenin Suomen suurasiakasyksikössä johtajana ja Swedbankin kansainvälisen yrityspankkitoiminnan johtajana Pietarissa. Lisäksi hän on auttanut East Consultingin Senior Partnerina suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälistymisessä ja liiketoiminnan kehittämisessä.

– Petrillä on vahva kokemus ja osaaminen yritysten EU- ja kauppapolitiikan edunvalvonnassa. Olen tyytyväinen, että saamme kovan osaajan jatkamaan Taneli Lahden erinomaista työtä, toteaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

– On ilo päästä edistämään yhdessä EK:n vahvan tiimin kanssa suomalaisyritysten menestyksen eteen Brysselissä tehtävää EU-vaikuttamistyötä. EU kohtaa juuri nyt lähihistoriansa merkittävimpiä sisäisiä ja ulkoisia haasteita, joiden yhteydessä on tärkeää varmistaa Suomen ja suomalaisen elinkeinoelämän äänen kuulluksi tuleminen, arvioi EK:n tuleva EU- ja kauppapolitiikan johtaja Vuorio.

Vuorio aloittaa tehtävässään 2.1.2020.

Petri Vuorio

Petri Vuorio bloggaa: ”Kalastuksen kansallisten erikoisuuksien jäljillä” Venäjän Karjalassa

Petri Vuorio otti paikallistuntumaa Karjalaan myös omassa nimikkokylässään.

Karjalan alueella toimii suomalaisyrityksiä erityisesti metsäteollisuuden, koneurakoinnin, varaosa- ja huoltotoiminnan sekä logistiikan aloilla. Yritykset ovat sopeutuneet haastavaan yleistaloustilanteeseen verraten hyvin. Suurimpia liiketoiminnan haasteita ovat ammattitaitoisen työvoiman saatavuus sekä toimintaympäristön ennakoimattomuus. Merkittävän haasteen liiketoiminnan kannattavuudelle luo myös Suomen puolella tarkastelussa oleva raja-asemien yöaukioloaikojen supistaminen, joka uhkaa nostaa mm. kuljetuskustannuksia.

Duuman vaaliviikon tunnelmat Karjalassa eivät pitäneet sisällään aineksia jännitysnäytelmään. Vaalikuumeen viileyttä kuvasti kuudensadan kilometrin ajomatkalla vihdoin Pitkärannassa havaitsemamme yksi vaalimainos (Kommunistinen puolue). Tämä havainto jäikin laatuaan ainoaksi. Niin ikään äänestysaktiivisuus jäi Karjalassa vaatimattomaksi, niukasti alle neljäänkymmeneen prosenttiin. Duumaan valittiin jo viidennen kerran valtapuolue Yhtenäisen Venäjän Valentina Pivnenko, joka on toiminut myös duuman Suomi-ystävyysryhmän puheenjohtajana. Poikkeavaa oli, että oppositiopuolue Jabloko saavutti jopa kahdeksan prosentin ääniosuuden, Yhtenäisen Venäjän kannatuksen ollessa 37 prosenttia.

Duuman vaalien lopputulos ei välittömästi vaikuta karjalalaiseen arkieloon, vaikka joitakin hankaliksi koettuja päätöksiä onkin lykätty vaalien yli. Näihin kuuluu uuden duuman päätettäväksi tuleva ensi vuoden talousarvioesitys, joka sisältänee erityisesti Karjalan tyyppisille valtion budjettituesta riippuvaisille alueille kipeitä kululeikkauksia. Alueiden budjettituista uhataan alijäämän tilkitsemiseksi leikata jopa viisitoista prosenttia. Suurimpien uudistusten, kuten eläkeiän noston osalta (nyt naiset 55- ja miehet 60-vuotta), odotettaneen ainakin vuoden 2018 presidentinvaaleihin asti. Vuodelle 2017 odotetaan tältä pohjalta valtakunnan tasolla vaimeaa, vajaan yhden prosentin talouskasvua.

Kiitos federaatiotason budjetista tehtyjen mittavien tieinvestointien, selvisimme matkasta yhdellä rengasrikolla. Lähes kaikki päämaantiet ovat viime aikoina saaneet uuden päällysteen ja kuntoa voikin kuvata erinomaiseksi. Pahat kielet väittävät Laatokan rannoilla sijaitsevilla lukuisilla eliittihuviloilla olevan osuutta asiaan, mutta toimiva tiestö hyödyttää toki myös yrityksiä ja paikallisia asukkaita. Paikallishallinnon aluebudjetin varassa olevien sivuteiden kunto taas on erittäin heikko. Kylänraiteilla syntyykin helposti vaikutelma rengaspaikkauksesta alueen johtavana palveluelinkeinona. Alan erikoisliikkeitä löytyy nimittäin pienestäkin kylätaajamasta helposti viitisen kappaletta.

Venäjän asettamat vastapakotteet ovat tänä vuonna näkyneet muutoin negatiivisissa talousluvuissa kolmen prosentin kasvuna maatalous- ja elintarviketuotannossa. Laatokan rantamaisemissa kotimaisen tuotannon lisääntyminen näkyy ensimmäisinä kalakasvattamoina sekä yksittäisten laiduntavien lehmien kasvaneena lukumääränä. Nämä toimet ovat riittämättömiä suomalaisjuuston tai norjalaislohen tuonnin paikkaajina, joten ruokakauppojen tarjonta on kaventunut sekä määrällä että laadulla mitaten melkoisesti.

Kiihtyneen kilpailun positiivisia seuraamuksia ovat asiakaspalvelukulttuurin saralla otetut kehitysaskeleet. Niin sortavalalainen majoitus- ja ravitsemusliikkeemme kuin myös pitkärantalainen rengaskorjaamo ansaitsevat tästä aivan erityisen kunniamaininnan. Mainoslausetta mukaillen: hyvä ruoka ja ehjät renkaat – parempi mieli.

Karjalan tasavalta pähkinänkuoressa

  • Asukasluku: 637 000
  • Pääkaupunki: Petroskoi, 262 000 asukasta
  • Teollisuustuotannon kasvu 2016: 0,4 %
  • Inflaatio 2016: 3,6 % (2015: 8,6 %)
  • Työttömyysaste 08/2016: 2,1 %
  • Valtionvelka: n. 21 miljardia ruplaa

Lähde: Karjalan tasavallan hallitus, Karjalan tasavallan finanssiministeriö

Maksuttomia Venäjän-kaupan asiantuntijapalveluita pk-yrityksille

SVKK:n Venäjän-kaupan julkiset asiantuntijapalvelut kattavat yritysten Venäjän-liiketoimintojen kaikki vaiheet viennin aloituksesta liiketoiminnan kasvuun ja etabloitumiseen. Palvelu on yrityksille maksutonta eikä edellytä jäsenyyttä. Haastavassa markkinatilanteessa SVKK:n toiminnan erityinen painopiste on Venäjän markkinoilla avautuvien mahdollisuuksien tunnistaminen ja liiketoimintaympäristön muutosten seuranta sekä niistä viestiminen.

– SVKK omaa vahvat perinteet suomalaisten pk-yritysten Venäjän kaupan vauhdittajana. Uudessa julkisen neuvonantajan roolissaan se tarjoaa pk-yrityksille mahdollisuuden hyödyntää korkeatasoisia Venäjä-asiantuntijapalveluita maksutta. Neuvonantopalvelu kattaa niin markkinoille menoa harkitsevat kuin siellä jo toimivat yritykset. Kyseessä on ensivaiheen neuvonanto, jonka jälkeen yritys ohjataan niin halutessaan ja jatkoselvityksiä tarvitessaan SVKK:n luotettaviksi arvioimien kaupallisten yhteistyökumppanien pariin, valottaa EK:n Venäjä-asioista vastaava johtaja Petri Vuorio.

Vuoden toinen Venäjän-kaupan barometri

Torstaina 3.11. julkaistaan vuoden toinen Venäjän-kaupan barometri. Business Team for Russia -yhteistyönä toteutetussa barometrissa selvitetään Venäjän kaupan ajankohtainen tilanne.

– Keväällä julkaistussa edellisessä barometrissa yritykset odottivat Venäjän-kaupan näkymien kohenevan asteittain syksyä kohti. Avainhaasteena nähtiin ruplan heikkous ja voimakas heilunta. Elokuussa Suomen vienti Venäjälle kasvoi ensimmäistä kertaa lähes kolmeen vuoteen. Samoin rupla on vahvistunut öljyn hinnan nousun myötä. Torstaina julkaistava barometri kertoo suomalaisyritysten tuoreet näkemykset ja odotukset siitä, onko Venäjän-kauppa vihdoin kääntymässä takaisin kasvu-uralle, Vuorio sanoo.

Lisätietoja:
Petri Vuorio, johtaja, EK, p. 050 323 2979
Jaana Rekolainen, toimitusjohtaja, SVKK, p. 0400 457 743

 

Petri Vuorio bloggaa: Iran – Lähi-idän uusi kulta-aitta vai Trumpin ulkopolitiikan pelikenttä?

Iran on merkittävin eurooppalaisyrityksille viime vuosina avautunut uusi markkina. Näköpiirissä olevat mahdollisuudet ovat tänä vuonna solmitun ydinsopimuksen ja sen tuloksena lientyneiden pakotteiden ansiosta merkittäviä. Kun satojen miljardien eurojen investointitarpeisiin lisätään 80 miljoonan iranilaisen mahdollinen kulutusbuumi, syntyy helposti käsitys todellisesta Lähi-Idän Klondykesta. Epävarmuutta luovat erityisesti presidentti Trumpin tulevat ulkopoliittiset linjaukset sekä Iranin omat presidentinvaalit ensi keväänä.

”Hunajapurkilla käy kuhina” voisi sivustaseuraaja todeta, sillä Iranissa on tänä vuonna vieraillut jo satoja eri maiden virallisia delegaatioita. Merkittäviä yksittäisiä kauppoja on niin ikään jo syntynyt, esimerkkeinä Airbusin ja Boeingin parinkymmenen miljardin dollarin matkustajalentokonekaupat sekä Siemensin veturikaupat. Reaalitaloudessa ollaan kuitenkin yhä kaukana hallituksen tavoittelemasta kahdeksan prosentin vuosikasvusta sekä viidenkymmenen miljardin dollarin ulkomaisista investoinneista.

”Hunajapurkilla käy kuhina” voisi sivustaseuraaja todeta, sillä Iranissa on tänä vuonna vieraillut jo satoja eri maiden virallisia delegaatioita.

Iranilla on talouden tiikerinloikan tehdäkseen hallussaan kuitenkin tukku valttikortteja moniin muihin kehittyviin talouksiin nähden. Maailman neljänneksi merkittävimpien öljy- ja toiseksi suurimpien kaasuvarojen lisäksi näitä ovat mm. demografiset tekijät ja koulutustaso. Yli puolet iranilaisista on alle 30-vuotiaita ja koulutustaso korkea. Jälkimmäinen koskee nuoren polven lisäksi myös korkeita virkamiehiä, joista monet ehtivät kouluttaa itsensä yhdysvaltalaisissa yliopistoissa jo ennen islamilaista vallankumousta vuonna 1979.

Aivan mitätön asia ei ole sekään, että persialaisilla kaupankäynnin sanotaan olevan geeneissä. Persia, eli nykyinen Iran, sijaitsi Silkkitien varrella ja esimerkiksi sana basaari juontaa juurensa sieltä. Maan mahdollisuus nousta keskituloisesta rikkaaksi taloudeksi ei siis pohjaudu pelkkään öljyyn, kuten monilla muilla kehittyvillä markkinoilla, vaan talousrakenteen monipuolistamista voidaan pitää realistisena pidemmän aikavälin tavoitteena.

Suomalaisten kauppaperinteet hyvä pohja uuden rakentamiselle

Mikä sitten liittää Iranin suomalaisiin ja miten me voisimme pärjätä kilpailluilla markkinoilla? Iran oli Japanin ohella Suomen tärkein Aasian kauppakumppani 1970-80-luvuilla. Olimme muun muassa Iranin merkittävimpiä sahatavaran tuontimaita. Samoin Iranissa asui satoja suomalaisrakentajia ja suomalainen laatu onkin maassa kohtalaisen tunnettu käsite. Kauppaperinteiden kivijalka on siis hyvä ja sen eloon puhaltamisen resepti on perinteinen, eli asiakkaan tarpeiden kuuntelu ja aktiivinen jalkatyö. Iranilaiset toistavatkin johdonmukaisesti samaa viestiä: tarvitsemme nykyaikaista teknologiaa ja pääomia. Erityisesti toivotaan investointeja paikalliseen tuotantoon, josta syystä ilmassa leijuu riski tuontitulleista ja muista protektionistisista toimista. Maariski koetaan kuitenkin yhä korkeahkoksi ja ulkomainen investointihalukkuus on ollut odotuksia vaatimattomammalla tasolla.

Iranilaiset toistavatkin johdonmukaisesti samaa viestiä: tarvitsemme nykyaikaista teknologiaa ja pääomia.

Vierailu Teheranissa osoittaa nopeasti vallitsevat tarpeet vaikkapa hisseille ja televerkoille. Iranissa eletään vahvaa rakennusbuumia ja kappalemäärissä maa on maailman kolmanneksi suurin hissimarkkina. Matkapuhelimella taas jopa 3G-verkon löytäminen on haastavaa. Samoin energiatehokkuus on Iranille korkea prioriteetti ja voimme tarjota vaikkapa öljyntuotannossa vapautuvan kaasun nykyisen polttamisen sijaan sen hyötykäyttöä sähkön tuotannossa. Iranin kaivosteollisuuteen kohdistuu keskipitkällä aikavälillä jopa satojen miljardien investointitarve, johon voimme tarjota maailman johtavia teknologiaratkaisuja.

Jäte- ja merivedenkäsittely sekä -puhdistus ovat samoin keskeisiä haasteita iranilaisille. Suomalainen korkeatasoinen terveysteknologia vastaa osaltaan mittaviin sairaalainvestointitarpeisiin. Myös perinteinen sahatavaravienti ja metsäteollisuus ovat mahdollisuuksien aloja, varsinkin jos kuljetuskustannukset vielä alenevat. Irania ja Suomea voisi tulevaisuudessa yhdistää toisiinsa myös suora lentoreitti, joka vaikkapa Kööpenhaminalla jo on olemassa. Iranilaiset vaurastuvat kuluttajat ovat merkittävä turistiryhmä naapurissamme Pietarissa, miksipä eivät jonain päivänä meilläkin.

Moninaiset haasteet kolikon kääntöpuoli

Kaupallisia mahdollisuuksia varjostavat kuitenkin moninaiset haasteet, jotka vaihtelevat perinteisistä kaupanesteistä demokratia- ja ihmisoikeushaasteisiin. Avoimuudesta kertoo omaa kieltään se, että muun muassa Twitterin, Facebookin ja YouTuben käyttöä on Iranissa rajoitettu yhtenä viidestä valtiosta maailmassa. Vastakkain ovat yhä vanhoillisten piirien eristäytymis- ja uudistusmielisten avautumispyrkimykset. Ensin mainitut suojaavat samalla eristymisen vuosina luotuja liiketoimiaan, joille ei olisi vastaavaa tilausta täysin avoimessa taloudessa. Tällä hetkellä uudistusmieliset ovat niskan päällä, mutta vanhoilliset pitävät yhä hallussaan monia merkittäviä virkoja valtakoneistossa. Muutos on hidas, mutta sulkeutumisen aika ennen ydinsopimusta osoitti, ettei eristäminen ainakaan kohenna Iranin demokratia- ja ihmisoikeustilannetta.

Niin sanotuista perinteisemmistä kaupankäynnin haasteista merkittävimpiä ovat maksuliikenne- ja ostajarahoitusratkaisujen heikko toimivuus. Saatavien kotiuttaminen ja riskienhallinta ovat kaupankäynnin lähtökohta ja ostajarahoitusratkaisujen tarjoaminen merkittävä kilpailukeino sekä usein myös kaupan mahdollistaja. Iranin heikosta rahanpesuluokituksesta sekä sanktioidun vallankumouskaartin liike-elämässä yhä aktiivisesta roolista johtuen pankit ja yritykset joutuvat olemaan erityisen tarkkoina vastapuolia tunnistaessaan, joka taas aiheuttaa haasteita muun muassa maksuliikenteen toimivuudelle. Lisäksi Yhdysvaltain yhä voimassa olevat finanssipakotteet aiheuttavat pankeille epävarmuutta.

Pitkäaikaisessa ostajarahoituksessa maa- ja luottoriskit koetaan yhä verraten korkeiksi. Finnvera on tältä osin aikaansaanut kiitettävää kehitystä Iranin finanssiministeriön takaukset mahdollistavan puitesopimuksen valmistelun osalta. Sopimus helpottaisi syntyessään merkittävästi liikepankkien riskinotto- ja toimintakykyä. Suomalaiset liikepankit tekevät niin ikään töitä toimivien remburssi- ja maksuliikenneratkaisujen luomisen osalta. Tulevaa kevättä voidaan pitää realistisena tavoitteena kestävämpien ratkaisujen syntymisen suhteen.

Iranin presidentinvaalit ja Trump määräävät talouden tahdin

Lyhyen aikavälin kehityksen vedenjakaja on Iranin ensi kevään presidentinvaalien lisäksi presidentti Trumpin valitsema politiikka. Hänen ei lähtökohtaisesti odoteta hajottavan pitkän neuvotteluprosessin tuloksena syntynyttä ja usean osapuolen välistä ydinsopimusta, mutta kampanjassaan hän on esittänyt siihen vähintäänkin muutoksia. Republikaanit vastustivat paikoin tiukastikin presidentti Obaman tänä vuonna solmimaa ydinsopimusta. Teheranissa muutoksiin suhtaudutaan erittäin torjuvasti ja odotetaan jo solmitun sopimuksen pitävän. Iranin omissa presidentinvaaleissa nykyisen maltillisen presidentti Rohanin odotetaan selviytyvän jatkokaudelle, mutta tulos ei ole ennakolta täysin selvä.

Ydinsopimus, pakotteiden keventäminen ja niihin liittyvät talouskasvuodotukset ovat olleet presidentti Rohanin kannatuksen kivijalka.

Uudistusmielisillä ja maltillisilla on tänä vuonna järjestettyjen vaalien pohjalta parlamentissa selvä enemmistö, mutta rivien tulisi säilyä verraten yhtenäisinä, jotta vanhoilliset eivät varmasti pääse yllättämään. Ydinsopimus, pakotteiden keventäminen ja niihin liittyvät talouskasvuodotukset ovat olleet presidentti Rohanin kannatuksen kivijalka. Ydinsopimuksen kaatuminen odotuksista jääneen talouskasvun ohella saattaisivat uhata Rohanin asemaa. Olemme viime aikoina tottuneet vaaliyllätyksiin, joten mikään ei ole tavatonta. Vanhoillisten epätodennäköinen vaalivoitto tietäisi kuitenkin varmaa takapakkia avoimuuspolitiikalle. Iranin tulevan kehityksen osalta olemmekin huomattavasti viisaampia Trumpin ulkopoliittisten linjausten selventymisen sekä toukokuussa järjestettävien Iranin presidentinvaalien jälkeen.

Jos poliittisten riskien toteutumiselta vältytään, jatkaa Iran talouskasvuaan ainakin nykyisellä viiden prosentin vuosivauhdilla, maariskin hälvetessä ja ulkomaisten investointien käynnistyessä jopa nopeammallakin. Pelkästään kaivos- ja öljyteollisuuden pitkän aikavälin investointitarpeiden arvioidaan molempien olevan neljän-viidensadan miljardin euron luokkaa. Iranin infrastruktuuri kaipaa lisäksi investointeja käytännössä kautta koko linjan ja monet suomalaiset investointihyödykkeet vastaavat näihin tarpeisiin erinomaisesti. Yritysten oman aktiviteetin lisäksi keskeistä ensi vaiheessa on suomalaisten viennin ja kaupan rahoitusratkaisujen kansainvälisen kilpailukyvyn varmistaminen.

Viikon kysymys: Mitä tarkoittaa Iranin ydinsopimus?

Viikon graafi: (tästä voit katsoa animaation uudelleen…)

Petri Vuorio: Arvioita kauppapolitiikan näkymistä loppuvuonna 2019 

Kauppapoliittisten jännitteiden luoma epävarmuus uhkaa kääntää maailmankaupan kasvun negatiiviseksi ensimmäistä kertaa finanssikriisin jälkeen. Epävarmuus heijastuu nyt aiempaa suoremmin myös suomalaisyritysten liiketoimintaan. Vaikka Suomen talouskasvuluvut ovat yhä olleet verrattain hyviä, ovat yritysten tilauskirjat nyt ohenemassa investointien lykkääntyessä. Tämä taas uhkaa heikentää tulevaa vientiä ja työllisyyttä. Kotimaan vaikea työmarkkinatilanne ei ole omiaan helpottamaan tilannetta.

Kauppapoliittisen tilanteen kehittymiseen vaikuttaa lähiviikkoina erityisesti kolme asiaa:

  1. Maailman kauppajärjestö WTO:n toiminnan kohtaamat haasteet; riitojenratkaisumekanismin valituselimen lamaantuminen 11.12. alkaen.
  2. Yhdysvaltain ja Kiinan välinen kauppakonflikti; syntyykö välisopu vai kiihtyykö kauppasota lisätullien asettamisen muodossa 15.12.?
  3. Yhdysvaltain ja EU:n väliset kauppasuhteet; autotulleilta vältyttäneen, mutta pinnan alla kytee yhä konfliktin kipinä.

EU on sen ulkopuolelta katsottuna maailman suurin vientimarkkina ja yhtenäisenä toimiessaan kauppapoliittinen supervalta. Nykyisessä maailmantalouden kehitystä ja yritystoimintaa haittaavassa epävarmuudessa kauppapolitiikka ansaitsee näkyvän roolin uuden komission prioriteeteissa. EU:n tulee jatkossakin välttää protektionismin houkutukset ja toimia suunnannäyttäjänä sääntöpohjaisen kauppajärjestelmän puolustamisessa. Tämä tapahtuu mm.  kauppasopimusverkostoa laajentamalla sekä maailman kauppajärjestö WTO:n uudistamista koskevia neuvotteluja edistämällä. Jotta tässä onnistutaan, tulee EU:n edelleen vahvistaa kauppapoliittista toimintakykyään ja varmistaa tähän tarvittavien resurssien riittävyys.

Britannian poistuessa Pohjoismaiden rooli vapaakaupan puolustajien etulinjassa korostuu entisestään. Tiivis pohjoismainen yhteistyö on myös EK:n yksi prioriteetti osana yhteiseurooppalaista kauppapoliittista vaikuttamistyötämme.

WTO:n riitojenratkaisunmekanismi – onko sen lamaantumisesta syytä olla huolissaan?

Kauppajärjestö WTO on kohdannut jo pitkään voimakasta kritiikkiä. Se ei ole onnistunut juurikaan uudistumaan neljännesvuosisadan olemassaolonsa aikana, kun maailmankauppa taas on muuttanut merkittävästi muotoaan mm. digitalisaation ja Kiinan valtiojohtoisen talousjärjestelmän nousun tuloksena. Tästä huolimatta sen merkitys on ollut elintärkeä: juuri WTO on tarjonnut yhteiset pelisäännöt kansainväliseen kauppaan ja laskenut maailmankaupan keskimääräisiä tullitariffitasoja merkittävästi.

WTO:n pelisääntöjen uskottavuus on perustunut viime kädessä riitojenratkaisumekanismiin, jolla järjestö on kyennyt puuttumaan väärinkäytöksiin ja ratkaisemaan kauppakonflikteja. Se on nähty koko WTO:n toimivimpana osana. Riitojenratkaisumekanismin lisäksi uudistusta WTO:ssa on kaivattu mm. sähköisen kaupan, kehitysmaastatuksen määrittämisen sekä valtionyritysten ja -tukien käsittelyä koskevien sääntöjen osalta. Konsensusvaatimusta jäsenistön keskuudessa on pidetty merkittävänä jarruna uudistuksille ja todennäköistä on, että uudistukset tulevaisuudessa toteutuvat koko jäsenistöä pienemmissä ryhmissä.

Trumpin hallinto on ollut WTO:n kovaäänisimpiä kriitikoita. Vastalauseena Yhdysvallat on kieltäytynyt vahvistamasta riitojenratkaisun valituselimessä tarvittavien tuomareiden nimityksiä. Tämä ei ole aivan uusi ilmiö, sillä uusien tuomarinimityksien vahvistamisesta pidättäytyminen on alkanut jo aiempien hallintojen aikana. Tähän asti tuomareiden vaadittu minimilukumäärä on kuitenkin ollut riittävä ja valituselin pysynyt toimivaltaisena.

Tuomarien puuttuessa WTO:n riitojenratkaisumekanismin valituselin menettää toimintakykynsä 11.12. Säännöt ja kauppakiistoja käsittelevät paneelit pysyvät, mutta varsinainen toimeenpanomekanismi poistuu, mikä väistämättä madaltaa rimaa sääntörikkomuksille ja protektionisille toimille sekä vesittää koko kauppajärjestön toimintaa. Jatkossa kehitysvaihtoehtoja riitojenratkaisun osalta ovat mm. 1) WTO:n sääntöjä heijastelevan korvaavan riitojenratkaisumekanismin luominen ilman Yhdysvaltoja, 2) paluu GATT-tyyppiseen järjestelmään, jossa paneelit tekevät sitovia päätöksiä, jotka mikä tahansa osapuoli voi riitauttamalla ”vesittää”, 3) koko riitojenratkaisumekanismin ”tuhoutuminen” tai 4) WTO:n nykyisen riitojenratkaisumekanismin kehittäminen ja valituselimen toimivallan palauttaminen.

Näiden uhkakuvien edessä EU on hakenut kuumeisesti uusia ratkaisuja mm. yhteistyössä Kanadan kanssa. Eurooppalaisen elinkeinoelämän (BusinessEurope) viesti vaikeassa tilanteessa on, että WTO:n jäsenten tulisi tehdä kaikkensa riitojenratkaisumekanismin kehittämiseksi sen tuhoamisen sijaan. Muussa tapauksessa uhkana on ajautuminen ”viidakon lakien” varaan. Siihen asti kunnes sopu WTO:n osalta löytyy, tulisi kartoittaa korvaavia riitojenratkaisumekanismeja, kuten Euroopan komissio tällä hetkellä tekeekin.

Yhdysvaltain ja Kiinan välisessä kauppasodassa edessä vedenjakaja 15.12.

Joulukuun puolivälissä nähdään, syntyykö osapuolten välisessä kauppasodassa välisopu ns. ensimmäisen vaiheen kauppasopimuksen muodossa vai eskaloituuko tilanne entisestään Yhdysvaltain mahdollisesti asettaessa 15 prosentin tuontitullit noin 160 miljardin dollarin kiinalaiselle kulutustavaratuonnille (mm. älypuhelimet, tabletit, pelikonsolit, lelut). Tämän jälkeen 97 prosenttia Yhdysvaltain kiinalaistuonnista olisi rangaistustullien piirissä. 

Kehityskulku kohti välisopua olisi positiivista ja rauhoittaisi markkinoita, mutta olisi kuitenkin vasta kovin pieni askel kohti konfliktin loppuratkaisua. Välisopu ei nimittäin puuttuisi kauppasodan juurisyihin, kuten Kiinan kilpailua vääristäviin valtiontukiin tai ulkomaalaisyritysten pakotettuihin teknologiasiirtoihin. Kiinalta ei ole todennäköistä saada tässä vaiheessa mitään merkittäviä myönnytyksiä, mutta pienikin erävoitto tulisi tarpeeseen: presidentti Trump saisi Kiinan merkittävien maatalousostojen muodossa tarjoiltua poliittisesti tärkeän myönnytyksen maataloustuottajille, joiden vararikot ovat nousseet korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 2011. Mikä tärkeintä, kumpikaan osapuoli ei menettäisi kasvoja kotikentällään. Epävarmaa kuitenkin on, tultaisiinko neuvotteluissa enää tämän välisovun jälkeen näkemään juurikaan muuta edistymistä ennen Yhdysvaltain syksyn 2020 presidentinvaaleja, koska osapuolet ovat isoissa kysymyksissä yhä hyvin kaukana toisistaan. Teknologisen kilpajuoksun ja geostrategisen valtakamppailun jatkuessa onkin todennäköistä, että kauppasodasta tai sen uhasta tulee vallitseva olotila lähivuosien ajaksi.

Miten Yhdysvaltain ja Kiinan välinen kauppasota on vaikuttanut suomalaisyrityksiin? Suomen tavaravienti Kiinaan on laskenut tänä vuonna yhdellä prosentilla (01-09/2019) viime vuoteen nähden. Tavaravienti Yhdysvaltoihin taas on kasvanut samana ajanjaksona jopa kaksitoista prosenttia edellisestä vuodesta, joten äkkinäisen arvion pohjalta voitaisiin ajatella suomalaisviennin jopa hyötyneen kiinalaisille koneille ja laitteille asetetuista tuontitulleista. Kauppakonfliktin luoma epävarmuus kuitenkin lykkää uusia investointeja ja on näin ollen pitkittyessään haitallista suomalaisellekin viennille. Tämä epävarmuus ei näy vielä vientiluvuissa, mutta ohentuneissa tilauskirjoissa jo kylläkin. Samoin Kiinan krooninen ylituotanto suuntautuu uusille markkinoille lisäten kilpailua.

Voiko kauppasota tarttua yhä Yhdysvallat-EU -akselille?

Yhdysvallat ilmoitti aiemmin autotullien asettamisesta EU:lle, mikäli kahdenväliset kauppasopimusneuvottelut eivät etene. Tullien asettamista koskevan arvioinnin takaraja oli 13.11. Kauppasopimusneuvottelut eivät ole edenneet, mutta autotullien uhka saattaa kuitenkin olla ohitettu Yhdysvaltain lainsäädäntöön liittyvistä tekijöistä johtuen.

Muutoin vaikuttaa siltä, että presidentti Trumpin hallinto haluaa kokeilla uuden komission paineensietokykyä mm. suunnitteilla olevaan Ranskan digiveroon kohdistettavilla vastatoimilla (sadan prosentin tuontitullit ranskalaiselle samppanjalle ja juustoille). Samoin on huhuttu suunnitteilla olevasta autoja laajemmasta EU-tuontia koskevasta tutkinnasta.

Optimisti voisi ajatella logiikan puoltavan vaihtoehtoa, jossa kauppasodan leviämiseltä Yhdysvaltain ja EU:n välille vältytään. Kahden rintaman kauppasota nimittäin muodostaisi merkittävän taantumariskin Yhdysvaltain omalle taloudelle vuoden 2020 presidentinvaalien alla. Myöskään kongressista ei löydy esimerkiksi EU:lle kohdistettaville autotulleille minkäänlaista tukea, toisin kuin kovalle Kiina-linjalle. Täysin merkityksetöntä vaalien alla ei ole myöskään kansalaismielipide, eli enemmistö yhdysvaltalaisista ei koe EU:n kauppatapojen rikkovan sääntöjä, päinvastoin kuin Kiinan kohdalla. Peruslogiikan varaan ei ole kuitenkaan viime aikoina voitu valitettavasti tuudittautua, joten kaikkia vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia on syytä arvioida huolellisesti.

Venäjän-kaupan barometri: talouskehitystä koskevat odotukset heikkenivät

Viennin kasvu jatkunut heikkona tänä vuonna

Tavaravienti Suomesta Venäjälle laski vuonna 2018 kolme prosenttia. Barometrin vastaajien vienti noudatteli samaa trendiä tämän vuoden alussa. 25 prosenttia kertoi vientinsä kasvaneen ja 29 prosenttia supistuneen. 40 prosenttia odottaa kuitenkin seuraavan puolen vuoden aikana yhä kasvua ja vain kymmenes laskua. Kasvuodotuksissa on hieman laskua puolen vuoden takaiseen nähden.

Heikko ostovoimakehitys ja Venäjän harjoittama tuonninkorvauspolitiikka häiritsevät vientinäkymiämme. Lisäksi geopolitiikka ja Yhdysvaltain pakoteuhka ovat nousseet merkittäviksi epävarmuustekijöiksi. Ne vaikuttavat suomalaisyrityksiinkin muun muassa ruplan arvoa ravistelemalla. Yhdysvaltain pakotteiden osalta tulee varautua epävarmuuden jatkumiseen, toteaa EK:n kauppapolitiikan johtaja Petri Vuorio.

Huomionarvoista on se, että Venäjän kokonaistuonti Euroopan unionista kasvoi viime vuonna seitsemisen prosenttia. Näyttää siltä, että suomalaisviennin painottuminen investointihyödykkeisiin ja Venäjän heikko yksityisten investointien kehitys on osasyy EU-tasoa heikompaan kehitykseemme. Lisäksi Venäjän nopeasti kasvava tuonti Kiinasta painottuu erityisesti investointihyödykkeisiin.

Investoinnit yhä Venäjän talouden Akilleen kantapää

Suomalaisyritysten investointihalukkuus Venäjälle ei ole pitkän aikavälin keskiarvoon nähden korkea. Investointeja suunnittelevien osuus on kuitenkin barometrin vastaajien keskuudessa noussut syksyn 21 prosentista 26 prosenttiin.

Riskien ja tuotto-odotusten välinen suhde on heikentynyt, mikä lykkää sekä venäläisiä että ulkomaisia investointeja laajemminkin. Venäläiset investoijat ja pankit niiden rahoittajina ovat epävarmuudesta johtuen aiempaa varovaisempia. Tämä heijastuu myös suomalaisiin, arvioi Vuorio.

Investoinnit ovat yhä koko Venäjän talouden Akilleen kantapää. Niiden osuuden kasvattaminen taloudesta (nyt n. 21 %) vaatisi kasvun lisäksi liiketoimintaympäristön kehittämistä, johon liittyvät reformit eivät kuitenkaan ole edenneet viime vuosina. Investoinnit teollisuuden tuottavuuden lisäämiseen voisivat toteutuessaan tarjota merkittäviä mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille. Tämä edellyttäisi erityisesti venäläisten omia investointeja sekä pääoman paluumuuttoa ja tuonninkorvauspolitiikan purkamista, joita ei ole näkyvissä lähitulevaisuudessa.

Venäjälle etabloituneet yritykset menestyvät verrattain hyvin

Parhaiten haastavasta tilanteesta vaikuttavat barometrinkin tulosten mukaan selvinneen Venäjälle etabloituneet ja etenkin valmistusta siellä harjoittavat suomalaisyritykset. Liiketoiminta on pysynyt puolella ennallaan, kasvanut 32 prosentilla ja supistunut vain noin joka kymmenennellä. Kasvua seuraavan puolen vuoden aikana odottaa 42 prosenttia vastaajista.

Yleinen talouskasvu on hidasta, mutta ylijäämäinen valtionbudjetti luo kasvumahdollisuuksia esimerkiksi hallituksen priorisoimilla osa-alueilla. Esimerkkeinä digitalisaatio, ympäristöystävälliset teknologiat ja jätehuolto, infrastruktuuri- ja asuinrakentaminen sekä metsätaloutta ja terveydenhuoltoa tehostavat teknologiat. Myös tavaraa ulos Venäjältä vievät ja heikosta ruplasta hyötyvät yritykset erottuvat, kommentoi Vuorio.

 

Venäjän-kaupan odotukset toteutuivat – sekä vienti että liiketoiminta Venäjällä kääntyivät kasvuun

Venäjän-kaupan barometritutkimus on tehty vuodesta 2002 asti, yhteensä 30 kertaa. Nyt tutkimus tehtiin Suomalais-Venäläisen kauppakamarin (SVKK), East Officen, Elinkeinoelämän keskusliiton, Keskuskauppakamarin ja Suomen Yrittäjien yhteistyönä. Tutkimuksen perusjoukon muodostavat SVKK:n jäsenyritykset, n. 600 yritystä. Haastatteluja tehtiin 300 kpl ajanjaksolla 14.9.-7.10.2016. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus.

Keskeiset tulokset:

Yritykset eivät odota Venäjän taloudelta suuria muutoksia, mutta yleinen arvio on plussan puolella: vastaajista 75 prosenttia uskoo Venäjän talouden kasvavan joko jonkin verran tai pysyvän nykyisellään. Viime keväänä tehdyssä barometrissa talouden supistumista odotti vielä lähes puolet vastaajista.

Liiketoiminta Venäjällä on kääntynyt kuluneiden kuuden kuukauden aikana selkeään kasvuun. Reilu kolmannes (35 %) yrityksistä raportoi liiketoiminnan kasvusta, 19 prosentilla liiketoiminta on edelleen supistunut. Kevään barometri kuvasi päinvastaisen tilanteen: kasvua oli 19 prosentilla ja supistumista 34 prosentilla. Yhä useammat yritykset odottavat liiketoimintansa kasvavan (43 %) tai pysyvän samalla tasolla (46 %) seuraavan puolen vuoden aikana.

Myös vienti Venäjälle on hieman elpynyt kevään tilanteesta – kolmen vuoden laskutrendin jälkeen. Kasvusta kertoi nyt 27 prosenttia vastaajista ja noin puolella yrityksistä vienti on pysynyt ennallaan. Vastaajista 24 % kertoi vientinsä supistuneen (keväällä 42 %). Tulevaisuuden odotukset ovat varsin optimistiset, sillä vain 11 prosenttia vastaajista arvelee viennin laskevan seuraavan 6 kuukauden aikana. Positiivisimmat ajatukset viennin kehityksestä on suurilla yrityksillä, joista vain 3 prosenttia odottaa viennin laskevan.

Tuonti Venäjältä kuluneiden 6 kuukauden aikana on pysynyt käytännössä samalla tasolla kuin edellisissä mittauksissa. Odotuksissakaan ei ole merkittäviä muutoksia, yli puolet tuontia harjoittavista yrityksistä (65 %) uskoo tuonnin pysyttelevän nykyisellä tasolla seuraavan puolivuotisjakson aikana ja noin kolmannes odottaa kasvua.

27 prosenttia haastatelluista yrityksistä on investoinut Venäjälle edellisten 12 kuukauden aikana. Suurista yrityksistä 44 % kertoi investoineensa Venäjälle. Pientä investointihalukkuutta on myös jatkossa, sillä 29 % yrityksistä aikoo investoida seuraavan 12 kuukauden aikana. Investointien kohteena on useimmiten tytäryhtiö, edustusto tai tuotantolaitos.

Suurimpia ongelmia liiketoiminnassa ovat yleinen taloudellis-poliittinen tilanne ja epävakaa rupla. Erityisesti pk-yrityksille rahoitus ja rahan puute tuottavat ongelmia. Vientiyritysten suurin haitta on selkeästi ruplan kurssi.

Barometrissa tiedusteltiin myös Venäjän tuonninkorvauspolitiikan vaikutuksia yritysten Venäjä-toimintoihin. 65 prosenttia vastaajista kertoi, että sillä ei ole ollut erityisempää vaikutusta. 31 prosentilla tuonninkorvaus näkyy toiminnassa, ja näistä valtaosalle vaikutus on ollut negatiivinen. Joukossa on kuitenkin myös Venäjällä tuotantoa omistavia yrtyksiä, jotka ovat pystyneet kääntämään tuonninkorvauksen hyödykseen.

Noin puolet yrityksistä (52 %) arvioi Venäjä-pakotteiden vaikuttaneen toimintaansa negatiivisesti (keväällä 62 %). Vain muutamalla yrityksellä (2 %) on ollut joitakin positiivisia vaikutuksia. Kielteisistä asioista mainitaan useimmin venäläisten yritysten rahoitukseen/rahan puutteeseen liittyvät ongelmat. Erityisesti elintarvikeala kokee pakotteet negatiivisesti.

Kommentteja barometrista:

Jaana Rekolainen, toimitusjohtaja, SVKK: ”Suomalaisyritykset toimivat pragmaattisesti ja näyttävät tuntevan tilanteen. Keväällä positiiviseen suuntaan kääntyneet odotukset ovat pääosin toteutuneet.”

Raimo Valo, toimitusjohtaja, East Office: ”Haastavasta taloustilanteesta huolimatta suomalaisyritykset ovat kyenneet sopeuttamaan toimintansa vastaamaan kuluttajien vaatimuksia Venäjällä. Sopeuttamisen onnistuminen riippuu luonnollisesti yrityksen strategiasta ja toimintamallista.”

Petri Vuorio, johtaja, EK: ”Rupla on vahvistunut vuoden alun pohjastaan neljänneksen ja investoinnit ovat kääntymässä vaimeaan kasvuun, joka tukee Suomen vientiä Venäjälle. Vienti ei enää laske, mutta kasvu on yhä heikkoa ja pitkälti riippuvaista öljyn hinnan kehityksestä.”

Timo Vuori, johtaja, Keskuskauppakamari: ”Pakotteita ei kiristyneessä poliittisessa tilanteessa kukaan EU:ssa vaadi poistettavaksi, vaikka ne toimivat toisin kuin ennakoitiin – Venäjä saa ulkomaisia investointeja, mutta ei muuta poliittista linjaansa.”

Thomas Palmgren, kansainvälisten asioiden päällikkö, Suomen Yrittäjät: : ”Nykyisessä vaikeassakin toimintaympäristössä suomalaiset yritykset näkevät Venäjällä menestymisen mahdollisuuksia ja odottavat viennin kääntyvän parempaan. Meidän on tärkeätä toimia niin, että suomalainen osaaminen pysyy kilpailukykyisenä Venäjän markkinoilla myös jatkossa.


Lisätietoja tutkimuksesta:

Jaana Rekolainen, SVKK, puh. +358 400 457 743, etunimi.sukunimi@svkk.fi

Raimo Valo, East Office, puh. +358 45 2021232, etunimi.sukunimi@eastoffice.fi

Petri Vuorio, EK, puh. +358 50 323 2979, etunimi.sukunimi@ek.fi

Timo Vuori, Keskuskauppakamari, puh. 358 9 42426238, etunimi.sukunimi@chamber.fi

Thomas Palmgren, Suomen Yrittäjät, +358 50 5003384, etunimi.sukunimi@yrittajat.fi