EK:n pk-johtaja Petri Vuorio: Yrittäjä – viemme viestisi eteenpäin päättäjille

Koronakriisin aiheuttama ahdinko jatkuu pk-sektorilla. EK:n ykköstavoitteena on kriisin selättäminen ja yritysten tukitoimien tehostaminen, korostaa 1.1. aloittanut pk-johtaja Petri Vuorio. Hänen johdollaan kootaan jäsenyritysten näkemyksiä liittyen kustannustuen uudistamiseen.

EK on vaikuttamassa kattavasti kaikkiin kysymyksiin, joilla on merkitystä pk-sektorin työnantajien toimintaedellytyksiin. Päivittäistä työtämme on ajaa uudistuksia yrittäjyyden verotukseen, työnantajan velvoitteisiin, työvoiman saatavuuteen, viranomaisbyrokratiaan ja esimerkiksi reilun kilpailun pelisääntöihin.

Juuri nyt akuutein tavoite on koronakriisin selättäminen. Kustannustuen saatavuuden parantaminen ja kriisistä kärsivien yritysten toimintaedellytysten turvaaminen on päällimmäisenä asiana työpöydälläni, kertoo EK:n uusi pk-johtaja Petri Vuorio.

Vaikutamme sen puolesta, että kustannustukea uudistettaisiin ja uusi hakukierros saataisiin viiveettä käyntiin. Kokemusten pohjalta on selvää, että tuki ei vielä saavuta riittävästi kaikkia sitä tarvitsevia ja siksi sen kriteereitä on yhä kehitettävä.”

Vuorio mainitsee esimerkkejä tarkastelutarpeista:

  • liikevaihdon 30 % kriteeri
  • tukien 800 000 euron yläraja
  • harkinnanvaraisuuden kriteerien selventäminen

Toki sekin on tärkeää, että meneillään olevan kustannustuen 2-hakukierroksen rahoitus saataisiin hyödynnettyä, kun aitoa tarvetta on. Pk-sektorilla on tälläkin hetkellä tuhansia yrityksiä, jotka ovat sekä tuen tarpeessa että olisivat oikeutettuja siihen nykyisilläkin kriteereillä, mutta eivät ole rahoitusta vielä hakeneet.

Rokotukset nopeasti ja EU-rahat yritystoiminnan uudistamiseen

Samalla EK vaikuttaa laajalla rintamalla, jotta itse epidemia saataisiin selätettyä. Avainasemassa on rokotusprosessin läpivienti tehokkaasti ja yhteistyössä työterveyden kanssa, Vuorio korostaa. Jokainen päivä ilman rokotetta nostaa koronan inhimillistä ja taloudellista hintaa.

Petri Vuorio vastaa EK:ssa elinkeinopolitiikan ohella myös EU-vaikuttamisesta:

”Kaiken aikaa on varauduttava myös jälleenrakennusvaiheeseen ja varmistettava, että pk-sektori saadaan kiinni tulevaan kasvuun. EU-elpymisrahoja on saatava kanavoitua siten, että niillä nostetaan pk-sektori entistäkin kovempaan iskuun mm. digitalisaation ja ilmasto-osaamisen keinoin.”

Yrittäjä – soita, mailaa, someta!

EK:n edunvalvonta perustuu jäsenyritysten tarpeisiin ja näkemyksiin, joita selvitetään systemaattisesti montaa kautta: omilla yrityskyselyillä, toimialaliittojen välittämänä sekä luottamustehtävissä olevien yritysvaikuttajien kautta. Pk-edunvalvonnan tärkeimpänä taustavoimana on yrittäjä Tuomas Peren johtama Yrittäjävaltuuskunta, johon kuuluu 100 eturivin yrittäjää eri toimialoilta ja eri puolilta maata.

Tämän ohella olemme päivittäisessä dialogissa aktiivisten yrittäjien kanssa, jotka ovat suoraan yhteydessä EK:n asiantuntijoihin eri kanavien kautta. Tätä kentän ääntä toivomme kuulevamme myös kustannustukeen liittyen, korostaa Petri Vuorio:

”Yrittäjä, kerro meille arviosi kustannustuen toimivuudesta ja sen kehitystarpeista! Yhdessä löydämme helpommin ratkaisuja ja meidän kauttamme viesti kulkee suoraan päättäjille. Alla yhteystietoni – ota yhteyttä minkä tahansa sinulle sopivan kanavan kautta!”

Kannustamme yrityksiä hyödyntämään myös kustannustuki 2:n rahoituksen, mikäli tarvetta vain on. Valtaosa rahoituksesta on yhä käyttämättä – lue lisää!

Petri Vuorio EK:n Venäjä-johtajaksi

petri vuorio 8809 (2)

Petri Vuorio aloittaa EK:ssa 2.5.2016

Petri Vuorio on tehnyt pitkän uran pääsiassa rahoitusalalla Suomessa ja Venäjällä. Viimeksi hän toimi asiakasvastuullisena johtajana Handelsbankenin suurasiakasyksikössä.

Aiemmin hän auttoi East Consultingin Senior Partnerina  suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälistymisessä ja liiketoiminnan kehittämisessä pääasiassa Venäjällä, Baltian maissa ja Valko-Venäjällä. Vuorio toimi myös kuusi vuotta Swedbankin kansainvälisen yrityspankkitoiminnan johtajana Pietarissa sekä oli AEB:n (Association of European Businesses) Luoteis-Venäjän johtokunnan jäsenenä ja varapuheenjohtajana.

Tulevassa työssään EK:ssa ja rahoitusalan töissä Vuorio näkee paljon yhtäläisyyksiä.

– Aiemmissa tehtävissäni pankkimaailmassa keskeistä on ollut asiakkaiden eli pk- ja suuryritysten tarpeiden ymmärtäminen. Tämä on oleellista myös uudessa työssäni EK:n Venäjä-johtajana. Tunnen hyvin suomalaisten ja venäläisten yritysten toimintaa Venäjällä, ja EK:ssa voin valjastaa osaamiseni koko elinkeinoelämän käyttöön. Aion kuunnella, mitä toiveita EK:n jäsenyrityksillä on Venäjän suhteen.

Suurin haaste Venäjällä on arvaamattomuus.

– Venäjän markkinoille valmistautuvan yrityksen täytyy varautua siihen, etteivät asiat aina mene niin kuin on suunniteltu ja varasuunnitelmallekin on oltava varasuunnitelma. Toisaalta Venäjän vuosiltani opin myös sen, miten oleellista on tuntea kulttuuri, toimintaympäristö ja kieli.

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies painottaa, että Venäjä on EK:n keskeinen painopistealue kauppapolitiikassa.

– Venäjä on aina ollut Suomelle merkittävä kauppakumppani. On tärkeää, että meillä on osaamista, joka auttaa erityisesti suomalaisia pk-yrityksiä menestymään Venäjällä.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Viestintäpäällikkö
Helvi Kaijomaa
p. 040 512 5861

Petri Vuorio EK:n yrittäjyydestä ja elinkeinopolitiikasta vastaavaksi johtajaksi

– Petri Vuoriolla on vahva elinkeinopoliittinen tausta ja osaamista niin kotimaassa kuin EU:ssa. Suomi tarvitsee yrittäjyyteen perustuvan jälleenrakennusohjelman ja Petrin johdolla EK haluaa olla sitä vahvasti tekemässä. Yrittäjän poikana ja itsekin entisenä yrittäjänä Petri ottaa paikkansa EK:n yrittäjien edustajana, sanoo EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

– Yrittäjyyden ja omistajuuden toimintaedellytysten vahvistaminen ovat keskeisimpiä tekijöitä Suomen talouden nousu-uralle palauttamisessa ja siellä pitämisessä. Arvostan mahdollisuutta päästä edistämään suomalaisyritysten ja Suomen menestystä yhdessä EK:n vahvan jäsenverkoston kanssa, sanoo EK:n yrittäjyydestä ja elinkeinopolitiikasta vastaava johtaja Petri Vuorio.

Vuorio on työskennellyt EK:ssa vuodesta 2016. Ennen EK:ta Vuorio on toiminut useissa rahoitusalan tehtävissä muun muassa Handelsbankenin Suomen suurasiakasyksikössä johtajana ja Swedbankin kansainvälisen yrityspankkitoiminnan johtajana Pietarissa. Lisäksi hän on toiminut urallaan myös start-up- ja työnantajayrittäjänä.

 

Petri Vuorio on valittu EU- ja kauppapolitiikan johtajaksi EK:n Brysselin-toimistoon

Aiemmin Petri Vuorio on toiminut useissa rahoitusalan tehtävissä muun muassa Handelsbankenin Suomen suurasiakasyksikössä johtajana ja Swedbankin kansainvälisen yrityspankkitoiminnan johtajana Pietarissa. Lisäksi hän on auttanut East Consultingin Senior Partnerina suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälistymisessä ja liiketoiminnan kehittämisessä.

– Petrillä on vahva kokemus ja osaaminen yritysten EU- ja kauppapolitiikan edunvalvonnassa. Olen tyytyväinen, että saamme kovan osaajan jatkamaan Taneli Lahden erinomaista työtä, toteaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

– On ilo päästä edistämään yhdessä EK:n vahvan tiimin kanssa suomalaisyritysten menestyksen eteen Brysselissä tehtävää EU-vaikuttamistyötä. EU kohtaa juuri nyt lähihistoriansa merkittävimpiä sisäisiä ja ulkoisia haasteita, joiden yhteydessä on tärkeää varmistaa Suomen ja suomalaisen elinkeinoelämän äänen kuulluksi tuleminen, arvioi EK:n tuleva EU- ja kauppapolitiikan johtaja Vuorio.

Vuorio aloittaa tehtävässään 2.1.2020.

Petri Vuorio

Petri Vuorio bloggaa: ”Kalastuksen kansallisten erikoisuuksien jäljillä” Venäjän Karjalassa

Petri Vuorio otti paikallistuntumaa Karjalaan myös omassa nimikkokylässään.

Karjalan alueella toimii suomalaisyrityksiä erityisesti metsäteollisuuden, koneurakoinnin, varaosa- ja huoltotoiminnan sekä logistiikan aloilla. Yritykset ovat sopeutuneet haastavaan yleistaloustilanteeseen verraten hyvin. Suurimpia liiketoiminnan haasteita ovat ammattitaitoisen työvoiman saatavuus sekä toimintaympäristön ennakoimattomuus. Merkittävän haasteen liiketoiminnan kannattavuudelle luo myös Suomen puolella tarkastelussa oleva raja-asemien yöaukioloaikojen supistaminen, joka uhkaa nostaa mm. kuljetuskustannuksia.

Duuman vaaliviikon tunnelmat Karjalassa eivät pitäneet sisällään aineksia jännitysnäytelmään. Vaalikuumeen viileyttä kuvasti kuudensadan kilometrin ajomatkalla vihdoin Pitkärannassa havaitsemamme yksi vaalimainos (Kommunistinen puolue). Tämä havainto jäikin laatuaan ainoaksi. Niin ikään äänestysaktiivisuus jäi Karjalassa vaatimattomaksi, niukasti alle neljäänkymmeneen prosenttiin. Duumaan valittiin jo viidennen kerran valtapuolue Yhtenäisen Venäjän Valentina Pivnenko, joka on toiminut myös duuman Suomi-ystävyysryhmän puheenjohtajana. Poikkeavaa oli, että oppositiopuolue Jabloko saavutti jopa kahdeksan prosentin ääniosuuden, Yhtenäisen Venäjän kannatuksen ollessa 37 prosenttia.

Duuman vaalien lopputulos ei välittömästi vaikuta karjalalaiseen arkieloon, vaikka joitakin hankaliksi koettuja päätöksiä onkin lykätty vaalien yli. Näihin kuuluu uuden duuman päätettäväksi tuleva ensi vuoden talousarvioesitys, joka sisältänee erityisesti Karjalan tyyppisille valtion budjettituesta riippuvaisille alueille kipeitä kululeikkauksia. Alueiden budjettituista uhataan alijäämän tilkitsemiseksi leikata jopa viisitoista prosenttia. Suurimpien uudistusten, kuten eläkeiän noston osalta (nyt naiset 55- ja miehet 60-vuotta), odotettaneen ainakin vuoden 2018 presidentinvaaleihin asti. Vuodelle 2017 odotetaan tältä pohjalta valtakunnan tasolla vaimeaa, vajaan yhden prosentin talouskasvua.

Kiitos federaatiotason budjetista tehtyjen mittavien tieinvestointien, selvisimme matkasta yhdellä rengasrikolla. Lähes kaikki päämaantiet ovat viime aikoina saaneet uuden päällysteen ja kuntoa voikin kuvata erinomaiseksi. Pahat kielet väittävät Laatokan rannoilla sijaitsevilla lukuisilla eliittihuviloilla olevan osuutta asiaan, mutta toimiva tiestö hyödyttää toki myös yrityksiä ja paikallisia asukkaita. Paikallishallinnon aluebudjetin varassa olevien sivuteiden kunto taas on erittäin heikko. Kylänraiteilla syntyykin helposti vaikutelma rengaspaikkauksesta alueen johtavana palveluelinkeinona. Alan erikoisliikkeitä löytyy nimittäin pienestäkin kylätaajamasta helposti viitisen kappaletta.

Venäjän asettamat vastapakotteet ovat tänä vuonna näkyneet muutoin negatiivisissa talousluvuissa kolmen prosentin kasvuna maatalous- ja elintarviketuotannossa. Laatokan rantamaisemissa kotimaisen tuotannon lisääntyminen näkyy ensimmäisinä kalakasvattamoina sekä yksittäisten laiduntavien lehmien kasvaneena lukumääränä. Nämä toimet ovat riittämättömiä suomalaisjuuston tai norjalaislohen tuonnin paikkaajina, joten ruokakauppojen tarjonta on kaventunut sekä määrällä että laadulla mitaten melkoisesti.

Kiihtyneen kilpailun positiivisia seuraamuksia ovat asiakaspalvelukulttuurin saralla otetut kehitysaskeleet. Niin sortavalalainen majoitus- ja ravitsemusliikkeemme kuin myös pitkärantalainen rengaskorjaamo ansaitsevat tästä aivan erityisen kunniamaininnan. Mainoslausetta mukaillen: hyvä ruoka ja ehjät renkaat – parempi mieli.

Karjalan tasavalta pähkinänkuoressa

  • Asukasluku: 637 000
  • Pääkaupunki: Petroskoi, 262 000 asukasta
  • Teollisuustuotannon kasvu 2016: 0,4 %
  • Inflaatio 2016: 3,6 % (2015: 8,6 %)
  • Työttömyysaste 08/2016: 2,1 %
  • Valtionvelka: n. 21 miljardia ruplaa

Lähde: Karjalan tasavallan hallitus, Karjalan tasavallan finanssiministeriö

Pk-johtaja Petri Vuorio: Yrittäjyys kannattelee Suomea vuoden jokaisena päivänä

Yrittäjän päivä 5.9. antaa ajattelemisen aihetta koko vuodeksi: yrittäjien rohkeus, riskinotto ja väsymätön työ kannattelevat Suomea ja luovat perustaa yhteiskunnan koko hyvinvoinnille. Suomen hallitus on oikealla asialla tarttuessaan moniin keskeisiin yrittäjyyttä vahvistaviin uudistuksiin, kirjoittaa EK:n pk-johtaja Petri Vuorio.

Ajat eivät ole juuri nyt helpot. Miten talouden taantuma käännetään kasvuksi, työpaikoiksi sekä koko Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin jatkuvuudeksi?

Uusi hallitusohjelma tunnistaa monella tapaa suomalaisten yrittäjien roolin kasvun lähteenä ja esittää keinoja pk-sektorin kasvukäänteen tueksi.

Verrokkimaiden tapaiset työmarkkinauudistukset tuovat joustavuutta, vakautta ja ennakoitavuutta yrittäjätoimintaan sekä uusien työpaikkojen luomiseen. Perintöverotuksen uudistukset tulevat tarpeeseen, vaikka ovatkin maltillisia. Ne on tärkeää toteuttaa tavalla, joka tukee yritysten sukupolven- ja omistajanvaihdoksia ja turvaa kymmenientuhansien työpaikkojen tulevaisuutta.

Pk-sektorille tervetulleita ovat myös hallitusohjelman tavoitteet sääntelyn karsimisesta ja investointiluvituksen uudistamisesta, sillä ne avaavat monia työllistämisen ja kasvun lukkoja. Sääntelykankeus on monelle yrittäjälle tehokas energiantappaja, joka uuvuttaa ajoittain tarmokkaimmatkin kasvun tekijät. Kilpailun lisääminen julkismarkkinoilla avaa pienille ja keskisuurille yrityksille uusia mahdollisuuksia – tavallisesti myös kansalainen voittaa, kustannustehokkaiden ja parempien palveluiden kautta.

On hienoa, että hallitus on kuullut pk-sektorin työnantajien viestin Mittelstand-sektorin vahvistamisen puolesta. Hallitus aikoo parantaa pk-yritysten kasvuedellytyksiä siten,  että tuplaamme yrittäjävetoisten Mittelstand-yritysten määrän vuoteen 2030 mennessä. Tällä olisi toteutuessaan merkittävä vipuvaikutus sekä vientiin että työllisyyteen ja koko yrittäjäkenttään. Usein sanotaan, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, mutta hallitusohjelman toimeenpanon kohdalla vain lopputulos ratkaisee. Tälle työlle toivomme myötätuulta ja olemme sitä omalla tekemisellämme edistämässä.

Monen yrittäjän kohdalla niin taloudelliset puskurit kuin henkiset energiavarastotkin on viime vuosien koettelemusten tuloksena kulutettu. Tässä ajassa yrittäjäriskin merkitystä todella punnitaan ja se myös realisoituu yhä useammin. Konkurssien määrä nousi heinäkuussa korkeimmalle tasolleen vuoden 1997 jälkeen.  Suhdannemittaukset  eivät valitettavasti lupaa nopeaa paluuta talouden kasvu-uralle, vaan päinvastoin, hankalimmat ajat ovat vielä monella yrittäjällä edessä. Haluankin kiinnittää Yrittäjän Päivänä aivan erityistä huomiota yrittäjien jaksamisen edistämiseen. Tulemme myös EK:ssa tänä syksynä tarjoamaan yrittäjille jaksamista tukevaa ohjelmaa.

Yrittäjävetoiset yritykset tarjoavat Suomessa työtä arviolta yli 700.000 ihmiselle, mikä on puolet kaikista yksityisen sektorin työpaikoista. Yrittäjävetoisten yritysten tuottama verojalanjälki valtion yhteiseen kassaan on arviolta 35 miljardia euroa vuodessa. Yrittäjyyden edistäminen niin uuden hallituksemme toimesta kuin kannustavan ilmapiirinkin osalta on investointi, joka tuottaa takuuvarmasti plusmerkkisen lopputuloksen ja yhteistä hyvää kaikille.

Toivotan kaikille yrittäjille hyvää Yrittäjän päivää – te jos ketkä olette juhlapäivänne ansainneet!

Petri Vuorio: ”Vahvistetaan Suomen keskisuurta yritysjoukkoa – ja turvataan hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus!”

EK starttaa tänään somekampanjan, jossa eri alojen työnantajayrittäjät puhuvat pk-sektorin kasvun puolesta. Peräänkuulutamme yhdessä yrittäjien kanssa kansallista Mittelstand-ohjelmaa, jolla Suomesta tehdään keskisuurten yritysten maa. Pk-sektorin kasvuloikka pitää nostaa Suomen elinkeinopolitiikan uudeksi prioriteetiksi, kirjoittaa pk-johtajamme Petri Vuorio.

Lähiviikkoina EK:n somekanavissa ovat äänessä it-yritys Innofactorin Sami Ensio, leikkipuistoja valmistavan Lappset Groupin Johanna Ikäheimo, Marimekon Mika Ihamuotila, hoivapalveluyritys Päiväkummun Anne Kangas, teollisuusyritys Pintoksen Tuomas Pere, tilitoimistoketju Rantalaisen Antti Rantalainen sekä kiinteistöhuoltopalveluita tarjoavan Alltimen Jussi Tuohino.

Näiden kokeneiden ja näkemyksellisten omistaja-yrittäjien viesti on syytä kuulla – Suomen polttavana haasteena on löytää keinot, joilla tuemme kasvuhaluisten ja työpaikkoja tarjoavien pk-yritysten nousua keskisuureen kokoluokkaan. Toisin sanoen meidän pitää synnyttää Suomeen vahva Mittelstand-yritysten joukko, joiden tarjoamien työpaikkojen määrä on saatu nousemaan vähintään 50 – 100 hengen tasolle.

Miksi tarvitsemme nykyistä suuremman Mittelstand-yritysten joukon?

  • Uudet työpaikat ovat finanssikriisin jälkeen syntyneet eritoten 50 – 249 henkeä työllistäviin yrityksiin. Työllisten määrä on yhä kasvava avainhaasteemme tulevaisuudessa ja keskisuuret yritykset ovat työllistäjinä ratkaisijan roolissa.
  • Olemme pieni maa, jonka kasvu tulee usein maamme rajojen ulkopuolelta. Suomen viennistä 2/3 syntyy vain noin sadan yrityksen toimesta. Viennin kapea pohja on iso riski kriisitilanteissa, kuten finanssikriisi aikoinaan osoitti. Pk-yritysten osuus Suomen kokonaisviennistä on vain 16 %, kun se Ruotsissa vastaavasti on 41 %. Potentiaalista kasvunvaraa on siis paljon ja keskisuuret yritykset omaavat parhaat muskelit uuden viennin luomiselle ja vientipohjamme laajentamiselle.
  • Työpaikkojen lisääntyminen yhdistettynä talouden kasvuun tarkoittaa verotulojen lisääntymistä valtion kassaan. Tämä puolestaan turvaa hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta.

Mitä elinkeinopolitiikan toimia sitten tarvitaan, jotta Suomesta saataisiin tehtyä keskisuurten yritysten maa? Suomi tarvitsee Mittelstand-strategian, jossa pureudutaan kasvun pullonkauloihin ja kasvun vauhdittajiin. Olennaista on kohdistaa politiikkatoimien kärki niihin yrityksiin, jotka ovat jo edenneet mikroyritysvaiheesta eteenpäin ja joissa on potentiaalia seuraavaan merkittävään kasvuloikkaan.

Mittelstand-strategiassa tulee määrittää toimenpiteet, tavoitteet ja niiden mittarit sekä aikataulu. Sen tulee olla ylihallituskautinen, jotta työn jatkuvuus taataan. Hankkeen tulee käynnistyä heti alkuvuodesta siten että valmista saadaan vuoden 2022 aikana. EK omalta osaltaan tekee kaikkensa, jotta työnantajayrittäjien ja omistajien ääni kuuluisi ohjelman valmistelussa.

Petri Vuorio: Pk-yrityksen 5 konkreettista syytä panostaa vastuullisuuteen 

Pk-johtajamme Petri Vuorio päättää #VastuullisuudenTekijät-juttusarjamme. Hän nostaa esille viisi syytä, miksi vastuullisuuteen kannattaa investoida.

Suomalaisyritykset ovat tutkitusti vastuullisuuden edelläkävijöitä. Esimerkiksi Morningstar rankkaa vuosittain maailman maat paremmuusjärjestykseen pörssiyhtiöiden vastuullisuuden pohjalta. Suomi sijoittui vuoden 2020 mittauksessa kakkoseksi heti Hollannin jälkeen.

Tämä antaa meille hyvät lähtökohdat luoda vastuullisuudesta kilpailuetu samalla kun itsesääntelystä ollaan siirtymässä enenevästi pakottavaan lainsäädäntöön.

Viisi konkreettista tulevaisuuden liiketoimintaan vaikuttavaa vastuullisuusteemaa:

  1. Rahoituksen hinta ja saatavuus. Tulevan finanssisääntelyn tuloksena rahoituslaitosten lainakantaa koskevat vastuullisuusraportointivaatimukset tulevat tiukentumaan. Tämä johtaa todennäköisesti siihen, että vastuullisuuskriteerit muodostuvat myös yritysrahoituksen hintaan ja saatavuuteen vaikuttavaksi tekijäksi.
  2. Kansainvälisiin toimitusketjuihin pääseminen ja niissä mukanaolo. Suomen viennistä jopa yli 70 prosenttia on välituotteita. Toimitusketjut näyttelevät sekä yritystemme kotimaan että ulkomaan liiketoiminnassa poikkeuksellisen tärkeää roolia. EU:n tuleva yritysvastuulaki tulee asettamaan ainakin suuryrityksille kovenevia vaatimuksia läpivalaista toimitusketjunsa. Toimitusketjujen kautta vastuullisuusvaatimus tulee heijastumaan kaikkiin toimijoihin, myös pk-yrityksiin.
  3. Kiihtyvä kilpailu osaavasta työvoimasta. Osaajapula on noussut yhdeksi merkittävimmistä yritystemme huolenaiheista ja kasvun pullonkauloista. On tutkittu tosiasia, että vastuulliset yritykset kykenevät houkuttelemaan osaavinta työvoimaa.
  4. Kuluttajakäyttäytyminen – myy vastuullisempaa, enemmän ja parempaan hintaan. Vastuullisuus vaikuttaa yhä voimakkaammin kuluttajavalintoihin ja brändiarvoon. 
  5. Yrityksen markkina-arvo. Kaikkien edellä mainittujen tekijöiden summana vastuullisuudella on kiistatonta merkitystä yritysten markkina-arvon muodostuksessa. Niin hyvässä kuin huonossa. Olipa kyseessä sitten listattu tai listaamaton yritys.

Vastuullisuusrintamalla tapahtuu juuri nyt paljon. Itsesääntelystä ja kilpailijoista erottautumisesta ollaan monien valmistelussa olevien lakihankkeiden kautta siirtymässä pakottavaan sääntelyyn. Tältä osin on tärkeää välttää lainsäädännön ylilyönnit. Epätoivoon ei kuitenkaan ole syytä vaipua, vaan samanaikaisesti pohtia miten suomalaiset edelläkävijäyritykset muodostavat vastuullisuudesta itselleen kilpailuedun.

Vastuullisuus tulee jatkossa myös liittää tiiviisti osaksi Suomen maakuvamarkkinointia. Edelläkävijyyttämme voidaan parhaimmillaan hyödyntää paitsi työllisyyttä kohentavassa ja verotuloja kerryttävässä viennin kasvattamisessa, niin myös ulkomaisten investointien houkuttelussa Suomeen.

EK:n Vastuullisuudentekijät-juttusarjassa on esitelty konkreettisia case-esimerkkejä EK:n jäsenyritysten päivittäiseen vastuullisuustoimintaan liittyen.

 

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi valtion vientitakuista annetun lain muuttamisesta

Työ- ja elinkeinoministeriö | 20.9.2022 | VN/13839/2019

Lakiehdotus on erittäin tarpeellinen ja yksi askel Suomen vientiluottojärjestelmän kehittämiseksi kilpailijamaiden tasolle. Tämä muutos selkeyttää Finnveran hallituksen valtuuksia luottoriskipäätöksistä Finnveran toimintaa säätelevän lainsäädännön alla erityisesti erityisriskinoton tapauksissa. Toivomme, että erityisriskinoton tapauksissa tämä tulee nopeuttamaan prosessia nykyisestä.

Ehdotus erityisriskin ottamisen tehostamiseksi on tarpeen varsinkin kun Suomen valtion kauppa- ja talouspoliittisena tavoitteena on edistää vientiä uusiin maihin. Suomen teknologiateollisuuden useat asiakkaat investoivat maihin joihin Finnveran sisäinen riskiluokitus ei mahdollista suurten kauppojen rahoituksen takaamista. Tämä on ollut merkittävä puute Finnveran kilpailukyvylle uusilla markkina-aluilla kuten Turkissa, CIS maissa tai Afrikassa verrattuna esimerkiksi Ruotsin (EKN) tai Saksan (Euler-Hermes) vientiluottolaitosten kykyyn taata vientikauppoja.

Ehdotettu lakimuutos ei kuitenkaan oleellisesti paranna Finnveran kykyä ottaa erityisriskiä viennin tukemiseksi. Vientitakuuhankkeiden riskinotto on Suomen järjestelmässä Finnveran vastuulla, kun useimmissa muissa vertailumaissa valtio vastaa päätöksenteon kautta vientitakuiden myöntämiseen liittyvästä riskistä. Finnvera toimii osakeyhtiönä, jolloin riskinottokykyä rajoittaa myös oman pääoman riittävyys kantamaan mahdollisesti aiheutuneet luottotappiot. Tämä rajoittaa merkittävästi Finnveran kykyä ja halua ehdottaa erityisriskinottoa. Mikäli erityisriskinottoa halutaan lisätä kilpailukykyisin takuupreemiohinnoitteluin olisi parempi, että erityisriskinotto ei jäisi Finnveran taseeseen vaan siirtyisi valtion kannettavaksi. Näin toimivat mm. Sace Italiassa ja Euler-Hermes Saksassa.

On tärkeää, että erityisriskinottoa voi jatkossa käyttää joustavammin ja laajemmin. Erityisriskinoton tulisi olla mahdollisuus kriittisen tärkeiden kauppojen saamiseksi kaiken kokoisille kaupoille eikä ainoastaan Finnveran keino liputtaa riskikeskittymiä tai suuria hankkeita omistajalle.

Viejien tasapuolisen kohtelun kannalta olisi toivottavaa että erityisriskinoton arvion kriteerit olisivat viejäyrityksille nähtävillä, mikä olisi myös hyvä vielä huomioida tässä lakimuutoksessa. Koska Finnveran hallituksen harkintavalta erityisriskinottotarpeen arvioinnissa on tässä lakimuutoksessa tarkoitus säilyttää, Finnvera voi halutessaan hylätä hankkeen riskiperusteisesti, eikä elinkeinopoliittista tai kilpailukyvyn arviota TEM:n toimesta silloin tehdä lainkaan. Ministeriön arvio siitä, olisiko suurempaa riskinottoa pitänyt harkita voi jäädä siis Finnveran omalla päätöksellä tekemättä. Näin ollen olisi suotavaa, että viejäyrityksille tarjottaisiin esimerkiksi TEM:n toimesta jokin kanava vaatia, että yksittäistä hanketta harkittaisiin erityisriskinoton puitteissa.

Kuten Teknologiateollisuus ry ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK ovat aiemminkin jo viestineet, Finnveran tulee yleisesti ottaen kyetä hallitsemaan luotto- ja korkoriskejä entistä joustavammin ja tehokkaammin kaikessa toiminnassaan. Finnveran mandaattia tulee koko ajan kehittää itsenäisemmäksi ja avoimemmaksi kohti suomalaisten yritysten viennin ja liiketoiminnan edistämistä ja tukemista.

Kunnioittavasti,

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Petri Vuorio
Johtaja
Yrittäjyys, EU ja kansainvälinen kauppa
petri.vuorio@ek.fi
Teknologiateollisuus ry
Mika Uusitalo
Rahoitustyöryhmän sihteeri
Talous- ja hallintojohtaja
mika.uusitalo@teknologiateollisuus.fi
Lausuntopalvelu