Suhdannebarometri: Yritysten suhdanneodotukset edelleen mollivoittoisia

EK:n tammikuun Suhdannebarometrin perusteella suomalaisyritysten arviot suhdannetilanteesta ovat säilyneet yhä kriisiaikojen tasolla. Sen sijaan yritysten suhdanneodotukset ovat nousseet viime syksystä, mutta ovat yhä selvästi alarekisterissä. Talouden laskusuhdanne koettelee erityisesti rakentamista sekä teollisuutta. Palvelualat ovat puolestaan kannatelleet taloutta ja etenkin työllisyyttä viime kuukausien aikana.

”Tuoreet tiedot vahvistavat sitä kuvaa, että alkuvuodesta tulee hyvin hankala. Lähikuukausien aikana työllisyys vähenee ja yritysten kannattavuus heikkenee, kun kysyntää ei ole. Positiivista kuitenkin on, että tuotannon ei odoteta supistuvan. Onneksi suhdannenäkymät viittaavat myös siihen, että loppuvuodesta tilanne voi lähteä korjaantumaan”, sanoo EK:n johtaja Sami Pakarinen.

Rakennus- ja teollisuusyritysten tuotanto on vähentynyt ja odotukset tuleville kuukausille ovat synkät. Ainoastaan palvelualoilla myyntikehitys on pitänyt yhä pintansa. Valmiiden myymättömien asuntojen varastot ovat korkealla tasolla ja teollisuuden tilauskirjojen ohentuminen heittävät ison varjon näiden päätoimialojen kehitykseen.

”Päätoimialoista rakentaminen painii syvimmissä ongelmissa. Uudisasuntorakentamisen tilanne on viimeksi ollut yhtä huono 1940-luvulla. Kasvanut tarjonta ja nopeasti kohonneet korot ovat vähentäneet uudisasuntojen kysyntää. Nopea korkojen nousu heijastuu myös muilla toimialoilla investointeihin ja varastoihin. Yritykset vähentävät varastojaan, koska sitoutuneen pääoman vaihtoehtoiskustannus on noussut. Samalla investointejakin tietysti harkitaan entistä tarkemmin”, Pakarinen jatkaa.

Suurin este kasvulle on yhä riittämätön kysyntä. Jopa 51 % vastaajayrityksistä raportoi kasvun esteekseen riittämättömän kysynnän. Teollisuudessa tilauskannat ovat pudonneet selvästi alle normaalina pidetyn tason, mikä heijastuu suoraan tuotantoon. Rakentamisen ja teollisuuden hyytyminen vaikeuttaa investointien käynnistymistä, millä on väistämättä pitkän aikavälin vaikutuksia Suomen talouskehitykseen.

”Vaikeutunut suhdannetilanne iskee entisestään lovea yritysten kannattavuuteen. Tämä on näkynyt jo kasvaneina konkursseina. Henkilöstömäärät tulevat vähenemään kaikilla päätoimialoilla. Samalla työvoiman saatavuusongelmat ovat helpottaneet nopeasti”, Pakarinen toteaa.

EK:n Suhdannebarometri

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Kyselyä on tehty säännöllisesti vuodesta 1966 lähtien. Se on osa Euroopan komission suhdannetiedustelujärjestelmää, jota EU rahoittaa osittain. Tiedustelu koskee Suomessa tapahtuvaa toimintaa. EK tiedusteli yrityksiltä tammikuussa 2024 arvioita suhdannekehityksestä vuoden 2023 neljännellä neljänneksellä. Tiedusteluun vastasi 1 256 yritystä, joilla on Suomessa noin 280 000 työntekijää.

Suhdannebarometri, tammikuu 2024

EK:n Suhdannebarometri: Palveluissa ja rakentamisessa odotetaan maltillista nousua

EK kysyi yrityksiltä heinäkuussa, miten ne arvioivat suhdannekehitystään vuoden 2016 jälkipuoliskolla. Tiedustelu koskee Suomessa tapahtuvaa toimintaa.

Suhdannebarometrin mukaan teollisuusyritysten suhdanteissa ei ole tapahtunut elpymistä vuoden alkupuolella, ja nykytilanne on keskimääräistä heikompi. Tuotannon ei juuri ennusteta kasvavan loppuvuonna, ja henkilöstön määrä vähenisi yhä hieman. Kannattavuusennusteissa on huomattavan suurta hajontaa yritysten välillä.

Myös palveluyritysten suhdannetilanne on parantunut hieman, mutta se on vielä alle keskimääräisen. Loppuvuodelle ennustetaan loivaa suhdannenousua, ja myynnin arvioidaan kasvavan kohtalaisesti. Rakentamisen suhdanteet ovat kohentuneet edellisen tiedustelun myönteisten odotusten mukaisesti. Nykytilannetta kuvataan jo vähän keskimääräistä vahvemmaksi, ja loppuvuodelle ennustetaan yhä kohenevia suhdanteita.

 Teollisuuden näkymät edelleen pehmeät

Teollisuuden yleisiä suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku painui heinäkuussa lukemaan -5 (huhtikuussa +4). Heinäkuussa 10 prosenttia teollisuusyrityksistä arvioi markkinatilanteen vahvistuvan loppuvuonna, kun taas pehmeneviä suhdanteita ennusti 15 prosenttia.

Rakentamisessa suhdannenäkymien saldoluku oli heinäkuussa lukemassa +16 (huhtikuussa +28). Paranevaa kehitystä loppuvuodelle ennusti 21 % ja suhdannelaskua 5 % vastaajista.

Palveluyritysten suhdannenäkymät jatkoivat pientä kohentumista. Niiden uusin saldoluku on +8 (huhtikuussa +4). Heinäkuun tiedustelussa 16 prosenttia palveluyrityksistä odotti suhdannenousua ja 8 % heikkenevää kehitystä vuoden 2016 jälkipuoliskolle.

Palveluihin ja rakentamiseen kohtalaista kasvua loppuvuodelle

Teollisuuden saamien uusien tilausten määrä notkahti aavistuksen alkukesällä. Lähikuukausina määrän odotetaan pysyvän vakaana. Tilauskanta on parantunut aavistuksen, mutta se on yhä selvästi alle normaalin. Rakentamisessa uusien tilausten määrä pysyi alkukesällä lähes ennallaan, mutta lähikuukausina määrän arvioidaan kasvavan. Tilauskanta on vahvistunut jo lähelle tavanomaista tasoa.

Teollisuudessa valmiiden tuotteiden varastot sekä rakentamisessa myymättömien asuntojen määrä ovat lähellä keskimääräistä.

Teollisuudessa tuotannon määrä kasvoi aavistuksen alkukesällä. Seuraavalla kolmen kuukauden jaksolla tuotannon ennustetaan jopa vähän laskevan, kun taas viimeiselle neljännekselle on varovaisia kasvuodotuksia.

Rakentamisessa tuotanto on kasvanut alkukesän aikana jonkin verran. Tasaisen kasvun ennustetaan jatkuvan koko loppuvuoden ajan. Palvelualoilla myynti kasvaa nyt kohtalaisesti, ja samankaltaisen tahdin ennustetaan jatkuvan alkusyksyllä. Vuoden lopulle enteillään vielä myynnin pientä kiihtymistä.

Teollisuudessa kapasiteetin käyttöaste on kohennuksesta huolimatta melko matala. Heinäkuussa kapasiteetti oli kokonaan hyödynnettynä 70 prosentilla vastaajista (huhtikuussa 56 %).

Kannattavuusodotuksissa suurta hajontaa yritysten välillä

Työvoiman määrä on pysynyt teollisuudessa alkukesällä lähes ennallaan, mutta lähikuukausille ennustetaan pientä vähennystä. Rakentamisessakaan henkilöstömäärä ei juuri muuttunut. Syksyllä sen arvioidaan kuitenkin kasvavan hieman, kun tilannetta tarkastellaan kausitasoitetuilla luvuilla. Palvelualojen henkilöstö on kasvanut aavistuksen. Alkusyksyllä henkilöstömäärän ei ennusteta muuttuvan.

Teollisuudessa myyntihintojen odotetaan laskevan loivasti. Rakentamisessa hinnat kohoaisivat, kun taas palveluissa ne pysyisivät vakaina. Kustannusten odotetaan laskevan teollisuudessa lievästi. Sen sijaan rakentamisessa ja palveluissa kustannukset nousisivat loivasti. Teollisuusyritykset arvioivat kannattavuuden pysyvän keskimäärin ennallaan. Odotuksissa on kuitenkin huomattavan suurta hajontaa. Rakentamisessa ja palveluissa kannattavuus kohenisi loivasti.

Kysyntä piristynyt aavistuksen

Kysynnän kuvataan piristyneen hieman, mutta vaatimaton kysyntä on kokonaisuutena merkittävin toiminnan este. Kysyntää kuvasi heikoksi 27 % teollisuuden, 25 % rakennusalan ja 31 % palvelualojen vastaajista. Rekrytointivaikeudet ovat yleistyneet erityisesti rakentamisessa, jossa ne nousivat jo suurimmaksi toiminnan esteeksi (34 % yrityksistä). Palvelualoilla (18 %) ja erityisesti teollisuudessa (7 %) ne olivat lievempiä. Rahoitusvaikeuksia kuvattiin sekä teollisuudessa ja palveluissa varsin vähäisiksi, mutta rakentamisessa niistä raportoi 12 prosenttia vastaajista.

EK:n Suhdannebarometri

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Kyselyä on tehty säännöllisesti vuodesta 1966 lähtien. Se on osa Euroopan komission suhdannetiedustelujärjestelmää, jota EU rahoittaa osittain. Heinäkuussa 2016 tehtyyn tiedusteluun vastasi 1 167 yritystä, jotka työllistävät Suomessa runsaat 290 000 henkilöä.

Viikon kysymys: Mikä on EK:n suhdannebarometri?

Viikon graafi: (tästä voit katsoa animaation uudelleen…)

Suhdannebarometri – tammikuu 2024

EK:n Suhdannebarometri: Alkuvuoden 2015 suhdanteista ennustetaan vaisuja

Teollisuuden näkymät toipuneet vähän – tilauksiin odotetaan pientä kasvua

EK:n tammikuussa tekemän Suhdannebarometrin mukaan teollisuusyritykset odottavat hieman aiempaa enemmän uusia tilauksia. Tämä kasvattaisi teollisuustuotantoa loivasti seuraavan puolen vuoden ajan. Teollisuuden tilauskanta on kuitenkin yhä keskimääräistä niukempi. Palveluiden myynnin ennustetaan laskevan jonkin verran, mutta vaihtelu eri palvelualojen välillä on suurta.

Tämänhetkinen suhdannetilanne on kaikilla päätoimialoilla alle keskimääräisen. Henkilöstön määrä vähenee edelleen laajalti.

Erityisesti palvelujen ja rakentamisen suhdannenäkymät yhä miinuksella

Teollisuuden yleisiä suhdannenäkymiä lähikuukausina kuvaava saldoluku koheni tammikuussa lukemaan -4 (lokakuussa -13). Tammikuussa 11 % teollisuusyrityksistä arvioi suhdanteiden vahvistuvan alkuvuonna 2015, kun taas 15 % ennusti tilanteen heikkenevän.

Rakentamisen suhdannenäkymien saldoluku oli tammikuussa -21 (lokakuussa -26). Paranevia suhdanteita odotti nyt 12 prosenttia vastaajista, ja 33 % ennusti heikennystä alkuvuoden aikana.

Palvelualojen yrityksillä suhdannenäkymien saldoluku oli tammikuussa tasolla -12 (lokakuussa -18). Uusimmassa tiedustelussa 14 prosenttia palvelualojen yrityksistä odotti tilanteen paranevan seuraavan puolen vuoden aikana. Heikennystä enteili 26 % vastaajista.

Uudet tilaukset nostavat teollisuustuotantoa loivasti – palvelujen ja rakentamisen tilanne heikompi

Teollisuudessa saatiin viime vuoden lopulla yhtä paljon uusia tilauksia kuin edellisellä neljänneksellä. Tilausten määrän arvioidaan kasvavan loivasti lähikuukausina. Rakentamisessa tilausten määrään ei odoteta suuria muutoksia. Teollisuusyritysten tilauskanta pysyi lähes ennallaan, ja se on selvästi tavanomaista niukempi. Rakentamisessa tilauskanta heikkeni edelleen, ja sen taso on matala.

Teollisuuden valmiiden tuotteiden varastot ovat pysyneet lähellä keskimääräistä tasoa. Rakennusyritysten myymättömien huoneistojen määrä oli varsin suuri, mutta se ei enää kasvanut edelliseen tiedusteluun verrattuna.

Teollisuudessa tuotannon määrä ei juuri muuttunut loka–joulukuussa, mutta sen ennustetaan kasvavan jonkin verran koko vuoden 2015 alkupuoliskon. Rakentamisessa tuotannon volyymi on pysynyt melko vakaana, eikä siihen ennusteta suuria muutoksia lähikuukausina. Palveluiden myyntikehityksestä odotetaan varsin heikkoa, sillä viime vuonna alkaneen myynnin laskun ennustetaan jatkuvan. Vaihtelu eri palvelualojen välillä on melko suurta.

Teollisuuden tuotantokapasiteetin käyttöaste koheni hieman, mutta se jäi silti alle keskimääräisen tason. Tammikuussa tuotantokapasiteetti oli kokonaan hyödynnettynä 65 prosentilla vastaajista (lokakuussa 58 %).

Henkilöstön määrä vähenee lähikuukausina

Työvoiman määrä laski loppuvuonna kaikilla kolmella päätoimialalla, voimakkaimmin rakentamisessa ja palveluissa. Henkilöstöodotukset ovat edelleen vaatimattomat, sillä työvoiman määrän arvioidaan jatkavan laskussa myös lopputalven ja alkukevään ajan.

Myyntihintojen arvioidaan jatkavan laskua lähikuukausina kaikilla päätoimialoilla, voimakkaimmin rakentamisessa. Kustannusten arvioidaan kohoavan hieman rakentamisessa ja palvelualoilla, kun taas teollisuudessa kustannuskehitys olisi vakaata.

Kannattavuus laskussa rakentamisessa ja palveluissa

Teollisuusyritysten kannattavuus parani vähän viime vuoden lopulla, mutta lähikuukausina sen ei ennusteta muuttuvan. Rakentamisessa ja palvelualoilla kannattavuuden arvioidaan heikkenevän hieman lähikuukausina.

Riittämätön kysyntä on edelleen selvästi merkittävin toiminnan este. Kysynnän kokee vaisuksi 47 % teollisuusyrityksistä, 60 % rakennusalasta ja 47 % palvelutoimialoista. Rekrytointivaikeudet ovat varsin vähäisiä, rakentamista ja eräitä palvelualoja lukuun ottamatta. Rahoitusvaikeudet olivat puolestaan yleisimpiä rakentamisessa, jossa niistä kärsi seitsemän prosenttia vastaajista.

EK:n Suhdannebarometri

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Kyselyä on tehty säännöllisesti vuodesta 1966 lähtien. Se on osa Euroopan komission suhdannetiedustelujärjestelmää, jota EU rahoittaa osittain. Tammikuussa 2015 tehtyyn tiedusteluun vastasi 1 387 yritystä, jotka työllistävät Suomessa runsaat 280 000 henkilöä.

 

http://youtu.be/ri9BYbFkvF8

 

 

EK:n Suhdannebarometri: Suhdanneodotukset vaimentuneet selvästi

EK:n lokakuun Suhdannebarometrissa suomalaisyritykset arvioivat vahvan suhdannevaiheen jatkuneen loppukesällä ja alkusyksyllä. Tämänhetkistä suhdannetilannetta kuvataan erityisesti teollisuudessa selvästi normaalia suotuisammaksi. Myös rakentamisessa ja palveluissa tilanne jatkui hyvänä. Tuotannon ja myynnin kasvu on ollut melko ripeää ja henkilöstöä on lisätty. Rekrytointiongelmat ovat vaikeutuneet entisestään.

Odotukset lähitulevaisuuden kehityksestä ovat vaimentuneet erityisesti rakentamisessa. Teollisuudessa ja palvelualoilla suhdanteet pysyisivät kuitenkin nykyisellään, kun taas rakentamisessa tilanteen odotetaan heikkenevän melko yleisesti. Yleisiä suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku laski teollisuudessa lukemaan -4 (heinäkuussa +13). Rakentamisessa suhdannenäkymät laskivat saldolukuun -33 (heinäkuussa -10). Palvelualojen suhdanneodotusten uusin saldoluku oli +3 (heinäkuussa +5).

Tuotanto- ja myyntinäkymät edelleen hyvät

Teollisuus- ja palveluyritysten tuotannon ja myynnin määrät ovat kasvaneet ripeästi, ja teollisuuden tilauskehitys on ollut suotuisaa. Rakentamisessa kasvu jäi hitaaksi. Lähikuukausina tuotannon odotetaan yhä kasvavan teollisuudessa ja palveluissa, kun taas rakentamisessa se jäisi nykytasolle.

Tilauskanta pysyi teollisuudessa selvästi tavanomaista parempana. Rakentamisessa se laski hieman, mutta oli lähellä keskimääräistä. Teollisuuden tuotantokapasiteetti on varsin hyvin hyödynnettynä, sillä lokakuussa 88 % yrityksistä arvioi kapasiteetin olevan kokonaan käytössä (heinäkuussa 81 %).

Henkilöstön määrä lisääntyi kolmannella neljänneksellä kaikilla toimialoilla. Loppuvuodelle odotetaan hieman pienempää työvoiman määrän kasvua.

Rekrytointiongelmat ovat vaikeutuneet lisää. Koko elinkeinoelämän vastaajista 31 prosentilla ammattityövoiman saatavuus oli lokakuussa kasvun este (heinäkuussa 28 %), ja yli puolet rakennusyrityksistä ilmoitti työvoimapulaa. Samaan aikaan noin viidesosa kaikista yrityksistä kuvasi kysyntää heikoksi. Kannattavuuden odotetaan kohentuvan lähikuukausina hieman teollisuudessa ja palveluissa, rakentamisessa se pysyisi ennallaan.

EK:n Suhdannebarometri

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Kyselyä on tehty säännöllisesti vuodesta 1966 lähtien. Se on osa Euroopan komission suhdannetiedustelujärjestelmää, jota EU rahoittaa osittain. Tiedustelu koskee Suomessa tapahtuvaa toimintaa.

EK tiedusteli yrityksiltä lokakuussa 2018 arvioita suhdannekehityksestä vuoden 2018 lopulla ja 2019 alussa. Tiedusteluun vastasi 1 213 yritystä, joilla on Suomessa yli 250 000 työntekijää.

Suhdannebarometri: Suhdannetilanne heikentynyt äkillisesti ja näkymät romahtaneet

”Koronavirus on laittanut kaikki ennusteet uusiksi ja nyt uidaan syvissä vesissä. Koko suhdannebarometrin 55 vuoden historiassa tämä on äkillisin ja laaja-alaisin pudotus yritysten suhdannenäkymissä. Ensiksi palvelualoille tapahtunut isku on nyt leviämässä myös teollisuuteen ja rakentamiseen lähiviikkojen aikana. Toivottavasti tilanne tasaantuu, sillä investointilama jättäisi Suomeen pitkän jäljen ja vaikeuttaisi merkittävästi palautumista koronakriisistä”, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen sanoo.

Suhdanneodotukset koko elinkeinoelämässä ovat romahtaneet saldolukuun -59. Tällaisia tasoja on nähty viimeksi 1990-luvun lamassa. Tuolloin pohjalukema -75 kohdattiin vuoden 1990 lopussa. Näkymät ovat synkät kaikilla päätoimialoilla. Vaikka teollisuudessa ja rakentamisessa suhdannetilanne on vielä palvelualoja parempi, ovat näkymät tulleet alaspäin. Tuotanto-, myynti- ja henkilöstöodotukset ovat myös tulleet nopeasti alaspäin äkillisen tilanteen seurauksena.

”Elämme aikoja, jolloin kaivamme pitkät aikasarjat esiin. Käsillä on historiallinen kriisi, vaikka sen syvyydestä ja kestosta ei vielä olekaan varmuutta. Tiedossa on, että Kiinassa talous on kärsinyt jo kolme kuukautta ja Suomessa epidemian huippu näyttää siirtyvän. Vaarana on, että kriisi pitkittyy myös Suomessa. Taloutta ajavien odotusten kannalta kaikista keskeisintä on nyt pyrkiä palauttamaan luottamus mahdollisimman nopeasti”, Pakarinen jatkaa.

Koronavirus vaivaa nyt yrityksiä eniten

Koronavirus on tuonut mukanaan tarjontaongelmia yritysten toimitusketjujen kautta ja samaan aikaan kysyntä on romahtanut. Vastaajayrityksistä 36 % koki ongelmaksi riittämättömän kysynnän. Peräti 29 % vastaajista mainitsi tuotannon ja myynnin kasvun esteeksi myös muun syyn, joka luonnollisesti viittaa koronavirukseen. Epidemian nopea haltuunotto on nyt erittäin tärkeää, jotta talous saadaan takaisin raiteilleen.

”Kotimarkkinoiden kannalta ratkaisevaa on se, miten koronan hallinnassa onnistutaan, jotta taloutta voidaan asteittain avata. Teollisuuden ja rakentamisen näkymä on myös heikentynyt. On tärkeää, että Suomen lisäksi tärkeimpien vientimaiden talous voisi elpyä”, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies toteaa.

EK:n Suhdannebarometri

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Kyselyä on tehty säännöllisesti vuodesta 1966 lähtien. Se on osa Euroopan komission suhdannetiedustelujärjestelmää, jota EU rahoittaa osittain. Tiedustelu koskee Suomessa tapahtuvaa toimintaa.

EK tiedusteli yrityksiltä huhtikuussa 2020 arvioita suhdannekehityksestä vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä. Tiedusteluun vastasi 1 210 yritystä, joilla on Suomessa yli 250 000 työntekijää.

EK:n Suhdannebarometri: Selvää suhdannekäännettä joudutaan vielä odottamaan

Näkymät vähän parantuneet, mutta lähikuukausien tuotantoarviot vaisut

EK:n huhtikuussa tekemän Suhdannebarometrin mukaan teollisuusyritykset ovat varsin varovaisia lähikuukausia koskevissa tilaus- ja tuotantoarvioissaan. Loppukesälle ja syksylle on kuitenkin maltillisia kasvuodotuksia. Palveluiden myynti on kehittynyt heikosti, mutta sen laskun ennustetaan päättyvän seuraavan kolmen kuukauden aikana. Myös palvelualoilla on varovaisia kasvuodotuksia kolmannelle vuosineljännekselle.

Tämänhetkinen tilanne on kaikilla päätoimialoilla tavanomaista heikompi, ja sen kuvataan parantuneen alkuvuonna vain aavistuksen. Henkilöstön määrä vähenee edelleen kaikilla päätoimialoilla.

Suhdannenäkymissä pientä parannusta – selkeää nousukäännettä ei silti näkyvissä

Teollisuuden yleisiä suhdannenäkymiä lähikuukausina kuvaava saldoluku vahvistui huhtikuussa tasolle +3 (tammikuussa -4). Uusimmassa tiedustelussa 13 % teollisuusyrityksistä ennusti suhdanteiden vahvistuvan seuraavan puolen vuoden aikana, kun taas 10 % arvioi suhdannekuvan synkkenevän.

Rakentamisen suhdannenäkymien saldoluku oli huhtikuussa -4 (tammikuussa -21). Suhdannenousua ennusti 13 % ja heikkenevää kehitystä 17 % vastaajayrityksistä.

Palvelualojen yritysten suhdannenäkymät nousivat lukemaan +1 (tammikuussa -12). Huhtikuun tiedustelussa 18 prosenttia palvelualojen vastaajista ennusti tilanteen paranevan seuraavan puolen vuoden aikana, ja laskusuuntaa odotti 17 % yrityskentästä.

Lähikuukausien tuotanto-odotukset vaisuja, syksylle hieman parempia arvioita

Teollisuuden saamien uusien tilausten määrä jäi tammi–maaliskuussa hieman pienemmäksi kuin viime vuoden lopulla. Lähikuukausille ennustetaan melko vakaata tilauskertymää. Rakentamisessa tilausten määrän laskun ennustetaan myös päättyvän loppukeväällä. Sekä teollisuudessa että rakentamisessa tilauskannan taso on edelleen jonkin verran normaalitason alapuolella.

Teollisuuden valmiiden tuotteiden varastot ovat pysyneet lähellä tavanomaista. Rakennusyritysten myymättömien huoneistojen määrä on hieman laskenut, mutta yhä varsin korkea. Teollisuudessa tuotannon määrä pysyi ennallaan tammi–maaliskuussa. Lähikuukausista ennustetaan vaisuja, sillä tuotantomäärät voisivat jopa laskea vähän. Sen sijaan loppukesälle ja syksylle on kohtalaisia kasvuodotuksia. Rakentamisessa tuotannon volyymi on pysynyt melko vakaana, eikä siinä odoteta tapahtuvan suuria muutoksia. Palveluiden myynti on myös ollut laskussa. Laskun arvioidaan kuitenkin päättyvän lähikuukausina, ja kolmannelle neljännekselle on jonkin verran kasvuodotuksia. Vaihtelu eri palvelualojen välillä on melko suurta.

Teollisuuden tuotantokapasiteetin käyttöaste on edelleen pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella. Huhtikuussa tuotantokapasiteetti oli kokonaan hyödynnettynä 62 prosentilla vastaajista (tammikuussa 65 %).

Henkilöstön määrä on yhä yleisesti laskussa

Työvoiman määrä laski tammi–maaliskuussa kaikilla kolmella päätoimialalla. Työvoiman määrän vähennyksen ennustetaan jatkuvan myös loppukevään ja alkukesän aikana.

Myyntihintojen laskun odotetaan päättyvän lähikuukausina sekä teollisuudessa että palvelualoilla. Rakentamisessa hintojen lasku jatkuisi. Kustannuskehityksen ennustetaan olevan maltillista: teollisuuden ja rakentamisen kustannukset alenisivat hieman, ja palvelualoilla niiden nousu jäisi melko hitaaksi.

Kannattavuus pysyisi melko vakaana

Teollisuusyritysten kannattavuus on pysynyt melko vakaana, eikä sen odoteta juuri muuttuvan lähikuukausinakaan. Rakentamisessakin kannattavuus säilyisi nykytasolla, kun taas palvelualoilla sen loiva lasku jatkuisi lähikuukaudet.

Riittämätön kysyntä on edelleen selvästi merkittävin toiminnan este. Kysynnän kokee vaisuksi 42 % teollisuusyrityksistä, 57 % rakennusalasta ja 41 % palvelutoimialoista. Rekrytointivaikeudet ovat vähäisiä osaa palvelualoja lukuun ottamatta. Rahoitusvaikeudet olivat puolestaan yleistyneet rakentamisessa. Siellä ne koettiin ongelmaksi 15 prosentissa vastaajayrityksiä.

EK:n Suhdannebarometri

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Kyselyä on tehty säännöllisesti vuodesta 1966 lähtien. Se on osa Euroopan komission suhdannetiedustelujärjestelmää, jota EU rahoittaa osittain. Huhtikuussa 2015 tehtyyn tiedusteluun vastasi 1 386 yritystä, jotka työllistävät Suomessa runsaat 280 000 henkilöä.

EK:n Suhdannebarometri ennakoinut tulevaisuutta jo 50 vuotta

Tällä hetkellä barometritietoja kertyy kuukausittain ja hyvin kattavasti noin 1200 yritykseltä teollisuudesta, rakentamisesta sekä palveluista. EK tuottaa tiedusteluun perustuvat luottamusindikaattorit kuukausittain, ja laajempi Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa Helsingissä sekä keskimäärin seitsemällä eri paikkakunnalla Suomessa.

– Suhdannebarometri kokoaa yhteen yritysjohdon subjektiiviset käsitykset taloustilanteesta sekä tulevaisuudesta, ja barometrit ovat osoittautuneet yhdeksi parhaista tiedon lähteistä arvioitaessa lähiajan muutossuuntia ja näkymiä. Yritysten arviot ovat yleensä toteutuneet, kertoo EK:n talouspolitiikan johtaja Jussi Mustonen.

– Täysin yllätyksellisiä tapahtumia barometrikään ei ole osannut aavistaa, kuten viimeisen finanssikriisin puhkeamista seurauksineen.

EK:n kyselyt ovat osa EU:n harmonisoituja kyselyjärjestelmiä, joita tehdään samanlaisin, vertailukelpoisin menetelmin kaikissa jäsenmaissa. Barometrillä on vakiintunut asema Suomessa ajankohtaisen ja luotettavan taloustiedon tuottamisessa, ja näitä tietoja käytetään laajasti hyväksi niin yrityskentässä kuin talouspolitiikassa ja tutkimuksessa.

Syntymäpäivän kunniaksi EK järjestää tänään Suhdannebarometrin 50-vuotisjuhlaseminaarin, jossa puhujina ovat Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen, ETLAn tutkimusjohtaja Markku Kotilainen sekä johtaja Jussi Mustonen EK:sta.

 

sb50_400x145

EK:n Suhdannebarometri 2.11.2016

Suhdannebarometri: Venäjän hyökkäys Ukrainaan tummensi suhdannenäkymät

EK:n huhtikuun Suhdannebarometrin perusteella suomalaisyritysten suhdannenäkymät ovat tummuneet kaikilla päätoimialoilla. Suhdannetilanne kantaa vielä teollisuudessa, mutta rakentamisessa ja palveluissa tullaan jo alaspäin.

”Venäjän hyökkäys Ukrainaan näkyy erityisesti rakentamisessa, jossa tilanne on muuttunut nopeasti heikommaksi. Varsinkin materiaalien saatavuus on nyt iso kysymys, joka näkyy myös teollisuuden puolella suurena ongelmana. Vaikka kysyntää riittää vielä monin paikoin, epävarmuus tulevasta yhdistettynä voimakkaaseen kustannusten nousuun vaikeuttaa suomalaisyritystenkin toimintaympäristöä nyt merkittävästi”, sanoo EK:n johtaja Sami Pakarinen.

Tuotanto ja myynti ovat kasvaneet kaikilla päätoimialoilla kevään aikana. Myös henkilöstöodotukset ovat kokonaisuutena yhä myönteiset. Osaavan työvoiman saatavuus on edelleen suurin kasvun este yrityksille. Kyselyyn vastanneista 32 prosenttia ilmoitti rekrytointiongelmista.

”Koronasta palautumisen myötä myös eri palvelualoilla näkymät ovat muuttuneet. Pitkään koronasta kärsinyt matkailu- ja ravintola-ala on tulevaisuuden suhteen nyt luottavaisempi. Sen sijaan logistiikan ja kaupan puolella näkymät ovat heikentyneet kuluttajienkin epävarmuuden lisäännyttyä. Palvelualoilla työvoiman saatavuusongelmat ovat pahentuneet entisestään. Rakentamisessa henkilöstöodotukset ovat puolestaan vaimentuneet”, Pakarinen jatkaa.

EK:n Suhdannebarometri

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Kyselyä on tehty säännöllisesti vuodesta 1966 lähtien. Se on osa Euroopan komission suhdannetiedustelujärjestelmää, jota EU rahoittaa osittain. Tiedustelu koskee Suomessa tapahtuvaa toimintaa. EK tiedusteli yrityksiltä huhtikuussa 2022 arvioita suhdannekehityksestä vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä. Tiedusteluun vastasi 1 125 yritystä, joilla on Suomessa noin 230 000 työntekijää.

Suhdannebarometri, huhtikuu 2022 Toimialakatsaukset Aluekatsaukset Tiedotustilaisuuden materiali

Viikon kysymys: Mikä on EK:n Suhdannebarometri ?

EK tekee suhdannetiedustelun koko suomalaiselle elinkeinoelämälle joka kuukausi. Neljä kertaa vuodessa tiedustelu on laajempi Suhdannebarometri, muina kuukausina julkaistaan suppeampi Luottamusindikaattorit-tiedote. EK julkaisee suhdannetietoja neljä kertaa vuodessa myös alueellisesti.

Tällä hetkellä Suhdannebarometriin vastaa säännöllisesti noin 1 400 yritystä, jotka edustavat kaikenkokoisia yrityksiä ja lähes kaikkia yksityisen sektorin toimialoja. Tiedustelun vastausprosentti on korkea (yli 70 %).

Barometrissa yrityksiltä kysytään monenlaisia kysymyksiä yleisestä suhdannetilanteesta, tuotannon ja henkilöstön kehityksestä, tilauskannasta jne. Kysymykset ovat yleensä ”rasti ruutuun” -tyyppisiä, ja niistä lasketaan ns. saldoluvut kuvaamaan koko yrityskentän trendejä.

EK:n Suhdannebarometri ja muut suhdannetiedustelut ovat parhaimmillaan suhdanteiden käännepisteiden ennakoinnissa. Niistä saa tyypillisesti informaatiota talouskehityksen käänteistä jopa noin puoli vuotta etukäteen.

EK:n tiedustelut ovat jo yli 20 vuoden ajan olleet osa Euroopan Komission harmonisoitua suhdannetiedustelujärjestelmää. Se tarkoittaa sitä, että EK noudattaa tiedusteluissaan Komission tiukkoja aikataulu- ja laatuvaatimuksia. Vastaavia tiedusteluja tehdään myös muissa EU-maissa, joten tiedot ovat laajalti kansainvälisesti vertailtavia. Eurooppa-tason tietoja hyödyntää muiden mukana myös Euroopan Keskuspankki päättäessään euroalueen rahapolitiikasta.

EK:n suhdannebarometri 2.11.2016