Lausunto EU:n innovaatioiden ja tutkimuksen puiteohjelmasta 2014-2020 (EK-2012-24)

EK on antanut lausunnon työ- ja elinkeinoministeriölle EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelmasta 2014–2020, Horizon 2020

Komission ehdotuksessa on paljon hyvää…

Tutkimus- ja innovaatiotoiminta samaan kokonaisuuteen

Horisontti 2020, komission ehdotus EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelmaksi vuosille 2014─2020 on merkittävä parannus nykytilanteeseen. Eräs tärkeimmistä muutoksista on EU:n rahoittaman tutkimus- ja innovaatiotoiminnan yhdistäminen yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämä korostaa kokonaisvaltaisempaa näkökulmaa tutkimus- ja innovaatiotoimintaan, minkä avulla vahvistetaan TKI-investointien vaikuttavuutta. Uudessa puiteohjelmassa on mahdollista painot-taa innovaatioiden merkitystä EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoituksessa ja kiinnittää entistä enemmän huomiota tutkimustulosten hyödyntämiseen.

Hallintoa pyritään yksinkertaistamaan

Komission ehdotuksessa on myönteistä myös hallinnon yksinkertaistamispyrkimykset, joiden komissio arvioi lyhentävän projektien hyväksymisprosesseja keskimäärin sadalla päivällä nykyisestä noin yhdestä vuodesta. Yksi merkittävimmistä syistä yritysten osallistumisen vähentymiselle on puiteohjelman hallinnon monimutkaisuus. Tämä on merkittävä ongelma erityisesti uusille hakijoille ja pk-yrityksille. Hallinnon uudistamisessa tavoite pitää asettaa vielä korkeammalle ja pyrkiä puolittamaan hakemuksen jättämisestä sopimuksen tekemiseen kuluva aika nykyisestä.

Ohjelman päätavoitteet ja rakenne selkeät

Horisontti 2020 –ohjelmassa esitetyt kolme tavoitetta ovat perusteltuja: huipputason tiede, teollisuuden johtoasema ja yhteiskunnalliset haasteet. Kuten komissiokin toteaa, on erittäin tärkeää huomioida kolmeen tavoitteeseen liittyvien toimien välinen vuorovaikutus. Miten kannustetaan siihen, että ERC:n tutkimushankkeiden tuloksia pyritään entistä vahvemmin soveltamaan käy-täntöön? Mm. huipputason tiede –tavoite kattaa ns. Marie Curie –toimet ja tutkimusinfrastruktuurien tukemisen, joissa myös elinkeinoelämällä on tärkeä rooli. Näissä ainoana tavoitteena ei tule olla edistää huipputason tiedettä.

Horisontti 2020 -puiteohjelman ja rakennerahastojen roolit kirkastettu

Komission ehdotuksessa selkiytetään työnjakoa Horisotti 2020 –ohjelman ja rakennerahastojen välillä. Alueiden tutkimus- ja innovaatiovalmiuksien kasvattamista tuetaan koheesiopolitiikan avulla. Puiteohjelmasta taas tuetaan laadullisesti korkeatasoisimpia tutkimus- ja innovaatiohankkeita huomioimatta niiden maantieteellistä jakautumista.

Lähtökohtana mahdollisimman laaja kansainvälinen yhteistyö

Kansainvälisen yhteistyön ns. kolmansien maiden kanssa pitää olla lähtökohtaisesti mahdollisimman avointa niin kauan, kun se tuo aitoa lisäarvoa hankkeisiin ja edistää hedelmällistä yhteistyötä eurooppalaisten tahojen ja EU:n ulkopuolisten kumppaneiden välillä.

…mutta myös kehitettävää

EU:n kasvuhaasteisiin vastaaminen edellyttää vahvempaa yritysten mukanaoloa

Euroopan kestävän kasvun haasteisiin vastaaminen Horizon 2020 –ohjelman avulla ei onnistu ilman yritysten vahvaa mukanaoloa. Yritysten osallistumisen suhteellinen osuus TKI-ohjelmiin on pienentynyt: 4. puiteohjelmassa 39 % ja käynnissä olevassa 7. puiteohjelmassa tällä hetkellä ainoastaan 25 %. Vastaava suuntaus on nähtävissä myös Suomessa.

Yksityisen sektorin osallistumiselle Horisontti 2020 –ohjelmassa tulee asettaa konkreettinen 35 prosentin minimitavoite, jotta asiaan kiinnitettäisiin riittävästi huomiota. Tavoite on realistinen, koska Horisontti 2020 käsittää myös 7. puiteohjelmaa laajemmin muuta kuin tutkimukseen liitty-vää innovaatiotoimintaa.

Pk-yritysten rahoitusosuudelle on asetettu 15 % tavoite 7. puiteohjelman yhteistyöosassa. Tästä on hyviä kokemuksia ─ pk-yritysten innovaatiotoiminnan lisäämiseen on kiinnitetty viime vuosina entistä enemmän huomiota. Onkin kannatettavaa jatkaa komission ehdotuksen mukaisesti pk-yritysten 15 % rahoitusosuuden tavoitetta uudessa puiteohjelmassa, pl. huipputason tiede.

Palvelujen kasvavaa merkitystä painotettava enemmän

Palvelujen kasvava merkitys elinkeinoelämässä ja koko yhteiskunnassa näkyy komission ehdotuksessa lukuun ottamatta teollisuuden johtoasema –tavoitetta. Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa (KET) –painopisteen sisällä palveluinnovaatioita tulee korostaa teknologian kehittämisen rinnalla ja osana.

Pk-yrityksiä ei saa ajaa omiin siiloihinsa

Innovaatiotoiminnan vahvistamisella pk-yrityksissä on merkittävä vaikutus Euroopan kilpailuky-vyn edistämisessä, mikä tulee hyvin esille komission ehdotuksessa. Pk-yritysten tarpeiden huomioiminen koko puiteohjelman tasolla on tärkeää. Pk-yrityksille suunnatun tuen yksinkertaistaminen ja vaiheistaminen helpottaa niiden joustavaa osallistumista EU-hankkeisiin. Myös pk-yrityksille suunnattujen hankkeiden arvioinnissa tulee korostaa korkeaa laatua.

Vain pk-yrityksille suunnatut toimet eivät saa johtaa niiden yhteistyön vähenemiseen suurten yritysten tai tutkimusorganisaatioiden kanssa. Kokemukset ovat osoittaneet, että yhteistyö on erittäin tärkeää myös pk-yritysten itsensä kannalta.

… tai käytännön toteutus jää vielä epäselväksi

Tavoitteet hyvät – miten toimeenpano?

Komission ehdotuksessa monet yleiset tavoitteet ovat erittäin kannatettavia. Samalla jää kuitenkin epäselväksi, miten näitä tavoitteita toteutetaan käytännössä esim. hanketasolla. Esimerkiksi miten joustavuutta saadaan lisättyä hankkeiden sisällä, jotta toimintaympäristön muutoksiin voidaan reagoida?

Epäselväksi jää myös se, miten puiteohjelman toteuttamisessa edistetään luottamukseen perustuvia toimintatapoja sekä löydetään tasapaino hankkeiden toteuttajiin kohdistuvan luottamuksen ja moitteettoman varainhoidon ja rahoituksen valvonnan välille. Luottamuksen lisäämiseksi eräänä käytännön toimena tarvitaan komissiolta selkeämpää ohjeistusta hankkeiden rahoituksessa mukanaoleville EU-virkamiehille. Tämä koskee erityisesti virkamiesten henkilökohtaista taloudellista vastuuta varainhoitoasetuksessa ja henkilöstön säännöksissä (staff regula-tions).

Yksinkertaistaminen ei saa johtaa ei-toivottuihin vaikutuksiin

Yhden ja saman korvausprosentin käyttöönotto yhden projektin kaikille osallistujille ja toimille saattaa aiheuttaa ongelmia. Estetäänkö tällä esim. tutkimushankkeiden nopeaa pilotointia saman hankkeen sisällä? Miten pk-yrityksille kohdennettua omaa instrumenttia pystytään käyttämään yhteishankkeissa muiden yritysten ja tutkimusorganisaatioiden kanssa?

Miten arviointiprosesseissa ja -kriteereissä huomioidaan puiteohjelman laajentunut tehtäväkenttä?

Komission ehdotuksesta ei käy selville, miten tutkimusta laaja-alaisemman innovaatiotoiminnan sisällyttäminen Horisontti 2020 –puiteohjelmaan huomioidaan arviointiprosesseissa. Korkeinta tieteellistä laatua korostavat ERC:n vertaisarviointiin perustuva päätöksenteko ei ole paras arviointimenettely mm. pilotti- ja demonstraatiohankkeista päätettäessä.

Arviointikriteerit säilyvät samanlaisina kuin nykyisessä puiteohjelmassakin, mikä on perusteltua. Samalla kuitenkin erityisesti laatua ja vaikuttavuutta tulee arvioida laajemmin kuin ainoastaan tieteellisen laadun ja vaikuttavuuden näkökulmasta.

Kumppanuuksia kuten eurooppalaisia teknologiayhteisöjä ja yhteisiä teknologia-aloitteita jatkettava

ETP:t ja JTI:t edistävät elinkeinoelämävetoista, kokonaisvaltaista näkökulmaa innovaatioihin. Julkisen ja yksityisen sektorin välisiä kumppanuuksia on jatkettava myös Horisontti 2020 –ohjelmassa. Niissä tarvitaan vahvaa sitoutumista eri osapuolilta, mutta myös kevyitä rakenteita ja käytäntöjä. Niiden tulee myös voida reagoida nopeasti muuttuneisiin tutkimuksen painopistei-siin.

Kumppanuuksissa kuten yhteisissä ohjelma-aloitteissa (joint programming) tulee huomioida kolme perustavanlaatuista ongelmaa: Miten synkronoida eri maiden kansallinen rahoitus projekteille? Miten ratkaista epätasapaino eri maiden välillä olevissa hakupaineissa suhteessa jaettavissa olevaan kansalliseen rahoitukseen? Miten tasapainottaa hakemusten yhteisessä valin-nassa kansalliset ja yhteiset pyrkimykset?

EIT:ssä mahdollisuuksia, mutta konkreettiset näytöt vielä puuttuvat

EIT:n tärkeänä tavoitteena on edistää ns. osaamiskolmion (koulutus, tutkimus, innovaatiot) pa-rempaa koordinaatiota sekä yrittäjähenkisyyttä. EIT:ssä on paljon mahdollisuuksia. Osittain toteutukseen liittyvien hidasteiden vuoksi kunnon näytöt puuttuvat vielä. Käytännön toiminnassa on tarvetta selvästi yksinkertaistaa rahoitukseen ja hallinnointiin liittyviä toimintatapoja. Jos tässä onnistutaan, komission ehdottama rahoituksen lisäys on hyvin perustu.

Tulosten julkistamisen ja levittämisen periaatteisiin tarvitaan selvyyttä

Tieteellisten julkaisujen avoin saatavuus on kannatettavaa. Avoimuuden vaatimus ei saa kuitenkaan johtaa siihen, että kaikkien rahoitettavien hankkeiden kaikki data ja tulokset pitää olla julkisia. Tällä olisi huomattavia vaikutuksia tulosten hyödyntämismahdollisuuksiin ja eri tahojen halukkuuteen osallistua tällaisiin hankkeisiin. Jos tavoitteena on tulosten kaupallinen hyödyntä-minen, niin tulosten suojaaminen on otettava huomioon.

Hyvä ratkaisu olisi laajentaa 7. puiteohjelman open access –pilotissa olevia sitoumuksia: avoimuus rajataan jo julkistettuihin julkaisuihin tai julkaistaviksi hyväksyttyihin käsikirjoituksiin, ei ole julkaisupakkoa eikä tutkimustulosten kaupalliseen hyödyntämiseen tai tulosten mahdolliseen suojaamiseen ei puututa.

Linkki eurooppalaisiin innovaatiokumppanuuksiin auki

Horisontti 2020 –puiteohjelman yhteys ns. eurooppalaisiin innovaatiokumppanuuksiin jää epäselväksi. Näkökulma kumppanuuksien ja puiteohjelman yhteiskunnallisten haasteiden välillä on hyvin samankaltainen – Mikä haaste pyritään ratkaisemaan? Mitkä tahot pitää saada mukaan? Mitä toimenpiteitä tarvitaan?

Rahoitus pysyy samalla tasolla

Tutkimusta ja innovaatioita voidaan edistää monilla julkisilla EU-tason toimilla. Tutkimus- ja innovaatiotoimintaan suunnatulla rahoituksella on kuitenkin keskeinen merkitys. Komissio ehdottaa Horizon 2020 –ohjelman rahoitukseksi yhteensä 80 miljardia euroa seitsemän vuoden ajalle. Tämä ei käytännössä tarkoita merkittävää lisäystä 7. puiteohjelman viimeisen vuoden rahoitukseen. Horisontti 2020 –rahoituksen tason ylläpitäminen komission ehdottamassa 80 miljardissa eurossa onkin hyvin tärkeä tavoite EU:n monivuotisista rahoituskehyksistä neuvoteltaessa.

Ystävällisin terveisin

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Innovaatioympäristö ja osaaminen

Timo Kekkonen
Johtaja

Kommentit

Kommentoi