Pikaluottolainsäädännön muuttaminen (EK-2012-158)

Oikeusministeriön asettama työryhmä on valmistellut mietinnön pikaluottolainsäädännön muuttamisesta.

Mietinnössä ehdotetaan asetettavan korkokatto eli enimmäiskorko, jota luotonantaja voi periä luotosta kuluttajalta. Työryhmän ehdottamassa sääntelymallissa luoton todellinen vuosikorko ei saisi ylittää rajaa, joka olisi korkolaissa tarkoitettu viitekorko lisättynä [35 – 49] prosenttiyksiköllä. Luoton todellista vuosikorkoa laskettaessa huomioitaisiin luoton korko sekä luoton johdosta perittävät muut luottokustannukset. Ehdotettu uusi säännös kohdistuisi alle 1000 euron määräisiin, muihin kuin hyödykesidonnaisiin luottoihin.

Mietinnössä ehdotetaan myös, että hyvää luotonantotapaa koskevaa säännöstä täydennetään siten, että lisämaksullisen tekstiviesti- tai muun vastaavan viestipalvelun käyttäminen luottoa markkinoitaessa, sitä myönnettäessä tai muussa luottosuhteeseen liittyvässä asiassa olisi hyvän luotonantotavan vastaista. Myös luotonantajan velvollisuutta arvioida kuluttajan luottokelpoisuus ehdotetaan täsmennettäväksi. Lisäksi mietinnössä ehdotetaan, että vastapuolen maksettavaksi tuomittavien oikeudenkäyntikulujen enimmäismääriä alennetaan ns. summaarisissa asioissa.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää perusteltuna, että kuluttajien velkaongelmia pyritään vähentämään tasapainoisin tavoin. EK korostaa, että kuluttajaluottoja, ml. pikaluottoja, koskevaa sääntelyä on uudistettu ja kiristetty viime vuosina eri tavoin. Olemassa olevan sääntelyn noudattamiseen ja noudattamisen valvontaan on erittäin tärkeätä panostaa nykyistä vahvemmin. On myös toimittava aktiivisesti kuluttajien talousosaamisen vahvistamiseksi, koska kuluttajien velkaantumisen hillinnässä ennaltaehkäisevä toiminta on keskeisessä roolissa.

Pikaluotoista aiheutuvien velkaongelmien vähentämiseksi työryhmän tehtävänä on ollut valmistella ehdotus pikaluottojen tarjontaoikeuden rajoittamisesta tavalla, joka ei kohtuuttomasti vaikeuta pienten luottojen saatavuutta yleisesti. EK toteaa, että lähes kaikki mietinnön ehdotukset vaikuttavat myös muihin tarjolla oleviin kulutusluottoihin kuin pikaluottoihin. EK pitää siksi tärkeänä, että mietinnön ehdotukset ja niiden vaikutukset arvioidaan vielä jatkovalmistelun aikana huolellisesti työryhmän tehtävänmäärittelyn mukaisesti.

Mietinnön keskeisin ehdotus koskee korkokattoa. EK toteaa, että ehdotetun kaltainen hintasääntely on Suomessa hyvin poikkeuksellista. EK korostaa siksi, että jatkovalmistelun aikana ehdotusta on vielä arvioitava perustuslaissa turvattujen omaisuudensuojan ja elinkeinovapauden näkökulmasta. On arvioitava, onko tavoitetta vähentää pikaluotoista aiheutuvia velkaongelmia mahdollista saavuttaa pienten luottojen yleistä saatavuutta vähemmän rajoittavin tavoin etenkin, jos sääntely koskisi myös muita pieniä luottoja kuin sääntelyn varsinaisena kohteena olevia pikaluottoja.

Mikäli valmistelussa päätetään edetä mietinnössä ehdotetun korkokattomallin mukaisesti, EK pitää tärkeänä, että korkokatto on riittävän korkealla tasolla, jotta sääntelyllä ei kohtuuttomasti rajoiteta pienten luottojen tarjoamista ja saatavuutta yleisesti.

EK katsoo, että ehdotettu kategorinen kielto käyttää lisämaksullisen tekstiviesti- tai muuta vastaavaa viestipalvelua luottoa markkinoitaessa, sitä myönnettäessä tai muussa luottosuhteeseen liittyvässä asiassa on ongelmallinen. Kielto kattaisi myös sellaiset palvelut, joiden tarjoaminen voi olla asiakkaan edun mukaista ja joihin ei liity mietinnössä kuvatun kaltaisia ongelmia. Hyvänä ja perusteltuna ratkaisuna EK sen sijaan pitää lisämaksullisten puhelinpalveluiden rajaamista sääntelyn ulkopuolelle.

Kuluttajan luottokelpoisuutta koskevan sääntelyn osalta EK pitää tärkeänä ja myönteisenä muun muassa sitä, että ehdotetulla säännöksen täsmennyksellä ei rasiteta kuluttajille yhä laajemmin tarjolla olevaa erämaksamismahdollisuuden hyödyntämistä.

Mikäli mietinnössä ehdotetut muutokset päätetään toteuttaa, EK pitää tärkeänä muutosten taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten seuraamista.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto
Lainsäädäntö ja kauppapolitiikka

Jukka Ahtela
Johtaja

Kommentit

Kommentoi