Lausunto maa-ainesveroa koskevasta selvityksestä (EK-2012-106)

Valtionvarainministeriö on pyytänyt Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n lausuntoa otsikossa mainitusta Kataisen hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti laaditusta selvityksestä. EK esittää lausuntonaan seuraavaa.

Kuten selvityksessäkin todetaan, valtaosa maa-aineksista käytetään infrastruktuurin kuten väylästön rakentamiseen ja niiden kunnossapitoon. Maa-ainesveron mahdollista käyttöönottoa perustellaan tavoitteella rajoittaa maa-ainesten ottoa neitseellisistä kohteista ja ohjata toisiomateriaalien, kuten kuonan, tuhkan, sivukiven ym. käyttöön.

Maa-aineisten ottoa voitaisiin mahdollisesti ainakin jossain määrin vähentää, jos neitseellisten maa-ainesten korvaamiseen soveltuvien jätteeksi luokiteltujen haitattomien massojen hyödyntämistä ei rajoittaisi hankala ja aikaa vievä ympäristölupamenettely. Suomen tulisikin osaltaan vauhdittaa eurooppalaista kehitystä olemalla aloitteellinen EU:n komission suuntaan sen harkitessa jätelajeja, joille ryhdytään valmistelemaan uusia sivutuotteiden ja jäteominaisuuksien lakkaamisen kriteerejä. Kansallisena toimena tulisi määritellä puhtaat maa-ainekset, mukaan lukien savimaat, sivutuotteiksi. Tämä olisi tärkeää erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa puhtaiden maamassojen jäteluokittelu aiheuttaa järkevää hyödyntämistä hankaloittavaa tarpeetonta byrokratiaa.

Esimerkiksi rakentamisessa maa-ainesten korvaaminen muilla materiaaleilla on vain poikkeustilanteissa mahdollista. Tärkeimpiä syitä ovat korvaavien ainesten soveltumattomuus, riittämättömyys tai saannin etäisyys käyttökohteesta. Maa-ainesvero ei siis ohjaisi korvaavien ainesten käyttöön, koska veron välttämiseen ei ole teknis-taloudellisia edellytyksiä.

Vaikka maa-ainekset ovatkin uusiutumaton luonnonvara, Suomessa soraa ja kiviainesta riittää hyvin pitkälle tulevaisuuteen. Viime vuosina laajentunut kaivannaistoiminta tuottaa lisäksi huomattavia määriä sivukiveä, josta osa soveltuisi laatunsa puolesta korvaamaan neitseellistä kiviainesta. Käytön esteenä on kuitenkin useimmissa tapauksissa pitkä etäisyys käyttökohteeseen. Sen vuoksi hyödyntämiseen ei ole taloudellisia edellytyksiä. Kun lisäksi sivukiviaineksen jalostus ja kuljetus voivat aiheuttaa huomattavia hiilidioksidipäästöjä, kierrätys on vain poikkeustapauksissa järkevää.

Koska maa-ainesveron välttämiseen ei olisi juurikaan mahdollisuuksia, vero johtaisi kustannusten nousuun kaikessa rakentamisessa. Toisaalta, jos vero ryhtyisi ohjaamaan korvaavien massojen käyttöön, sen ekologista kestävyyttä on punnittava kasvavien hiilidioksidipäästöjen valossa. Mahdollisen veron fiskaalinen kustannusvaikutus lähinnä rakentajille olisi maa-ainesten nykykäytöllä ja Ruotsin verokannalla (1,4 euroa/tonni) n. 150 miljoonaa euroa vuodessa.

Lopuksi

Lausunnolla oleva selvitys on seikkaperäinen ja siinä punnitaan mahdollisen maa-ainesveron vaikutuksia monipuolisesti. Maa-ainesvero jäisi Suomessa fiskaaliseksi ja kasvattaisi infra- ja muun rakentamisen kustannuksia verokannasta riippuen jopa satoja miljoonia euroja vuodessa. Kustannukset tulisivat lähinnä yhteiskunnan maksettaviksi, koska julkiset rakentajat käyttävät n. 70 % kaikesta Suomessa tarvittavasta maa-aineksesta. Myös elinkeinoelämälle koituisi mahdollisesta uudesta verosta huomattavat kustannukset, joiden siirtäminen tuotteiden hintoihin ei kilpailutilanteesta johtuen ole mahdollista.

Maa-ainesverolla ei olisi ohjausvaikutusta ja se nostaisi rakentamisen kustannuksia. EK näe mitään syitä tällaisen veron käyttöönottoon.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto
Infrastruktuuri

Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala

Kommentit

Kommentoi