Tekijänoikeuspolitiikka 2012 – keskustelumuistio (EK-2012-297)

Opetus- ja kulttuuriministeriö (jäljempänä OKM) on 20.6.2012 julkaissut Tekijänoikeuspolitiikka 2012 - keskustelumuistion, joka on tarkoitettu avaukseksi keskustelulle ja näkökohtien esittämiselle tulevia tekijänoikeuspolitiikan linjauksia laadittaessa. Ministeriö on laittanut muistion avoimesti lausuttavaksi omien verkkosivujen kautta tarjoten kaikille mahdollisuuden esittää asiaa koskevia lausuntoja, kommentteja ja näkökohtia 31.8.2012 mennessä. Elinkeinoelämän keskusliitto esittää tekijänoikeuspolitiikan laatimista ja tekijänoikeusjärjestelmän kehittämistä koskevaan keskusteluun tässä vaiheessa seuraavat näkemykset:

Yleiset huomiot tekijänoikeuspolitiikka 2012 – muistioon ja tekijänoikeusjärjestelmän kehittämisestä käytävään keskusteluun

OKM:n valmistelema Tekijänoikeuspolitiikka 2012 – keskustelumuistio on sisällöltään (aiheiltaan ja kysymyksenasettelultaan) laaja ja pohjaa pitkälti ministeriön v. 2007 julkaisemaan Tekijänoikeuden suuntaviivoja – keskustelumuistioon tekijänoikeuspolitiikan muodostamisesta ja järjestelmän kehittämisestä (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:18).

EK toteaa, että molempien keskustelumuistioiden laajuudesta ja sisältöjen osittaisesta samankaltaisuudesta johtuen se ei lausu uudemmasta keskustelumuistiosta yksityiskohtaisia kommentteja, vaan viittaa tässä lausunnossa esitettyjen yleisten huomioiden lisäksi v. 2007 muistiosta antamaansa lausuntoon (EK lausunto 29.5.2007, EK/494/2007). Aikaisemmassa lausunnossa esitetyt näkemykset ovat edelleen ajankohtaisia (mm. tekijänoikeudet osa IPR:iä ja toimintaympäristön muutosta). Tässä lausunnossa nostamme esille EK:n jäsenyritysten kannalta tällä hetkellä ajankohtaisimmat tekijänoikeusjärjestelmän kehitystarpeet digitaalisessa toimintaympäristössä toimittaessa.

Lisäksi EK viittaa alla esittämiensä asiakohtaisten huomioiden ohella EK:n vuoden 2007 tekijänoikeusjärjestelmän kehittämistä koskevan lausunnon lisäksi kaikkiin sen jälkeen OKM:lle antamiinsa tekijänoikeuslausuntoihin siltä osin kun sen kulloisenkin käsiteltävänä olevan tekijänoikeuskysymyksen osalta on tarpeellista.

EK kannattaa tekijänoikeuspolitiikan linjausten valmistelussa avointa keskustelua eri sidosryhmien ja IPR-asioita käsittelevien ministeriöiden kesken. EK osallistuu mielellään aiheesta käytäviin jatkokeskusteluihin ja on muutoinkin valmis tukemaan työtä omalla panoksellaan. EK näkee edelleen v. 2007 tavoin, ettei laajamittainen tekijänoikeusjärjestelmän uudistus ole paikallaan,
sillä sellaisen valmistelu veisi kohtuuttoman paljon aikaa ja siitä aiheutuisi suurta oikeudellista epävarmuutta markkinoille. Yritykset, sekä tekijänoikeuden käyttäjinä että oikeudenhaltijoina, tarvitsevat toimintaympäristön muutokseen sopeutuakseen ja markkinoilla kilpailukykynsä säilyttääkseen mahdollisimman selkeää ja ennakoitavissa olevaa tekijänoikeussääntelyä. EK katsoo, että tämä toteutuu parhaiten ripeällä aikataululla toteutettujen avointen lainsäädännöllisten osittaisuudistusten muodossa.

EK suhtautuu kansallisen tekijänoikeuspolitiikan linjausten antamiseen lähtökohtaisen positiivisesti, kunhan valmistelutyössä tulee huomioiduksi myös luovien alojen yritysten toimintaedellytysten parantaminen. Toivommekin, että tekijänoikeuspolitiikan linjauksiin sisällytetään myös konkreettisia toimenpiteitä luovan alan teollisuuden ja tekijänoikeustaloudessa mukana olevien yritysten liiketoimintamahdollisuuksien ja tekijöiden työllistämismahdollisuuksien turvaamiseksi ja edistämiseksi.

Tekijänoikeuden tavoitetila 2020 – listaus

EK pitää OKM:n muistiossa (s. 5) esitettyä listausta Tekijänoikeuden 2020- tavoitetilasta periaatetasolla kannatettavana ja tärkeänä. Katsomme sen olevan linjassa EK:n oman tekijänoikeuden tavoitetilaa v. 2020 digitaalisessa toimintaympäristössä kuvaavan vision kanssa, joka alla kuvattuna:

”Suomalainen tekijänoikeusteollisuus on menestystarina. Se tarjoaa työtä ja toimeentuloa yhä laajemmalle tekijäjoukolle. Se tuottaa monipuolisia sisältöjä ihmisten hyödyksi ja iloksi, Suomessa ja maailmalla. Se on kansainvälisesti kilpailukykyinen ja tuottaa verotuloja suomalaisen yhteiskunnan hyväksi.

Tekijänoikeuspolitiikka perustuu avoimuuteen. Eri osapuolet ovat aktiivisia ja etsivät yhteisesti ratkaisuja ja uusia markkinoita. Tekijänoikeuksia hyödynnetään ja puolustetaan tehokkaasti.”

Tekijänoikeuksia koskevat hallitusohjelman kirjaukset

Kuten keskustelumuistiossakin on mainittu nykyiseen Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan sisältyvät seuraavat kirjaukset tekijänoikeusasioista:

  • Hyvitysmaksujärjestelmää uudistetaan turvaamaan alan toiminnan taloudelliset edellytykset nopean teknologisen kehityksen olosuhteissa.
  • Luovien aineistojen luvatonta käyttöä kitketään tiedotuksen keinoin sekä kehittämällä lainsäädäntöä ja tehostamalla sen täytäntöönpanoa.
  • Tekijänoikeuslainsäädäntö säilyy opetus- ja kulttuuriministeriössä.
  • Tekijänoikeuslailla säädetään nykyistä tarkemmin tekijänoikeuksien siirtämisen edellytyksenä olevista kohtuullisista ehdoista ja kohtuullisesta korvauksesta.
  • Tekijänoikeusjärjestelmän kehittämisessä huomioidaan eri jakelukanavat.
  • Lisätään alan koulutusta, tutkimusta ja neuvontaa.
  • Jatketaan aineettomien oikeuksien (IPR) strategian toteuttamista ja uudistetaan strategian toimenpideohjelma toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten ja hallituksen painopisteiden pohjalta.

EK:n näkemyksen mukaan hallitusohjelman tekijänoikeuskirjauksia ja Tekijänoikeuspolitiikka 2012 – keskustelumuistiossa mainittuja samojakin teemoja tulisi ministeriössä toteuttaa seuraavasti:

Hyvitysmaksujärjestelmän uudistaminen

Hyvitysmaksua maksetaan yksityisestä kopioinnista oikeudenhaltijoille aiheutuvien haittavaikutusten hyvittämiseksi. Kysymys ei ole piratismin aiheuttamien menestysten korvaamisesta eikä lisensiointikorvauksen päälle tulevasta korvauksesta. Kyse on kotimaisen kulttuurin tukemisesta. EK katsoo, että nykyinen laitepohjainen korvaus muutetaan rahoitettavaksi julkisista varoista tai julkishallinnollisen mekanismin kautta.

Mikäli valtiontaloudelliset syyt eivät mahdollista tähän järjestelyyn siirtymistä hallituksen edellyttämässä uudistusaikataulussa eli vuoden 2013 alusta, jatketaan lyhyt siirtymäaika, käytännössä seuraava vuosi säilyttämällä nykyinen hyvitysmaksujärjestelmä voimassa sellaisenaan niin laitepohjan kuin hinnaston osalta.

EK:n selkeä näkemys kuitenkin on, että nykyinen laitepohjainen järjestelmä ei enää toimi digitaalisessa toimintaympäristössä ja siitä tulee luopua pikaisella aikataululla vanhentuneena, sähköistä kauppaa ja lisensiointimarkkinoiden toimintaa haittaavana rakennelmana. Laitepohjaisesta hyvitysmaksusta luopumisella edistetään lisensiointimarkkinoiden kehittymistä sekä kotimaassa että sisämarkkinoilla. Kansallisen hyvitysmaksujärjestelmän uudistaminen voi toimia myös hyvänä esimerkkinä EU:ssa vireillä olevalle hyvitysmaksujärjestelmän uudistamishankkeelle.

Viittaamme tältä osin EK:n tänä keväänä antamaan lausuntoon hyvitysmaksujärjestelmän uudistamisesta (23.5.2012, EK 2012 – 195 ). Tässä yhteydessä on myös hyvä muistaa viime keväältä kahden tekijänoikeusjärjestön (Teosto r.y. ja Musiikkituottajat r.y.) ja kahden elinkeinoelämän toimijan (Sanoma Entertainment Oy, Nokia Oy) yhteislausuma koskien mm. hyvitysmaksujärjestelmän uudistamisen tarpeellisuutta ja laitepohjaisen järjestelmän korvaamista vaihtoehtoisella ratkaisulla.

Luvattoman verkkojakelun kitkeminen / piratismin torjunta

EK:n näkemys on, että vapaamatkustamista tekijöiden tai sisältöä tuottavien yritysten kustannuksella ei sallita, ja piratismia vastaan tulee taistella. Suomessa on korkeatasoinen tekijänoikeussuoja, ja sitä tulee puolustaa. Tekijänoikeuksien ja muiden IPR-oikeuksien tehokas suoja ja täytäntöönpano turvaaminen on kaikkien IPR-talouden toimijoiden sekä koko yhteiskunnan edun mukaista.

Piratismin tehokkaaksi torjumiseksi tarvitaan edelleen useanlaisia keinoja; valistuksellisia, lainsäädännöllisiä sekä markkinoiden toimivuutta edistäviä keinoja.

Lainsäätäjän tulisi edistää merkittävästi laillisen sisällön tarjontaa siten, että niitä voidaan saattaa kuluttajien saataville kohtuuhintaisesti, helposti, mahdollisimman monipuolisesti ja elinkeinotoiminnan näkökulmasta myös taloudellisesti kannattavasti. Uusien laillisten palvelujen tarjonnan lisäämisellä ja näiden tarjontaa tukevilla mekanismeilla voidaan tehokkaalla tavalla vähentää osaltaan sähköisiin sisältöihin kohdistuvaa piratismia.

Markkinaehtoisten toimien ohella ministeriössä vireillä olevista tekijänoikeushankkeista tulisi edellisen tekijänoikeustoimikunnan ehdotus pääsyn estämisestä laittomiin palveluihin jatkovalmistella eteenpäin huomioiden siihen saadut lausunnot sekä selventää tekijänoikeustoimikunnan mietinnön pohjalta oikeuksien välittämistä koskevaa 2 §:n säännöstä luvattoman kaupallisen linkityksen suhteen.

EK toivoo myös, että kustantajien itsenäistä lähioikeussuojaa selvitettäisiin. Voimassa oleva tekijänoikeussääntely turvaa äänite- ja elokuvatuottajien, tv- ja radioyritysten sekä tietokantojen valmistajien investoinneille ns. lähioikeuksien suojan kun taas lehtien ja kirjojen kustantajat ovat toistaiseksi tämän suojan ulkopuolella.

Viittaamme luvatonta verkkojakelua ja kaupallista linkitystä koskevien tarkempien näkemysten osalta EK:n tekijänoikeustoimikunnan mietinnöstä antamaan lausuntoon koskien digiajan haasteita (22.3.2012, EK 2012/40).

Tekijänoikeuksien siirtäminen

EK:n kanta on, että digitaalisessa maailmassa tekijänoikeudet tulee lisensioida ensisijaisesti aina osapuolten välisin suorin sopimuksin ja sopimusvapautta sekä sopimusten sitovuutta kunnioittaa.

Osa oikeuksista, useimmiten musiikkioikeudet, joudutaan kuitenkin oikeusmassan suuruuden vuoksi myymään ja ostamaan tekijänoikeusjärjestöjen avustuksella. Koska järjestöt toimivat määräävässä markkina-asemassa, niiden lisensiointiehtoihin ja korvauksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

EK katsoo, että tekijänoikeuslakiin tulisi saada säännös kollektiivihallinnointijärjestöille asetettavasta velvoitteesta käydä avoimesti ja rehellisesti lisenssineuvottelut käyttäjätahon kanssa korvauksen määrästä ja ehdoista, ottaen huomioon sekä jakelun monikanavaisuus että komission 11.7.2012 antama direktiivi tekijänoikeuksien kollektiivisesta oikeuksien hallinnoinnista. EK viittaa tältä osin OKM:lle 31.8.2012 em. direktiiviehdotuksesta antamaansa lausuntoon (31.8.2012, EK-2012-258) sekä yleisemmin tekijänoikeuksien siirtoa koskevien kommenttien osalta tekijänoikeustoimikunnan mietinnöstä antamaansa lausuntoon koskien tekijänoikeuslain 3.luvun muutostarpeiden kartoitusta (4.5.2010, EK/392/2010).

Yksi merkittävimmistä muutostarpeista tekijänoikeuksien siirtymistä koskevan sääntelyyn liittyy 28 §:n olettamasäännöksen kumoamisen tarpeeseen. Kyseinen säännös oikeuksien edelleenluovutus- ja muutoskiellosta ei enää sovellu digitaaliseen toimintaympäristöön, jossa teosten muokkaaminen ja lisensiointi eteenpäin on olennainen osa käytännön arkipäivää, vaan se tulee kumota.

Toinen tärkeä, hallitusohjelmaankin kirjattu oikeuksien siirtämistä koskeva sääntelyn tarve liittyy teosten monikanavajakeluun. EK katsoo, että teosten monikanavaista jakelua tulisi edistää aikaisemmin asiasta tehtyjen selvitysten pohjalta.

Oikeuksien käytöstä sopiminen (lisensiointi)

Suora lisensiointi

EK on sitä mieltä, yksilöllisten tekijänoikeuksien pääasiallinen lisensioinnin muoto tulee olla suora oikeuksien hankinta. Mitä enemmän oikeuksien hankintaketjussa on ns. välikäsiä sitä kalliimmaksi luovan sisällön / tuotteen transaktiokustannukset nousevat, alkuperäisen oikeudenhaltijan saama tuotto pienenee ja loppukäyttäjän maksama hinta kallistuu.

On kuitenkin muistettava, että tietyissä spesiaalisissa tilanteissa, joissa suora lisensiointi ei käytännön syistä toimi, kuten esim. musiikkiteosten kohdalla ns. massakäyttötilanteissa on oikeuksien lisensiointi kollektiivihallinnointijärjestöjen toimesta tarkoituksenmukaista.

EK kannattaa suoraa oikeuksien hankintaa ja sopimusvapautta myös rajat ylittävän lisensioinnin kohdalla, ja silloin kun markkinaehtoinen järjestely ei toimi, voidaan turvautua sääntelyyn. Kuten jo edellä ilmeni EU on antanut aiheesta nimenomaista sääntelyä heinäkuussa liittyen musiikin rajat ylittävään lisensiointiin verkkoympäristössä (ns. CRM – direktiiviehdotus). EK viittaa tältä osin ko. direktiiviehdotuksesta OKM:lle 31.8.2012 toimittamaansa lausuntoon (EK-2012-258).

Sopimuslisenssi

EK katsoo, että kansallisen sopimuslisenssijärjestelmän hyväksymis- ja toimintatavat tulisi olla avoimia ja läpinäkyviä sekä sopimuslisenssisäännösten soveltaminen rajoittaa vain tarkoin kohdennettuihin laajojen suojattujen sisältöjen käyttötilanteisiin. Yleinen sopimuslisenssi ei ole EK:n mielestä kannatettava. Kuten edellä jo todettiin, suora lisensiointi tulee olla oikeuksien hankinnassa pääasiallinen toimintatapa ja kollektiivilisensiointia soveltaa vain tilanteisiin, joihin suora lisensiointi on käytännössä mahdoton.

Tästä tarkoin rajatusta tarpeesta on esimerkkinä sopimuslisenssisääntelyn ulottaminen vanhoihin tv-, radio- ja lehtiarkistoihin, jotka olisi tarpeen saada hyödynnettäväksi verkkoympäristössä siten kuin viimeisin tekijänoikeustoimikunta on mietinnössään digiajan haasteista esittänyt. Kuten olemme jo aikaisemmin moneen kertaan esittäneet toivomme, että ehdotuksen jatkovalmistelu saadaan ministeriössä ripeällä aikataululla päätökseen ja sääntely voimaan.

EK:n tarkemmat näkemykset sopimuslisenssijärjestelmästä ja tv-, radio- ja lehtiarkistoja koskevasta erityisestä sopimuslisenssisäännöksestä löytyvät EK:n lausunnoista Tekijänoikeuden suuntaviivat – keskustelumuistioon (29.5.2007, EK/494/2007) ja tekijänoikeustoimikunnan Digiajan haasteita koskevaan mietintöön (22.3.2012, EK-2012-40).

Tekijänoikeudet ja IPR-strategia

Tekijänoikeudet ovat osa immateriaalioikeuksien ja kansallisen IPR – strategian (Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisen aineettomien oikeuksia koskevasta strategiasta, 26.3.2009) kokonaisuutta.

EK näkee, että tekijänoikeusjärjestelmän kehittäminen ja tekijänoikeuspolitiikan valmistelu tulisi nähdä selkeänä osa kansallisen IPR – strategian päivitystyötä, joka on parhaillaan hallitusohjelman mukaisesti käynnissä Työ- ja elinkeinoministeriössä (jälj. TEM).

Pidämme tärkeänä, että OKM:n ja TEMin keskinäinen yhteistyö tekijänoikeuspolitiikan valmistelussa ja IPR – strategian uudistamisessa toimisi avoimesti ja tehokkaasti. Näemme, että tekijänoikeuspolitiikan tulisi olla selkeä osa IPR – strategian ajantasaistamista ja kehittämistä, ja tässä työssä tulisi huomioida digitaalisen toimintaympäristön mukanaan tuomat mahdollisuudet ja haasteet. Yhdymme Viestinnän keskusliiton ao. yhteydessä omassa lausunnossaan esittämään vähimmäisvaatimukseen, jonka mukaan tekijänoikeuspolitiikka ei ainakaan saisi olla ristiriidassa IPR-strategian ja sen tavoitteiden kanssa.

Tekijänoikeuslainsäädännön valmistelussa tulisi käydä aktiivista ja avointa keskustelua paitsi muita immateriaalioikeuksia käsittelevien ministeriöiden myös tekijänoikeussääntelyyn muutoin liittyvien lainsäädäntölohkojen kanssa, joista esimerkkinä mainittakoon mm. sähköisen kaupankäynnin sääntely, tietosuojasääntely, perusoikeudet, sananvapauslainsäädäntö, sähköisen viestinnän sääntely ja kilpailulainsäädäntö. Olennaista on, että tekijän- ja teollisoikeudet ja niihin jollain kiinteällä tapaa liitännäiset lainsäädäntösektorit tekisivät nykyistä enemmän yhteistyötä sen kokonaiskuvan hahmottamiseksi, joka käytännön kentällä näiden alueiden kesken vallitsee. Tämän yhteistyön merkitys ja kokonaisuuden ymmärtämisen tärkeys korostuvat erityisesti säädösympäristöä kehitettäessä.

Edellä esitetyn perusteella EK pitää edelleen tekijänoikeusjärjestelmän kehittämisessä tärkeänä sitä tavoitetta, että jonain päivänä kaikkien immateriaalioikeusasioiden ja niihin kiinteästi kytkeytyvien muiden lainsäädännön osa-alueiden valmistelu saataisiin valtionhallinnossa yhden kokonaisuuden alle ja sinne keskitettyä kaikki tarpeellinen asiantuntemus ko. alueilta. Tämän osalta viittaamme EK:n v. 2007 antamaan lausuntoon Tekijänoikeuden suuntaviivat – keskustelumuistiosta (EK lausunto 29.5.2007, EK/494/2007).

Muut tekijänoikeuspolitiikkaan sisällytettävät asiat

Työsuhdetekijänoikeus

Nyt lausunnolla olevassa Tekijänoikeuspolitiikka 2012 – muistiossa ei käsitellä lainkaan v. 2007 Tekijänoikeuden suuntaviivat – keskustelumuistion tavoin työsuhdetekijänoikeusasiaa.

EK pitää edelleen yleisen työsuhdetekijänoikeussäännöksen saamista tekijänoikeuslakiin erittäin tärkeänä ja viittaa tältä antamiinsa lausuntoihin Tekijänoikeuden suuntaviivat – keskustelumuistiosta (EK lausunto 29.5.2007, EK/494/2007) sekä työsuhdetekijänoikeudesta (7.12.2009, EK/721/2009).

Tekijänoikeuslakia tulee muuttaa siten, että työsuhteessa syntyneiden teosten ja muiden tekijänoikeuslaissa tarkoitettujen suojan kohteiden kaikki taloudelliset oikeudet, mukaan lukien muuntelu- ja luovutusoikeus, siirtyvät lain nojalla työnantajalle, ellei toisin ole sovittu.

EK toivoo, että työsuhdetekijänoikeussääntelyn valmistelu otettaisiin ministeriössä uudelleen käsittelyyn.

Digitaaliset markkinat / sisämarkkinat

EK katsoo, että tekijänoikeusjärjestelmän kokonaistarkastelussa, digitaalisten markkinoiden ja erityisesti EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden avaaminen on nähtävä tärkeänä ja myös kansallisin toimenpiteiden edistettävissä olevana toimenpiteenä.

Nykysääntelymme ei vastaa digitaalisen toimintaympäristön tarpeisiin, vaan muutoksia tarvitaan EU:n kasvun ja kilpailukyvyn edistämiseksi ja sisältöjen saattamiseksi kuluttajan/loppukäyttäjän saataville nopeammin, monipuolisemmin ja kustannustehokkaammin. Se on myös paras tapa tukea laillisen maksullisen sisällön tarjontaa ja hidastaa piratismia.

Myös EU:n komissio on todennut tekijänoikeussääntelyn olevan yksi digitaalisten sisämarkkinoiden toimivuuden merkittävimmistä esteistä. EU:n digitaalinen agenda ja IPR-strategia sisältävät lukuisia tekijänoikeushankkeita, joiden tarkoituksena on saada digitaaliset sisämarkkinat toimimaan aidosti ja tehokkaasti.

EK:n mielestä tekijänoikeuspolitiikan valmistelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota yritysten liiketoimintaedellytysten edistämiseen digitaalisen toimintaympäristön murroksessa.

Kilpailuoikeudellinen tarkastelu

Nykyisten määräävässä markkina-asemassa olevien tekijänoikeusjärjestöjen toimintamalli, ja niiden tarpeellisuus tulisi saattaa perusteellisen arvioinnin kohteeksi ja arvioida mitkä ovat ylipäätänsä kollektiivihallinnoinnin vaikutukset tämän päivän toimintaympäristössä. Suora oikeuksien hankinta tulee olla lisensioinnissa pääsääntö tulevaisuudessa ja silloin herää kysymys miltä osin lisensiointitoimintaa jäykistävät kollektiivihallinnoinnin rakenteista olisi tarkoituksenmukaista luopua. Monopoliasemassa olevien kollektiivijärjestöjen asemaa ei tule ainakaan vahvistaa, mikäli tavoitteena on terveen kilpailun edistäminen markkinoilla.

EK toivoo, että komission heinäkuussa antama direktiiviehdotus tekijänoikeuksien kollektiivihallinnoinnista ja musiikkiteosten rajat ylittävästä lisensioinnista verkkoympäristössä tuo tähän nykyiseen tilanteeseen selkiytystä. EK suhtautuu direktiiviehdotukseen myönteisesti kannattaen hyvän hallinnon ja avoimuuden periaatteiden kirjaamista säädöstasolle kollektiivihallinnointijärjestöjen toimintaa ohjaamaan. EK tarkemmat näkemykset löytyvät asiaa koskevasta lausunnosta.

EK pitää niin ikään tärkeänä, että kansalliseen IPR-strategiaan omaksi toimenpiteeksi kirjattu hanke tekijänoikeusjärjestöjen lisensiointikäytänteiden arvioimisesta kilpailupolitiikan näkökulmasta viimein toteutetaan. Hanke kuuluu osaksi strategian kilpailupolitiikan ja aineettomiin oikeuksiin perustuvien markkinoiden toimivuuden tarkastelua. Sen toimeenpanoa ei kuitenkaan ole toistaiseksi vielä käynnistetty, vaikka strategia on ollut voimassa jo yli kolme vuotta.

Sidosryhmät – tekijänoikeuden arvoverkon toimijat

EK:n näkemys on, että tekijänoikeustalouden arvoverkon toimijoilla tulee olla tasapuoliset oikeudet arvoketjussa ja sama tavoitetila eli luovan sisällön laillisen tarjonnan edistäminen nykyistä helpommin, edullisemmin ja laajemmin.

Kaikkien tekijänoikeustalouden kentällä toimivien tahojen on sisäistettävä se perusajatus, että koko arvoketjun tulovirran maksimointi tarkoittaa suojatun sisällön tuotannolta kokonaistaloudellista tehokkuutta ja kannattavuutta (raaka-aineesta aina lopputuotteeseen ja kuluttajille tarjontaa saakka). Tekijänoikeuksien markkinoilla yritykset ovat se toimijaryhmä, jotka kantavat luovan työn prosessikokonaisuudesta taloudellisen riskin ja siksi luovan sisällön tuotanto- ja jakeluketjun tulee olla kokonaisuutena myös elinkeinoelämälle kannattavaa toimintaa. Vain tällä kokonaisasetelmalla voidaan turvata laaja ja monipuolinen tekijänoikeudella suojatun sisällön laillinen tarjonta kuluttajille ja niin, että myös tekijöiden saama tulo omasta sisällöstä kasvaa ja vastaavasti laittoman sisällön käyttö laskee. Tämä palvelisi koko suomalaista yhteiskuntaa nykyistä paremmin ja tukisi kotimaisen kulttuurin tuotantoa osana tekijänoikeusteollisuutta.

Tekijänoikeuksilla on tärkeä asema kaikille arvoketjun toimijoille. EK:n mielestä tekijänoikeuspolitiikan valmistelussa tulisi nykyistä paremmin huomioida tekijöiden ohella myös kaikki muut arvoketjun toimijat tasapuolisesti.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Lainsäädäntö ja työelämä

Jukka Ahtela
johtaja

Kommentit

Kommentoi