Lausunto työryhmän ehdotuksista Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen perustamiseksi (EK-2012-322)

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt lausuntoa Kansallisen koulutuksen arviointikeskusta selvittäneen työryhmän ehdotuksista. Elinkeinoelämän keskusliitto EK kannattaa uuden arviointikeskuksen perustamista ja toivoo, että asian jatkovalmistelussa kiinnitetään huomiota seuraaviin asioihin:

Arvioinnin voimavarat ja kaikki arviointitehtävät uuteen arviointikeskukseen

Nykyisten kolmen koulutuksen arviointia toteuttavan organisaation: Korkeakoulujen arviointineuvoston, Koulutuksen arviointineuvoston ja Opetushallituksen arviointitoimintojen resurssien kokoaminen yhteen on merkittävä askel koulutuksen arvioinnin kehittämisessä. Voimavarojen yhdistäminen antaa nykyistä paremmat edellytykset kehittää koulutuksen arviointia kokonaisuutena ja kohdistaa voimavaroja koko koulutusjärjestelmän kehittämisen lähtökohdista tarvittaessa uudelleen.

Päämääränä koulutuksen arvioinnilla on tuottaa arviointitietoa koulutuksen kehittämisen ja tietoon perustuvaan päätöksenteon tueksi. Arvioinnin voimavarojen kokoamista tulee edelleen jatkaa, jotta myös peruspalvelujen arviointi koulutuksen osalta siirretään uuteen perustettavaan arviointikeskukseen.

EK kannattaa ehdotusta, että uuteen arviointikeskuksen tehtäviin kuuluu laadunhallinnan tukeminen kaikilla koulutusasteilla. Laadunhallinnalla tarkoitetaan tässä yhteydessä laadun johtamista, ohjausta, kehittämistä ja varmistusta. Opetushallinnon laatu- ja arviointiosaamisen asiantuntemuksen kokoaminen yhteen on erittäin kannatettavaa ja edellyttää, että kaikki arviointitoiminnot ja myös ammatillista koulutusta koskeva laadunhallinta ja kehittäminen siirretään Opetushallituksesta koulutuksen arviointikeskukseen. Näin ollen työryhmän ehdotuksesta poiketen on arvioitava uudelleen arviointikeskukseen Opetushallituksesta siirrettävät henkilötyövuodet ja resurssit.

Arviointitoiminnan riippumattomuus ja arviointisuunnitelma

Arviointikeskuksen keskeisenä toimintaperiaatteena tulee olla arviointien riippumattomuus, jonka edellytyksenä on arviointineuvoston itsenäinen asiantuntijarooli arviointisuunnitelman valmistelussa ja päätöksenteossa. Arviointisuunnitelmaa tulisi kehittää nykyisestä mallista koulutuksen arviointitoiminnan keskeiseksi kehittämisasiakirjaksi. Tätä tavoitetta ehdotus siitä, että arviointisuunnitelma olisi arviointikeskuksen toimintasuunnitelma, ei tue.

Yhden arviointineuvoston malli kannatettava

EK kannattaa ehdotusta yhden arviointineuvoston mallista ja korkeakoulujen arviointijaostosta. Arviointineuvoston jäsenten valinnassa ja kokoonpanossa tulee varmistaa arviointiosaamisen lisäksi koulutusjärjestelmän monipuolinen tuntemus.

Arviointikeskuksen hallintomalliksi julkisoikeudellinen laitos

Työryhmä on päätynyt ehdottamaan arviointikeskuksen hallintomalliksi uutta opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle perustettavaa virastoa. Toisena vaihtoehtona raportin mukaan on selvitetty julkisoikeudellisen laitosta. EK pitää virastomallia parempana vaihtoehtona julkisoikeudellista laitosta, mikä mahdollistaisi Koulutuksen arviointikeskukselle itsenäisemmän roolin suhteessa opetus- ja kulttuuriministeriöön ja sen poliittiseen ohjaukseen. Koulutuksen arviointitoiminta ei saa rajoittua vain opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alalle, vaan esimerkiksi elinikäisen oppimisen osalta tarvitaan arvioinneissa poikkihallinnollista otetta.

Julkisoikeudellinen laitos hallintomallina takaisi myös nykyisten kolmen organisaation henkilöstölle uuden arviointikeskukseen siirtymisen osalta tasavertaisen aseman.

EK muistuttaa, että selvityksessä opetus- ja kulttuuriministeriön konsernirakenteesta (Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:6) ehdotetaan koulutuksen arviointikeskuksen hallintomalliksi julkisoikeudellista laitosta.

Tulevaisuuden arviointilinjausten valmistelu käyntiin

Lainsäädäntövalmistelussa on lähdetty lähtökohdasta, että nykyisille arviointitoiminnoille rakennetaan yhteinen hallinto. EK pitää tärkeänä, että samanaikaisesti uuden arviointikeskuksen organisoinnin kanssa arviointitoiminnan lähtökohtia ja prioriteetteja arvioidaan kokonaisuutena uudelleen suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin. Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen laatustrategian toimeenpanoprosessi edellyttää ammatillisen koulutuksen arviointitoimintojen kokonaisuuden arviointia ja mahdollisesti resurssien uudelleensuuntaamista.

Arviointitoiminnan tulevaisuuden linjausten valmistelua tulee tehdä siirtymäaikana Koulutuksen arviointineuvoston ja Korkeakoulujen arviointineuvoston yhteistyössä.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Lainsäädäntö ja työelämä

Jukka Ahtela
Johtaja

Kommentit

Kommentoi