Selvitysluonnos kasvavan rajaliikenteen hallinnan vaikutuksista (EK-2012-377)

Rajavartiolaitoksen esikunta on laatinut arvionsa kasvavan rajaliikenteen hallinnan vaikutuksista. Rajaliikenteen kasvun vaikutukset rajainfrastruktuuriin, viranomaisyhteistyöhön, liikenneväyliin ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksiin arvioidaan neljän kuvatun skenaarion näkökulmasta.

Tarkastelua rajaliikenteen kasvun vaikutuksista on tarkennettu vielä kahden edellä mainitun todennäköisimmän skenaarion pohjalta. Esikunta pyytää arviota kasvavan rajaliikenteen hallinnan vaikutuksista elinkeinoelämän kannalta. Aikajänne ulottuu vuoteen 2017.

Elinkeinoelämälle on erityisen tärkeää, että rajaliikenne ja rajamuodollisuudet toimivat nopeasti, tehokkaasti ja turvallisesti. Rajaliikenteen kasvuun tulee varautua ennakoivasti varaamalla siihen riittävät resurssit niin valtion talousarviossa kuin käyttämällä täysimääräisesti hyödyksi EU:n ulkorajarahaston (EBF) mahdollisuudet kehityshankkeiden rahoituksessa. Suomi on jo saanut joihinkin laitehankintoihin rahoitusta EBF:stä.

Elinkeinoelämän kannalta sekä henkilö- että tavaraliikenne ovat tärkeitä. Henkilöliikenne tuo asiakkaita Suomeen matkailu- ja ravintolapalveluille sekä kaupalle. Näiden toimintojen mahdollisuudet palvella asiakkaita on taattava vuorokaudenajasta riippumatta erityisesti rajaa lähellä olevilla alueilla, mutta myös koko Suomessa.

Venäjä on Suomen tärkein kauppakumppani. Itse rajatarkastusalueille ei saa muodostua ruuhkia ja sitä varten on tavara- ja henkilöliikenne erotettava toisistaan rajanylitysmuodollisuuksissa sekä rajan liikennejärjestelyissä jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen rajanylityspaikkaa. Rajaliikenne vaatii toimiakseen hyvän liikenneinfrastruktuurin myös rajaliikennepisteisiin tuoville väylille, esim. E18 -tie. Rajaliikenteen muodollisuuksien tehostaminen vaatii investointeja laitteisiin ja järjestelmiin sekä riittävästi henkilöstöä. Selvityksessä kuvattu mobiilitekniikkaan perustuva rajatarkastus nähdään hyvänä ja tehokkaana tarkastustapana. Lisäksi kyseinen tekniikka voi tuoda uutta innovaatiota (myös vientiin) koko rajatarkastusprosessiin. Laittomien maahantulotapausten määrä maastorajalla on vain muutamia tapauksia vuodessa, ja toiminta keskittyy vahvasti Helsingin lentokentälle, mikä on huomioitava alueellisissa henkilöresursseissa. Myös ilma- ja vesiliikenteen rajatarkastuksia voidaan kehittää automaatiota lisäämällä.

Suomi on esimerkkimaa hyvin toimivasta poliisin, tullin ja rajaviranomaisten (PTR) yhteistyöstä. Elinkeinoelämä näkee tarpeellisena syventää PTR-yhteistyötä niin, että eri viranomaisten resurssit voidaan hyödyntää maksimaalisesti ja kustannustehokkaasti siellä, missä viranomaisten toimipaikat sijaitsevat luonnollisesti. Lisäksi tulee selvittää mahdollisuudet kehittää laajamittaisempaa turvallisuusviranomaisyhteistyötä. Esimerkkinä voidaan mainita käytännössä saman alusliikenteen valvonta sekä liikenneviraston että RVL:n toimesta, eri tarkoitusperin. Sen vuoksi koko viranomaiskenttä tarvitsee mahdollisimman yhtenäistä tilannekuvaa.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Infra ja ympäristö

Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala

Kommentit

Kommentoi