Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi Finanssivalvonnasta annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (EK-2012-357)

Valtiovarainministeriö on pyytänyt Elinkeinoelämän keskusliitolta EK:lta (jäljempänä EK) lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi Finanssivalvonnasta annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Esitys liittyy muun ohella Euroopan parlamentin ja neuvoston OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä antaman asetuksen (EU 648/2012, jäljempänä EMIR-asetus) täytäntöönpanoon.

EK esittää lausuntonaan kunnioittavasti seuraavan.

Finanssialan ulkopuoliset vastapuolet

EMIR-asetuksen 1 artiklan 2 kappaleen mukaan asetusta sovelletaan finanssialan ulkopuolisiin vastapuoliin, jos niin säädetään. Asetuksen 2 artiklan 9) alakohdan mukaan finanssialan ulkopuolisella vastapuolella tarkoitetaan muuta unioniin sijoittautunutta yritystä kuin artiklassa määriteltyjä keskusvastapuolia ja finanssialalla toimivia vastapuolia. Asetuksen soveltuminen finanssialan ulkopuolisiin vastapuoliin edellyttää käytännössä myös, että yritys on osapuolena asetuksessa määritellyssä johdannaissopimuksessa.

Finanssialan ulkopuolisiin vastapuoliin sovellettavia keskeisiä asetuksen säännöksiä ovat 10 ja 11 artiklassa olevat velvoitteet, joiden sisältö riippuu olennaisesti siitä, ylittääkö kyseisen vastapuolen OTC-johdannaissopimusten positio ns. määrityskynnysarvon. Näiden säännösten lisäksi 9 artiklassa on säädetty vastapuolia ja keskusvastapuolia koskevasta yleisestä ilmoitusvelvollisuudesta kauppatietorekisteriin kaikkien niiden tekemien johdannaissopimusten osalta.

EMIR-asetuksen soveltamista finanssialan ulkopuolisiin vastapuoliin olisi EK:n näkemyksen mukaan perusteltua pyrkiä esitysluonnoksessa selkeyttämään ja kuvaamaan selkokielisemmin. Asetuksen soveltamisala on laaja, ja yrityksiä yleisesti koskevat velvoitteet tulisi määritellä mahdollisimman selkeästi. Selkeyttäminen on tarpeen myös finanssivalvonnan valvontamaksun maksuvelvollisuuden asianmukaiseksi määrittämiseksi.

Finanssialan ulkopuolisten vastapuolten valvontamaksun maksuvelvollisten piirin osalta EK pitää oikeana esitysluonnoksen perusteluissa olevaa lähtökohtaa, jonka mukaan asetuksen johdosta määrättävä valvontamaksu koskee vain niitä finanssialan ulkopuolisia vastapuolia, joiden OTC-johdannaissopimusten positio ylittää määrityskynnysarvon. Tämä ei kuitenkaan ilmene luonnokseen sisältyvästä lakitekstistä finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain muuttamiseksi. Esitettyä muutosta po. lain 1 §:ssä ja 6 §:ssä tulisi täsmentää nimenomaisella viittauksella määrityskynnysarvon ylittämiseen.

Valvontamaksun määrä

Esitysluonnoksessa on esitetty, että valvontamaksun määrä finanssialan ulkopuolisilta vastapuolilta olisi 10 000 euroa. Määrän osalta esitysluonnoksessa ei ole esitetty perusteltuja. EK paljoksuu ehdotettua valvontamaksun määrää ja toivoo, että valvontamaksun määrää ja perusteita arvioitaisiin jatkovalmistelussa tarkemmin. EK kiinnittää myös yleisemmin huomion rahoitusalan sääntelyn aiheuttamaan kustannusten kasvuun ja sen heijastumiseen yritysrahoituksen saatavuuteen ja kustannuksiin. EMIR-asetuksesta johtuvien kustannusten ei-toivottuna sivuvaikutuksena voi olla myös yritysten riskeiltä suojautumisen vähentyminen suojautumisen kustannusten nousun johdosta.

Lakisääteinen työeläke

Suomessa lakisääteistä työeläkevakuuttamista harjoittavat toimijat ovat EK:n käsityksen mukaan EMIR-asetuksen 2 artiklan 10(d) alakohdan tarkoittamia eläkejärjestelmiä. Tämän lisäksi ne ovat yrityksinä asetuksen 2 artiklan 9) alakohdan tarkoittamia finanssialan ulkopuolisia vastapuolia. EK:n näkemyksen mukaan asian periaatteellinen merkitys huomioon ottaen olisi perusteltua ottaa esityksen perusteluihin nimenomainen maininta siitä, että asetuksessa määritellyt eläkejärjestelmät pitävät sisällään kaikki Suomessa lakisääteistä työeläkevakuuttamista harjoittavat työeläkelaitokset ja -yhtiöt, eläkesäätiöt ja –kassat sekä erityislailla perustetut, työeläkevakuuttamista harjoittavat tai hoitavat laitokset ja yhteisöt. Tämän lisäksi olisi vastaavasti perusteltua ottaa esitykseen selventävä maininta niiden kuulumisesta finanssialan ulkopuolisiin vastapuoliin

Vakuustarpeiden lisääntyminen edellyttää verolainsäädännön muutoksia

Keskusvastapuolimääritysvelvollisuus on omiaan lisäämään vakuustarpeita. Vakuusvaatimusten tiukkeneminen lisää vakuuskelpoisen omaisuuden ja erilaisten, kansainvälisesti käytettyjen vakuusjärjestelyiden tarvetta. Tavallinen vakuusmuoto on rahoitusvakuusdirektiivin (2002/47/EY) 6 artiklan mukainen omistusoikeuden siirtoon perustuva vakuus, josta Suomessa säädetään rahoitusvakuuslain 4 §:ssä. Omistusoikeuden siirtoon perustuvaan vakuuteen liittyy kuitenkin vero-oikeudellisia ongelmia, joiden vuoksi vakuusjärjestely ei käytännössä ole taloudellisesti mielekäs, jos vakuuden antaminen tulkitaan vero-oikeudellisesti luovutukseksi. EK:n mielestä verosäännöksiä tulisi kiireellisesti muuttaa vakuusjärjestelyjen osalta niiden taloudellista tarkoitusta vastaavaksi.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Kilpailukyky ja kasvu

Leena Mörttinen
johtaja

Kommentit

Kommentoi