Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi väliaikaisesta pankkiverosta ym. (EK-2012-396)

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n (jäljempänä EK) tietoon on ollut valtiovarainministeriön valmistelema luonnos hallituksen esitykseksi laiksi väliaikaisesta pankkiverosta sekä laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 16 §:n ja verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 18 ja 20 §:n muuttamisesta (jäljempänä luonnos) sekä siihen liittyvä 2.11.2012 päivätty lausuntopyyntö.

EK esittää omasta aloitteestaan lausuntonaan luonnoksesta kunnioittavasti seuraavan.

EK:n näkemys

EK vastustaa jäljempänä olevin perustein luonnoksen mukaisen pankkiveron käyttöönottoa.

EK:n näkemyksen mukaan varautuminen tulevien kriisien hoitoon tulee arvioida komission luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä antaman direktiiviehdotuksen valmistelun yhteydessä. Mahdolliset vakausmaksut on rahastoitava erillään talousarviosta.

Suunnitteilla oleva pankkivero on haitallinen kansallisille pääomamarkkinoille ja uhkaa talouden kasvua. Ehdotettu vero siirtyisi pankkien asiakkaiden eli yritysten, sijoittajien, kuluttajien ja julkisten toimijoiden maksettavaksi.

Nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa tulee ehdottomasti välttää toimenpiteitä, jotka lisäävät yritysrahoituksen kustannuksia, vaikeuttavat sen saatavuutta ja nostavat investointien rahoituskustannuksia. Sen sijaan on jo tehtyjen selvitysten pohjalta toteutettava toimenpiteitä investointien ja kasvun kannustamiseksi sekä pääomamarkkinoiden kehittämiseksi.

Luonnokseen sisältyvän pankkiveromallin yksityiskohtien osalta EK viittaa Finanssialan Keskusliiton lausuntoon asiassa.

Asian valmistelu

Luonnosta koskevan lausuntopyynnön mukaan lausuntoa on pyydetty ainoastaan verohallinnolta, Finanssivalvonnalta ja Finanssialan keskusliitolta.

Pankkivero on kokonaan uusi vero, ja sen olisi tarkoitus tulla voimaan jo vuoden 2013 alusta lukien. Aikataulu ei käytännössä mahdollista minkäänlaista ennakoitavuutta verovelvollisten tai veron välillisten vaikutusten kohteena olevien asiakkaiden näkökulmasta.

EK katsoo, että uuden periaatteellisesti merkittävän ja vaikutuksiltaan laajan pankkiveron käyttöönoton valmistelu ja valmisteluaikataulu edellyttäisi merkittävästi laajempaa sidosryhmien kuulemista, läpinäkyvää valmistelua ja kohtuullista veron käyttöönoton aikataulua.

Suhde hallitusohjelmaan

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa on kaksi pankkiveroa koskevaa kirjausta.

(s.14) Otetaan käyttöön pankkivero. Valmistelussa otetaan huomioon muiden Pohjoismaiden kokemukset vastaavista ratkaisuista. Pankkiverossa pyritään ensisijaisesti EU-tasoiseen ratkaisuun.

(s. 88) Erityisen tärkeää on ottaa käyttöön pankkivero, joka kerää etukäteen varoja mahdollisten kriisien hoitamiseen. Jos tätä ei saada EU-tasolla sovittua, niin Suomi toteuttaa veron kansallisesti.

EU:n komissio antoi 6.6.2012 ehdotuksen direktiiviksi luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä. Direktiiviehdotus sisältää ehdotuksen kriisienhallinnan rahoituksen järjestämisestä. Käytännössä direktiiviesityksen perusteella perustettaisiin kansalliset kriisienhallintarahastot, joihin varat kerättäisiin luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä riskiperusteisilla maksuilla.

Luonnoksen tarkoittama pankkivero ei ole hallitusohjelmaan kirjattujen pankkiveron tavoitteiden mukainen. Luonnoksen mukaista veroa ei kerättäisi etukäteen mahdollisten kriisien hoitamiseksi, ja vero otettaisiin käyttöön ennen kuin asia on käsitelty EU:n lainsäädäntöjärjestyksessä. EK:n mielestä luonnos ei vastaa hallitusohjelmassa sovittua.

Taloudelliset vaikutukset

Pankit toimivat taloudessa rahoituksen välittäjän roolissa. Pankkivero lisäisi rahoituksen välityksen kustannuksia. Viime kädessä kustannukset maksavat pankkien asiakkaina olevat yritykset, kuluttajat ja julkiset toimijat. Kustannuspaineet ovat jo nyt merkittäviä rahoitusalan sääntelyn kiristymisen, pääomavaatimusten tiukkenemisen ja varainhallinnan kallistumisen vuoksi.

Käytännössä kustannusten lisääntyminen merkitsee aiempaa suurempia lainojen kokonaiskorkoja ja korkeampia asiakasmaksuja. Kustannukset voivat myös vähentää rahoituksen tarjontaa ja siten heikentää sen saatavuutta.

Suomessa yritysasiakkaat ovat hyvin riippuvaisia pankkirahoituksesta. Riippuvuus on suurempaa kuin eurooppalaisilla yrityksillä keskimäärin. Yritysrahoituksen kallistuminen ja saatavuuden heikkeneminen on siten suhteellisesti omiaan heikentämään suomalaisten yritysten kilpailukykyä kilpailijamaita enemmän.

Suomalainen pankkijärjestelmä on toiminut myös finanssikriisin aikana vastuullisesti ja hyvin. Toimiva rahoitusjärjestelmä, joka huolehtii yritysrahoituksen saatavuudesta kohtuullisin kustannuksin, voisi jopa muodostaa Suomelle ja suomalaisille yrityksille kilpailuedun. Tätä ei tule vaarantaa omaehtoisesti asetettavilla pankkiveron kaltaisilla kansallisilla lisäkustannuksilla.

Luonnoksessa tunnustetaan edellä oleva taloudellinen mekanismi, mutta varsinaista arviota pankkiveron vaikutuksista talouteen siihen ei kuitenkaan sisälly. Luonnoksessa todetaan myös ilman enempiä perusteluja, ettei pankkiverolla arvioida olevan vaikutusta pankkien henkilökunnan määrään. EK:n käsityksen mukaan veron negatiiviset taloudelliset vaikutukset on luonnoksen laadinnassa aliarvioitu ja osin kokonaan sivuutettu. Luonnoksen tulisi sisältää perusteellinen vaikutusarvio ehdotuksen kokonaisvaikutuksista rahoituksen välitykseen ja talouteen, ottaen huomioon edellä mainittu muu viimeaikainen kehitys pankkitoiminnan ulkoisissa kustannuksissa.

EK:n mielestä nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa tulisi keskittyä siihen, miten voidaan luoda taloudellisen kasvun ja hyvinvoinnin edellyttämä kannustava ja kilpailukykyinen ympäristö yritysten toiminnalle. Pankkivero toimisi vastakkaiseen suuntaan.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Kilpailukyky ja kasvu

Leena Mörttinen
johtaja

Kommentit

Kommentoi