Ehdotus valtioneuvoston päätökseksi polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitoksia koskevasta kansallisesta siirtymäsuunnitelmasta (EK-2012-404)

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta valtioneuvoston päätökseksi polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitoksia koskevasta kansallisesta siirtymäsuunnitelmasta. Toiminnanharjoittajia edustavat tahot (Energiateollisuus ry ja Metsäteollisuus ry) ovat toimittaneet ympäristöministeriölle ympäristönsuojelulain 110 d §:n mukaisen hakemuksen siirtymäsuunnitelmaksi, jonka pohjalta ympäristöministeriön päätösehdotus on valmisteltu.

Lausuntonaan EK esittää:

Teollisuuspäästödirektiivi, sen mukaisesti toiminnoilta edellytettävä paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) sekä direktiivin suuria polttolaitoksia koskevat vähimmäisvaatimukset edellyttävät energiantuotantolaitoksilta merkittäviä investointeja lähivuosina. Teollisuuspäästödirektiivin sallimat joustoelementit, kuten nyt lausunnolla oleva ehdotus kansalliseksi siirtymäsuunnitelmaksi, ovat ehdottoman tärkeitä hyödyntää kansallisesti.

Direktiivin joustoelementeistä kansallinen siirtymäsuunnitelma on laajimmin erilaisten energiantuotantolaitosten (ml. teollisuuden oma energiantuotanto) käytössä. Kansallinen siirtymäsuunnitelma mahdollistaa joustoa investointien suunnitteluun, porrastamiseen ja toteuttamiseen vuosille 2016 – 2019. Myös eduskunnan ympäristövaliokunta on 25.9.2012 kannanotossaan hyväksynyt hallituksen esityksen (HE 83/2012 vp) ympäristönsuojelulain muuttamisesta sellaisenaan ja todennut kannanotossaan, että direktiivi edellyttäisi olemassa olevissa polttolaitoksissa toimia varsin tiukalla aikataululla ja tarvetta poiketa polttolaitosten normaalista investointisyklistä. Suurten polttolaitosten päästöraja-arvoille asetettujen joustojen hyödyntäminen on Suomessa tarpeen, jotteivät suuret investoinnit kasaudu liian lyhyelle ajanjaksolle.

Ympäristöministeriö on 16.11.2012 järjestämässään kansallista siirtymäsuunnitelmaa koskevassa kuulemistilaisuudessa tuonut esille huolensa liian suuresta laskennallisesta päästöjen enimmäismäärästä siirtymäkauden alussa verrattuna suunnitelmaan kuuluvien laitosten vuosien 2001 – 2010 toteutuneisiin päästöihin. EK pitää laadittua hakemusta kansalliseksi siirtymäsuunnitelmaksi perusteltuna. Vuosittaiset laskennalliset enimmäispäästömäärät (t/a) on laskettu komission täytäntöönpanosäännöksen 2012/115/EU ohjeiden mukaisesti ottaen lisäksi huomioon kansallisesti tiukennetut biomassan ja turpeen rikkidioksidin päästöraja-arvot. Laitoskohtaisiin tietoihin perustuva laskennallinen ja lineaarisesti vähenevä päästöjen enimmäismäärä (päästökatto) ei tarkoita laitosten todellisia päästöjä. Laitoksissa noudatetaan siirtymäsuunnitelman ajan voimassa olevia ympäristölupia ja niiden päästöraja-arvoja, joten päästöt ilmaan eivät voi lisääntyä vaan ne vaihtelevat vuosittain kuten nytkin normaaleista tuotannollista tekijöistä johtuen. On myös huomattava, että yhtenä tekijänä yllä mainittuun erotukseen ovat osassa laitoksia jo etupainotteisesti toteutetut toimet päästöjen vähentämiseksi.

Yllä oleva huomioon ottaen EK painottaa, että useissa muissa EU-maissa käyttöönotettava, teollisuuspäästödirektiivin ja komission ohjeistuksen mukaisesti toteutettava kansallinen siirtymäsuunnitelma on tärkeä teollisuudelle. Jo etukäteen on tiedossa, että direktiivin velvoitteet edellyttävät suomalaisiin polttolaitoksiin investointeja, joiden kustannukset ovat korkeita verrattuna niillä saavutettaviin ympäristöhyötyihin. Tätä asetelmaa ei pidä omilla kansallisilla päätöksillä edelleen heikentää. Investointien kustannus-hyöty-suhdetta voidaan osaltaan parantaa siirtymäsuunnitelman avulla, jolla voidaan myös välttää mahdollisia hukkainvestointeja, vähentää ylimääräisiä lupakierroksia ja säästää siten sekä toimijoiden että viranomaisten resursseja. Siirtymäsuunnitelma luo myös parempia edellytyksiä investoida suoraan uusien BAT-päätelmien (suurten polttolaitosten uusittavana oleva BAT-vertailuasiakirja julkaistaneen vuonna 2015) edellyttämiin tekniikoihin.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Infra ja ympäristö

Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala

Kommentit

Kommentoi