Makrovalvontatyöryhmän muistio (EK-2012-405)

Valtiovarainministeriö on pyytänyt Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lta (jäljempänä EK) lausuntoa makrovalvontatyöryhmän työryhmämuistiosta (jäljempänä muistio) ilmenevistä lainsäädäntöehdotuksista. EK kiittää lausuntopyynnöstä ja esittää lausuntonaan muistiosta kunnioittavasti seuraavan.

Lisäpääomavaatimukset

EK pitää perusteltuna ja kannatettavana työryhmän ehdotusta, jonka mukaan EU-lainsäädännön edellyttämät kiinteä ja muuttuva lisäpääomavaatimus otetaan käyttöön Suomessa vähimmäisvaatimusten mukaisena. Vastaavasti EK pitää perusteltuna ja kannatettavana ehdotusta, jonka mukaan vähimmäisomavaraisuusastetta koskevaa vaatimusta ei ehdoteta sisällytettäväksi Suomen lainsäädäntöön ennen kuin siitä säädetään harmonisoidusti EU-tasolla.

Kari Stadighin pääomamarkkinatyöryhmän suosituksen 14 mukaan kansallisessa pääomamarkkinastrategiassa huolehditaan kansallisesta kilpailukyvystä EU-sääntelymuutoksia käyttöön otettaessa.

EK:n käsityksen mukaan kansalliset lisävaatimukset heikentäisivät suomalaisten yritysten ja suomalaisen rahoitussektorin kansainvälistä kilpailukykyä ja vaikuttaisivat negatiivisesti investointeihin ja kasvuun muun ohella yritysrahoituksen ehtojen kiristymisen ja saatavuuden vaikeutumisen seurauksena.

Työryhmä kuitenkin toteaa, että työryhmän ehdotusten jatkovalmistelussa on vielä tarpeen arvioida uudelleen markkinoiden kehityksen ja lopullisten EU-tason säännösehdotusten valossa tarvetta asettaa kansallisesti EU:n vähimmäisvaatimuksia korkeampia lisäpääomavaatimuksia. EK pitää mainintaa ristiriitaisena työryhmän ehdotusten ja niiden perustelujen kanssa ja toteaa näkemyksenään, että jatkovalmistelussa tulee kaikilta osin edellä olevin perustein pidättäytyä kansallisten lisävaatimusten asettamisesta.

Enimmäisluototusaste

Enimmäisluototusastetta koskevan sääntelyehdotuksen taustalla on hallitusohjelman maininta, jonka mukaan Finanssivalvonnalle tulee varmistaa toimivaltuudet makrovakauspoliittisten instrumenttien käyttöön muun muassa yritysten ja kotitalouksien liiallisen velkaantumisen hillitsemiseksi.

Enimmäisluototusasteen rajoittaminen ei ole tehokas liiallisen velkaantumisen hillitsemisen keino, koska se ei estä yhdistämästä rajoituksen kohteena olevaan luottoon vakuudettomia luottoja taikka luottoja, joilla on muu vakuus kuin hankittava omaisuus. Enimmäisluototusaste ei myöskään millään tavoin ota huomioon luotonsaajan taloudellista asemaa ja maksukykyä, eikä siten tuo lisäarvoa luottojen myöntämisen yhteydessä tehtävään riskiarvioon.

Muistion mukaan ehdotetun sääntelyn tavoitteena onkin erityisesti velanottoon perustuvan varallisuushintojen nousun hillitseminen. Muistiossa ei ole kuitenkaan tarkemmin kuvattu sääntelytarvetta tai ehdotettu, miten markkinoiden ja hintatason kehitystä arvioitaisiin ja millä perusteella päätös enimmäisluototusasteesta tehtäisiin.

EK:n näkemyksen mukaan hinnanmuodostuksen niin asunto-, kiinteistö- kuin arvopaperimarkkinoillakin on voitava muodostua aidosti kysynnän ja tarjonnan perusteella. Hinnanmuodostusta ei tule pyrkiä viranomaistoimin ohjaamaan yksipuolisilla kysyntään vaikuttavilla keinoilla, jotka eivät lähtökohtaisesti arvioi riskiä eivätkä ole muutenkaan läpinäkyviä. EK huomauttaa myös, että hintavakauden ylläpito on keskuspankkijärjestelmälle kuuluva tehtävä.

Meneillään oleva finanssimarkkinoiden sääntelyjärjestelmän uudistus sisältää EU-tason lainsäädännön makrovakauden valvonnasta sekä finanssikriisin seurauksena uudistetut, kireämmät luottolaitosten riskienhallinnan vaatimukset ja vakavaraisuusvaatimukset. Ehdotettu enimmäisluototusastetta koskeva sääntely olisi kansallinen lisävaatimus, jonka tavoitteet ovat päällekkäiset sääntelyuudistuksen kanssa. EU-tason sääntelyuudistuksen vaikutuksista ja toimivuudesta käytännössä ei ole vielä saatu kokemusta.

EK ei pidä edellä olevien perustein kansallista enimmäisluototusastetta koskevaa sääntelyä tarpeellisena eikä perusteltuna. EK esittää, että enimmäisluototusastetta koskevasta ehdotuksesta luovutaan jatkovalmistelussa.

Enimmäisluototusastetta koskevan rajoituksen soveltamisala

Enimmäisluototusastetta koskevan säännösehdotuksen mukaan rajoitusta sovelletaan myös luonnolliseen henkilöön rinnastettavaan yhtiöön. Muistion perustelujen mukaan vaatimuksia sovellettaisiin ainoastaan luonnollisille henkilöille ja niihin rinnastettaville oikeushenkilöille annettaviin luottoihin. Momentissa tarkoitettuja oikeushenkilöitä olisivat perustelujen mukaan lähinnä luonnollisten henkilöiden omaa arvopaperikauppaa varten perustamat yhtiöt, joissa määräysvaltaa käyttää käytännössä yksi luonnollinen henkilö.

EK toteaa, että käsitteenä luonnolliseen henkilöön rinnastettava yhtiö ei ole vakiintunut ja yhdessä ehdotuksen perustelujen kanssa se voi aiheuttaa merkittäviä tulkintaongelmia. Perusteluissa viitattu luonnollisen henkilön määräysvalta voi esiintyä kaikenlaisissa yhtiöissä pörssiyhtiöt mukaan lukien. Rajoitusta ei kuitenkaan tule soveltaa yhtiöihin missään tilanteessa sen vuoksi, että se on luonnollisen henkilön määräysvallassa.

Yritysten taloudellinen asema, niiden toimintaan liittyvät riskit ja arvio tulevasta toiminnasta vaihtelevat merkittävästi riippuen yrityksestä, sen toimialasta, suhdannetilanteesta sekä lukemattomista erilaisista tekijöistä. Yrityksen lainalle asetettava lakisääteinen enimmäisluototusaste on taloudelliselle toiminnalle ja käytännölle vieras ajatus.

EK toteaa, että mikäli enimmäisluototusastetta koskevasta rajoituksesta edellä olevasta poiketen säädettäisiin, ehdotusta on yritysten luottojen osalta selkeytettävä. On oltava täysin selvää, ettei rajoitusta sovelleta tavanomaisten liiketoimintaa harjoittavien yritysten luottoihin missään tilanteissa.

Positiivinen luottorekisteri

Työryhmä katsoo, että on tarpeen ryhtyä erikseen valmistelemaan positiivista luottorekisteriä koskevaa lainsäädäntöä.

EK toteaa, että oikeusministeriö on asettanut selvitysmiehen selvittämään helmikuun 2013 loppuun mennessä positiivisen luottotietorekisterin järjestämistä. Selvityksessä kartoitetaan tarvetta ja mahdollisuuksia positiivisen luottotietorekisterin toteuttamiseen. Selvitettävänä on erityisesti rekisterinpidon kattavuus, käytännön toimivuus ja rekisteristä aiheutuvat kustannukset.

EK suhtautuu positiiviseen luottorekisteriin siihen liittyvien kustannusten ja käytännön ongelmien johdosta varauksellisesti. EK toteaa, että asiaa on luontevaa arvioida enemmälti vasta, kun oikeusministeriön selvitys valmistuu.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Kilpailukyky ja kasvu

Leena Mörttinen
johtaja

Kommentit

Kommentoi