Opintotuen rakenteellisen kehittämisen työryhmä 2012 (EK-2013-19)

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt lausuntoa opintuen rakenteellinen kehittämisen työryhmä 2012 muistioista. Elinkeinoelämän keskusliitto esittää lausuntonaan seuraavaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt EK:lta lausuntoa opintotuen rakenteen kehittämisestä ja opintolainavähennyksen arvioinnista. EK kannattaa työryhmän ehdotusta, että iältään 18–19 -vuotiaiden itsenäisesti asuvien opiskelijoiden vanhempien tulojen perusteella tehtävää tarveharkintaa lievennetään myönnettäessä opintorahaa toiselle asteelle. Tavoitteena tulee olla tarveharkinnan poistaminen tällä perusteella. EK kannattaa myös opintolainavähennyksen korvaamista eri koulutusasteilla opintolainaa lyhentävällä valmistumisen jälkeen maksettavalla hyvityksellä. Myös korotetun opintorahan maksaminen tehokkaasti opiskeleville saa kannatusta.

Esitetyt kannatettavatkaan toimet eivät kuitenkaan riitä siihen, että opintotukijärjestelmän mahdollisuudet toimia työurien pidentämisen puolesta olisi otettu vakavasti käyttöön. EK vaatii ehdotettua huomattavasti järeämpää opintotuen rakenteellista uudistamista ainakin korkeakoulutuksessa. Sen olisi oltava opiskeluaikana pääosin lainamuotoista. Valmistumisen jälkeen osa lainasta muuttuisi opintorahaksi riippuen siitä, miten lähellä tavoiteaikaa opiskelija valmistuu.

Opintotukeen pitää rakentaa kannusteet nopeuttaa opintoja

Opintotuki on yli 800 miljoonan euron vuotuinen yhteiskunnallinen tulonsiirto opiskelijoille. Sen rakenteella ja määräytymisperusteilla on suuri ohjausvaikutus opiskelukäyttäytymiseen. Opintotuessa on oltava kannusteet ripeisiin opintoihin ja valmistumiseen. Kannusteet on mahdollista luoda muuttamalla opintotuen rakennetta ainakin korkeakouluopinnoissa niin, että se on pääosin lainamuotoista. Lainamuotoisuus korostaa opintotuen luonnetta investointina. Esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa on opintolainapainotteiset järjestelmät.

Opintolainaan voidaan luoda kannusteet tavoiteajassa valmistumiseen siten, että opintolaina muuttuu valmistumisen jälkeen opintorahaksi sitä suuremmalla osuudella, mitä lähempänä tavoiteaikaa opiskelija valmistuu. Tällainen järjestelmä on suunnitteilla Islantiin. Myös Norjassa opintolaina voi muuttua osittain rahaksi tehokkaan opiskelun perusteella siten, että tämä etuus realisoituu opiskelijalle vasta opintojen päättymisen jälkeen. Opiskeluaikaa laskettaessa ei pidä ottaa huomioon varusmiespalvelusta tai muita perusteltuja syitä opintojen viivästymiseen.

Kun lainamuotoinen opintotuki on riittävä, opiskelijan tarve rahoittaa elämistä työnteolla pienenee. Rakenteellisen uudistamisen työryhmän raportin mukaan 800 euroa kuukaudessa olisi riittävä tuen taso kattamaan itsenäisesti asuvan opiskelijan elinkustannukset.

Laina normaalin pankkijärjestelmän kautta

Lainamuotoista opintotukea vastaan argumentoidaan opiskelijoiden haluttomuudella nostaa lainaa. Yli 60 % korkeakouluopiskelijoista ja noin 80 % muissa oppilaitoksissa opiskelevista opintotuen saajista käyttääkin nykymuotoisesta opintotuesta vain muuta kuin lainaa. Säännöllisesti kuukausittain lainaa nostaa huomattavasti tätä harvempi opiskelija. On kuitenkin väärin olettaa, että nykyjärjestelmän virheet toistuisivat uudistetussa opintotuessa.

Lainamuotoinen opintotuki voidaan toteuttaa normaalin pankkijärjestelmän, valtion ja opintotukiviranomaisen yhteistyönä.

Muutoksia opintotukeen täytyy alkaa valmistella välittömästi siten, että uudistettu opintotuki voidaan ottaa käyttöön uusien opiskelijoiden osalta vuoden 2014 alusta.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Työmarkkinat

Lasse Laatunen
Johtaja

Liite: Perusteluja työurien pidentämiseksi ja opintojen nopeuttamiseksi

Kommentit

Kommentoi