Lausunto selvityshenkilöiden ehdotuksesta henkilökohtaisista koulutustileistä (EK-2013-11)

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt lausuntoa selvityshenkilöiden Erno Lehtinen ja Ida Mielityinen esityksestä kansalaisten henkilökohtaisista koulutustileistä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK lausuu seuraavaa:

Selvityshenkilöiden esittämä malli jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäinen osa sisältää vapaan sivistystyön opintosetelimallin laajentamisen ja opintosetelikokeilun ammatillisen lisäkoulutuksessa. EK pitää tärkeänä vapaan sivistystyön opintosetelimallin kehittämistä nykymallin pohjalta, jos se tässä valtiontalouden tilanteessa olisi mahdollista, mutta pitää selvityshenkilöiden ehdotuksia opintosetelimallin uudistamisesta epärealistisina. Ammatillisen lisäkoulutuksen osalta EK toteaa, että oppisopimuskoulutus ja ammatillinen näyttötutkintojärjestelmä vastaavat opintosetelimallia paremmin yksilöiden, työnantajien ja yhteiskunnan tarpeisiin ja palvelevat työuran aikaista osaamiseen kehittämistä, eikä tue opintosetelimallin kokeilua ammatillisen lisäkoulutuksessa.

Toinen osa ehdotuksesta koskee koulutustilimallia. Säästämiseen perustuvan koulutustilin voisi avata kuka tahansa yli 25-vuotias pysyvästi Suomessa asuva henkilö tallettamalla tilille vähintään 300 €. Valtio tukisi summaa 50 % (enintään 500 € vuodessa ja enintään 1500 € kymmenen vuoden aikana). Valtion vastinrahoituksesta puolet otettaisiin aikuiskoulutuksen budjetista ja lisäksi sen ulkopuolelta lisärahoituksena. Valtion osallistumista koulutustileille on kaavailtu ”suorana budjettitukena” tai henkilökohtaisena verovähennyksenä. Ehdotuksen mukaan tilille voisivat tallettaa ”alusta asti myös yksittäiset työnantajat”. Ehdotuksen mukaan ”on pitkällä aikavälillä pyrittävä siihen, että yksilöiden ja työnantajien rahoitusosuuksista sovitaan kollektiivisesti työelämän sopimuksilla”.

EK vastustaa koulutustilien käyttöönottoa ja toteaa, ettei tehdyn selvityksen perusteella ole tarvetta asian jatkovalmistelulle.

Koulutustiliselvityksen toimeksiannon lähtökohtana ja uudistuksen tavoitteena on tukea koulutustilien avulla kansalaisten yksilöllisiin koulutustarpeisiin vastaamista. EK ei näe perusteita sille miksi valtio tai työnantaja osallistuisivat yksilön omaehtoisen koulutuksen kustantamiseen tilimallilla tai muuten, kun käytössä on toimiva aikuiskoulutusetuusjärjestelmä.

Yksilön osaamisen kehittämistä voidaan verotuksen keinoin parhaiten tukea siten, että työantajan työntekijälle järjestämä koulutus ja osaamisen kehittäminen katsotaan kaikissa tilanteissa työntekijälle verovapaaksi eduksi. Nykyisessä oikeus- ja verotuskäytännössä työantajan kustantama koulutus on katsottu verovapaaksi eduksi vain silloin, kun se liittyy työntekijän nykyisiin työtehtäviin, eikä johda tutkintoon. Sen sijaan esimerkiksi uusiin työtehtäviin kouluttaminen muodostaa työntekijälle lähtökohtaisesti verotettavan edun. Käytäntö on vieras käytännön yrityselämälle ja toimii esteenä työntekijöiden osaamisen lisäämiselle.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Työmarkkinat

Lasse Laatunen
Johtaja

Kommentit

Kommentoi