Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 12 luvun 10 §:n ja 14 luvun 1 §:n muuttamisesta (EK-2013-229)

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lta lausuntoa hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 12 luvun 10 §:n ja 14 luvun 1 §:n muuttamisesta. EK kiittää lausuntopyynnöstä ja esittää lausuntonaan kunnioittavasti seuraavan.

Tausta

Hallituksen esityksen keskeisenä sisältönä on ns. yritystukilain uudistaminen. Tavoitteena on yritystoiminnan kehittämiseksi tarkoitetun avustusjärjestelmän yksinkertaistaminen, tehostaminen ja vaikuttavuuden parantaminen. Jatkossa järjestelmä rakentuisi kahden avustusmuodon, yrityksen kehittämisavustuksen ja yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksen, varaan.

Keskeisinä muutoksina nykyiseen tukijärjestelmään ovat esityksen mukaan seuraavat

  • Yrityksen kehittämisavustukseen yhdistyvät ja erillisinä tukina lakkaavat tuki aloittavan tai laajentavan yrityksen palkka- ja muihin toimintamenoihin sekä tuki tutkimus- ja kehittämistoimenpiteiden valmisteluun.
  • Lakkaavat erillinen tuki kyläkaupan investointiin, tuki kuntien pk-yrityksille tarkoitettuihin toimitilahankkeisiin tukialueilla, suurten yritysten rajoitettu tuki yrityksen kehittämistoimenpiteisiin, tuki pääomarahastohankkeisiin sekä työllisyysperusteinen investointituki.

Yleistä

EK kannattaa yritystukilain uudistamista ja uudistukselle asetettuja tavoitteita.

EK suhtautuu pääsääntöisesti kielteisesti yritystukiin, jotka vääristävät kilpailua taikka ovat omiaan hidastamaan markkinoiden kehittymistä ja jähmettämään olemassa olevia rakenteita ja toimintatapoja. Toisaalta yritystuet voivat olla perusteltuja, jos ne tukevat rakenteiden ja toimintatapojen uudistumista tai liiketoiminnan ja innovaatioiden kehittämistä ja perustuvat positiivisiin ulkoisvaikutuksiin, markkinapuutteen paikkaamiseen tai tukijärjestelmän pitämiseen kansainvälisesti kilpailukykyisenä. Menosäästöt yritystuista tulisi ensisijaisesti kohdistaa tukien hallinnointiin ja toisaalta tehottomiin ja säilyttäviin yritystukiin.

Nyt toteutettavan uudistuksen mukaisten tukien vaikuttavuutta ja käytettävyyttä on aktiivisesti seurattava, ja järjestelmää sen pohjalta tarvittaessa ripeästi kehitettävä.

Tukien kohdentaminen

EK pitää keskeisenä uudistuksen tavoitteita selkeyttää tukijärjestelmää ja parantaa tukien vaikuttavuutta. Muiden tuki-instrumenttien yhdistäminen yrityksen kehittämisavustukseen ei saisi tosiasiassa johtaa pk-yrityksille tärkeiden vaikuttavien ja toimivien tukien lakkaamiseen. Esimerkiksi valmistelurahoitusta on pidetty toimivana yritysten kasvuhankkeita aktivoivana rahoitusmuotona, eikä muutos saisi johtaa sen käyttöalan supistumiseen tai käsittelyprosessin hallinnolliseen vaikeutumiseen tai pidentymiseen.

Esityksen 1 § 3 momentin mukaan avustuksia suunnataan korkeatasoisiin, yritystoimintaa edistäviin hankkeisiin, tavoitteena yritysten pitkän aikavälin kilpailukyvyn parantaminen sekä yritystoiminnan uusiutuminen. EK kannattaa näitä yleisiä tavoitteita ja pitää tärkeänä, että avustusten suuntaamisessa otetaan huomioon eri toimialojen erilaiset investointi- ja kehittämistarpeet.

Esityksen 1 § 2 momentin mukaan avustusten myöntämisessä tulee ottaa huomioon myös Euroopan unionin ja kansallisen alue- ja rakennepolitiikan tavoitteet. Avustukset ovat osin kokonaan kansallisesti ja osin kansallisesti ja EU:n rakennerahastovaroin rahoitettuja. EK:n näkemyksen mukaan tavoitteena tulee kaikkien avustusten osalta, rahoitustavasta riippumatta, olla niiden suuntaaminen pykälän 3 momentin mukaisesti. Kokonaan kansallisesti rahoitettujen avustusten osalta kytkentä alue- ja rakennepolitiikan tavoitteiden huomioon ottamiseen tulisi kokonaan poistaa.

EK:n näkemyksen mukaan uudistuksen ei tule myöskään johtaa painopisteen siirtymiseen suorista yritystuista toimintaympäristön kehittämisavustukseen. Toimintaympäristön kehittämisavustusta saavien toimijoiden kenttä on hajanainen ja rahoitus on osin päällekkäistä maakuntien liittojen rahoituksen kanssa. Tämä on osasyy siihen, että julkiset yrityspalvelut ja tukijärjestelmä on koettu yritysten toimesta hajanaiseksi ja epäselväksi. Mahdollisuutta toimintaympäristön kehittämisavustukseen infrastruktuurihankkeisiin ei ole esityksessä laajemmin perusteltu, eikä sen lisääminen EK:n mielestä tässä yhteydessä vaikuta perustellulta ottaen huomioon esityksen tavoitteet ja julkisen talouden kustannuspaineet.

Tuki pääomasijoitusrahastohankkeisiin

Esityksessä ehdotetaan eri toimijoiden työnjaon selkeyttämiseksi, että toimintaympäristön kehittämisavustusta ei voitaisi enää myöntää pääomasijoitusrahastohankkeisiin. EK kannattaa pääomasijoittajien työnjaon selkeyttämistä. Esityksen perusteella jää kuitenkin epäselväksi, vaikuttaisiko ehdotettu muutos mahdollisuuteen kanavoida rakennerahastovaroja myös pääomasijoitusrahastohankkeisiin kansallisella tasolla. Käytännössä Euroopan aluekehitysrahaston varoja on myös hyödynnetty alkuvaiheen pääomasijoitusrahastotoiminnassa. EK katsoo, että Euroopan unionin sallimaa mahdollisuutta rakennerahastovarojen hyödyntämiseen pääomasijoitusrahastohankkeissa kansallisten tavoitteiden mukaisesti ei tule rajoittaa.

Tukihallinnon tehostaminen

Esityksessä ehdotetaan myös tukien hallinnoinnin tehostamista muun ohella hakemusprosessia sähköistämällä sekä standardikustannusmalleja kehittämällä. Kehitystyössä on varmistettava, että mahdollisuus lisätä tukien vaikuttavuutta prosessiin kuuluvalla hakijan ja ELY-keskuksen yritysneuvojan henkilökohtaisella vuorovaikutuksella säilyy. Standardoitujen ja todellisten kustannusten välille ei myöskään saisi syntyä merkittävää eroa. Hallinnoinnin tehostamisessa on jatkuvasti seurattava tukien hallinnoinnin kokonaiskustannuksia ja varmistettava, että ne ovat oikeassa suhteessa hallinnoitavien tukien määrään. Olennaista on, että järjestelmän hallinnointi on niin yksinkertaista, että sen ylläpitäminen resurssien vähetessä on järkevää.

Yritysten yhteisissä hankkeissa mahdollisuus tuen myöntämiseen ns. välittäjäorganisaatiolle poistuu. Tuki myönnettäisiin jatkossa kullekin yhteishankkeeseen osallistuvalle yritykselle erikseen. Tämä ei saa merkitä hankehallinnon ja byrokratian tosiasiallista lisääntymistä. Hallinnollisen taakan lisääntyminen voisi johtaa erityisesti pienimpien yritysten jäämiseen yhteishankkeiden ulkopuolelle.

Yritystukijärjestelmän uudistamisen jatkoaskeleet

Esitys kohdentuu suppeasti yritystukilain mukaisten tukien uudistamiseen. Esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriön myöntämät yritystuet jäävät tarkastelun ulkopuolelle. EK:n näkemyksen mukaan yritystukijärjestelmän uudistamista on jatkettava myös esityksen ulkopuolelle jäävien tukien osalta. Tavoitteena tulee olla kilpailua vääristävistä ja huonosti vaikuttavista tuista luopuminen ja tukihallinnon tehostaminen. Myös julkisen talouden kustannuspaineet edellyttävät tätä.

Myös yritystukijärjestelmään ja yritystukien määrää koskevaan päätöksentekoon liittyvää läpinäkyvyyttä olisi lisättävä. On erittäin hankalaa muodostaa kokonaiskuvaa eri tuista ja niihin käytetyistä määristä ja varatuista määrärahoista. Eri tukiin myönnetyistä ja varattavista varoista on oltava kattavasti tietoa, joka on internetin välityksellä helposti saatavilla.

Yksi keino yritystukien kehittämisessä on myös tukien vastikkeellisuuden lisääminen ja niiden kannustavuuden parantaminen. Tekesin innovaatiotoimintaa varten antamat lainat sisältävät rajoitetusti mahdollisuuden lainan muuntamiseen avustusmuotoon. Tämän tyyppistä riskilainainstrumenttia olisi mahdollista käyttää laajemminkin. Mikäli esimerkiksi yksittäisen yrityksen kansainvälistymishanke jäisi toteutumatta yrityksestä johtumattomasta syystä, hankkeeseen annettu laina voitaisiin muuntaa kokonaan tai osittain avustukseksi.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Kilpailukyky ja kasvu

Leena Mörttinen
johtaja

Kommentit

Kommentoi