Komission kysely uudesta eurooppalaisesta lähestymistavasta yritystoiminnan epäonnistumiseen ja yritysten maksukyvyttömyyteen (EK-2013-287)

Oikeusministeriö on pyytänyt Elinkeinoelämän keskusliitolta (jäljempänä EK) lausuntoa otsikkoasiaa koskevasta komission kyselystä (OM 2/482/2013). EK lausuu asiakirjasta kunnioittaen seuraavaa.

Yleistä

EK suhtautuu lähtökohtaisen myönteisesti komission kyselyyn selvittää kansallisten maksukyvyttömyyssäännösten erilaisuutta ja tarvetta sääntelyn yhdenmukaistamiselle EU:ssa joidenkin kysymysten osalta. Yhtenä keskeisenä esimerkkinä yhdenmukaistamistarpeita arvioitaessa näemme liiketoimintakieltoja koskevat säännökset. Liiketoimintakiellon ulottaminen koko EU:n alueelle olisi harmaan talouden torjunnan kannalta olennainen työväline ja erityisesti tilanteessa, jossa rajat ylittävä liiketoiminta on kasvamaan päin.

Yleisesti voidaan todeta Suomen maksukyvyttömyyslainsäädännön olevan pääosin toimiva ja sen tasosta ei haluta luopua. Kotimaista sääntelyämme tulisikin käyttää mallina, jos EU-tasolla päädytään pohtimaan sääntelyn harmonisointia joiltain osin. On kuitenkin tiedossa, että eri jäsenmaiden sisällölliset maksukyvyttömyyssäännökset poikkeavat olennaisesti toisistaan, eikä EU-tason kokonaisvaltaista insolvenssisääntelyn yhdenmukaistamista nähdä käytännössä realistisena mahdollisuutena toteuttaa.

EK pitää myös tarpeellisena selkiyttää konsultaatiossa käytettyä terminologiaa maksukyvyttömyysmenettelyistä. Tekstistä on vaikea hahmottaa mitä insolvenssimenettelyä missäkin kohtaa tarkoitetaan ja siksi vastaaminen joihinkin kysymykseen on ollut haasteellista. Sidosryhmien kannanmuodostuksen pohjaksi olisi välttämätöntä ymmärtää, milloin komission asiakirjassa tarkoitetaan konkurssia ja milloin muuta liiketoiminnan tervehdyttämiseen tähtäävää insolvenssimenettelyä.

Ohessa elinkeinoelämän yleisluonteisia näkemyksiä komission esittämiin yksittäisiin kysymyksiin:

K1. Mikä seuraavista toimista olisi mielestäsi tehokkain tapa edistää uuden mahdollisuuden antamista rehellisille yrittäjille?

EK:n näkemys on, että kaikkia komission listaamia toimenpiteitä tarvitaan.

Velkaongelmien hoitamisessa painopisteen tulisi ensisijaisesti olla ennaltaehkäisevissä toimissa, mutta myös ongelmien ilmettyä tarvitaan toimenpiteitä, jotka tukevat rehellisen yrittäjän mahdollisuutta ns. uuteen alkuun.

Jälkikäteistoimista kannatettavia ovat komissionkin listaamat rehellisille yrittäjille nopeutetut likvidointimenettelyt, jotka Suomen lainsäädäntö mahdollistaa jo nykyisellään kuin myös konkurssin leimaavan vaikutuksen poistaminen. On valitettavaa, että Suomessa ja monessa muussakin EU:n jäsenmaassa konkurssi edelleen leimaa rehellisenkin yrittäjän epäonnistuneeksi. Tätä asennetta tulisi saada muutettua ja yhtenä keinona siihen nähdään leimaavaa vaikutusta ylläpitävien mekanismien poistaminen lainsäädännöstä.

K2. Tuetko EU:n aloitetta rajoittaa velkavastuusta vapautumisaikaa enintään kolmeen vuoteen, jotta voitaisiin helpottaa uutta mahdollisuutta?

Velkojan näkökulmasta EU:n aloitteeseen velkavastuusta vapautumisajan rajoittamiseen enintään kolmeen vuoteen suhtaudutaan varauksellisesti.

Tilanteet ja velkamäärät sekä velallisen menettelytavat vaihtelevat, eikä kolme vuotta ole välttämättä kaikissa tilanteissa riittävän aika velkojen maksamiselle.

Suomessa ei ole tällaista ehdotonta aikarajaa käytössä, vaan voimassaoleva sääntelymme velkavastuusta on porrastettu ja velallisen kannalta oikeudenmukainen. Nykysääntelyn mukaan maksuohjelman pituus on pääsääntöisesti kolme vuotta. Viiden vuoden ohjelma tulee sovellettavaksi niissä tilanteissa, joissa velallisen moitittava menettely muodostaisi muutoin esteen velkajärjestelyn myöntämiselle, mutta painavat syyt puoltavat järjestelyn myöntämistä. Myös niissä tilanteissa, joissa velallisella ei ole lainkaan maksuvaraa, maksuvelvollisuus poistetaan kokonaan viiden vuoden kuluttua.

K3. Voivatko kansallisten lainsäädäntöjen väliset erot maksukyvyttömyysmenettelyjen aloittamisessa (maksukyvyttömyystesti ja/tai -ajanjakso) tuottaa ongelmia sisämarkkinoilla toimiville yrityksille?

Velkojan näkökulmasta maksukyvyttömyysmenettelyjen aloittamiseen saattaa liittyä yksittäistapauksissa ongelmia, mikäli lainsäädäntöjen aineellinen sisältö eri jäsenvaltioissa on erilainen. Suomessa maksukyvyttömyysmenettelyjen aloittamista koskeva sääntely on pääpiirteissään kuitenkin toimiva.

Myös maksukyvyttömyysasetus antaa tähän kohtaan tukea sisämarkkinoilla toimiville yrityksille. Tällöin maksukyvyttömyysmenettelyyn ja sen aloittamista koskeviin edellytyksiin sovelletaan sen jäsenvaltion lakia, jossa menettely aloitetaan. Pääsääntönä on menettelyn aloittaminen COMIssa eli pääintressien keskuksessa (yleensä pääkonttorin sijaintipaikka), jolloin sisämarkkinoilla toimivalla yrityksellä on saatavilla tieto maksukyvyttömyysmenettelyyn sovellettavasta sääntelystä.

K4. Voivatko kansallisten lainsäädäntöjen väliset erot seuraavissa asioissa mielestäsi aiheuttaa ongelmia?

EK:n näkemys on, ettei Suomessa velkojien mahdollisuuteen aloittaa maksukyvyttömyysmenettely liity ainakaan merkittäviä ongelmia. Rajat ylittävissä tilanteissa voi kuitenkin ilmetä ongelmia, mikäli menettelyt ovat konsultaatioasiakirjassa kuvatulla tavalla eri jäsenvaltioissa hyvin erilaisia.

Velkojien kannalta onkin tärkeää, että Suomessa säilytetään voimassa olevan sääntelymme mukainen mahdollisuus maksukyvyttömyysmenettelyiden käynnistämiseen riippumatta siitä harkitaanko EU:n maksukyvyttömyyslainsäädännön yhdenmukaistamista joiltain osin.

K5. Olisiko tervehdyttämissuunnitelmien sääntelyä koskevien kansallisten sääntöjen erot mielestäsi poistettava kokonaan tai osittain?

EK pitää tähän kysymykseen vastaamista mahdottomana, sillä se edellyttäisi hyvää tuntemusta eri jäsenmaiden tervehdyttämisprosesseista, jota tietoa ei valitettavasti ole tällä aikataululla saatavissa.

Oletettavaa kuitenkin on, että ainakin yksittäistapauksissa tervehdyttämissuunnitelmien sääntelyyn saattaa liittyä ongelmia. Lähtökohtaisesti Suomen kansallinen sääntely yrityssaneerauksesta on toimiva ja halutaan säilytettävän jatkossakin. Se myös toimisi hyvänä mallina rehabilitaatioprosessista, jos EU-sääntelyn yhdenmukaistamispohdintojen käymistä tältä osin pidetään tarpeellisena. Ainakin sisämarkkinoilla toimivien yritysten tasapuolisten kilpailuedellytysten turvaamisen näkökulmasta tervehdyttämistoimien kansallisten erojen vähentäminen olisi kannatettavaa.

K8. Mitä seuraavista seikoista pitäisi mielestäsi parantaa, jotta pk-yritysten maksukyvyttömyysmenettelyt tulisivat tehokkaammiksi ja tuloksellisemmiksi?

EK:n mielestä mihinkään komission esittämistä asioista ei Suomen maksukyvyttömyysmenettelyiden näkökulmasta liity ongelmia. Kaikki komission konsultaatioasiakirjassa listaamat seikat ja niiden kehittämistoimet ovat kannatettavia.

Insolvenssimenettelyiden tehokkuutta tukevista seikoista Suomessa voidaan mainita esimerkkinä voimassa oleva lakimme
velkojien maksunsaantijärjestyksestä, jossa määritellään velkojien etuoikeusjärjestys saataville konkurssissa tai ulosotossa, kun velallisen varat eivät riitä kaikkien saatavien maksamiseen. Myös Suomessa erityisviranomaisena toimiva konkurssiasiamies ja sen alaisuudessa toimiva konkurssiasiain neuvottelukunta omalta osaltaan tukevat maksukyvyttömyysmenettelyiden tehokasta ja asianmukaista toteuttamista. Konkurssiasiamiehen tehtävänä on valvoa konkurssipesien hallintoa ja konkurssiasiain neuvottelukunta antaa suosituksia mm. pesänhoitajan palkkioista ja monesta muusta hyvään pesänhoitotapaan liittyvästä kysymyksestä sekä yrityssaneerausmenettelystä.

EK näkee kuitenkin, että kotimaisten maksukyvyttömyysmenettelyiden tehostamisessa olisi yhtenä kehittämistarpeena tuomioistuimen resurssien lisääminen.

K10. Esiintyykö maksukyvyttömien yritysten johtajien vastuuvelvollisuuden täytäntöönpanon valvonnassa mielestäsi ongelmia EU:ssa?

EK katsoo, että Suomen lainsäädäntö on tältä osin toimiva. EU:n tasolla olisi kuitenkin hyvä pohtia keinoja komission asiakirjassaankin mainitsemien forum shopping -tilanteiden vähentämiseen.

K12. Tarvitaanko mielestäsi EU:n tason toimia sen estämiseksi, että johtajat, joiden ammatinharjoittamisoikeutta on rajoitettu, voisivat johtaa yrityksiä toisessa jäsenmaassa?

EK pitää tätä toimenpidettä tarpeellisena ja kannattaa komission listaamia ehdotuksia (tieto liiketoimintamääräyksistä on toisten jäsenvaltioiden relevanttien viranomaisten saatavilla ja määräykset tunnustetaan toisissa jäsenvaltioissa). Harmaan talouden torjunnan kannalta on tärkeää, ettei liiketoimintakieltoon syyllistynyt ja tuomittu voi jatkaa liiketoiminnan harjoittamista toisessa EU:n jäsenmaassa.

Suomessa tilanne on lainsäädännöllisesti hoidettu, sillä ammatinharjoittamisoikeutta voidaan rajoittaa liiketoimintakiellon avulla. Ongelmia on kuitenkin syntynyt esimerkiksi tilanteissa, joissa liiketoimintakieltoon Suomessa tuomittu ammatinharjoittaja on voinut kuitenkin aloittaa yritystoiminnan toisessa maassa ja jatkaa sieltä liiketoimintaa Suomeen. Liiketoiminnassa esiintyvistä väärinkäytöksiä aiheutuu velkojille tappioita, sillä liiketoiminnan yhteydessä laittomin ja sopimattomin keinoin hankittu taloudellinen hyöty saadaan usein nimenomaan velkojien kustannuksella.

Velkojan kannalta olisi myös toivottavaa, että rajat ylittävän liiketoiminnan lisääntyessä EU-tasolla tehostettaisiin ammatinharjoittamista koskevien rajoitusten valvontaa.

Nämä mahdolliset EU-toimenpiteet tukisivat myös voimassa olevan kansallisen hallitusohjelmamme toteuttamista sen kirjauksen osalta, jossa edellytetään ryhdyttävän toimenpiteisiin liiketoimintakiellon tehostamiseksi.

K13. Voivatko vahingollisen oikeustoimen peräyttämisehtoja koskevat erot EU:ssa mielestäsi aiheuttaa käytännön ongelmia?

EK:n jäsenkentältä saaman näkemyksen mukaan Suomen takaisinsaantia konkurssipesään koskevaa sääntelyä on pidetty lähtökohtaisesti toimivana eikä eri jäsenmaiden lainsäädännöstä ole aiheutunut ainakaan merkittäviä ongelmia. On vaikea arvioida, miten tilanne tältä osin kehittyy kun rajat ylittävä liiketoiminta sisämarkkinoilla kasvaa entisestään.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Lainsäädäntö ja hallinto

Hannu Rautiainen
johtaja

Kommentit

Kommentoi