Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamisesta (EK-2014-6)

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt Elinkeinoelämän keskusliitolta EK:lta lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta koskien Suomen Akatemiasta annetun lain muuttamista. EK esittää kunnioittavasti seuraavaa.

Tausta

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Suomen Akatemiasta. Keskeisiä muutoksia ovat Suomen Akatemian hallitusta koskevan säännöksen muuttaminen, uudet säännökset koskien strategisen tutkimuksen neuvoston, sekä infrastruktuurikomitean perustamista. Taustalla on valtion tutkimuslaitoskentän uudistamisen tavoitteet ja tutkimuslaitosten perusrahoituksen osittainen siirtäminen uuden tutkimusinstrumentin kautta jaettavaksi.

EK on vastustanut strategisen tutkimuksen instrumentin perustamista, sekä siihen liittyviä määrärahojen siirtoja, jotka vähentävät suoraan perustutkimukseen, innovaatiotoimintaan ja teknologian kehittämiseen kohdistuvaa rahoitusta.

Nykyisessä talouden rakennemuutoksen tilanteessa sekä julkisen talouden säästöpaineiden keskellä tulisi julkista tutkimus- ja kehittämisrahoitusta käyttää niin, että ne tukevat korkeatasoisen tieteen tekemistä, uusien tuotteiden ja palveluiden syntymistä, sekä yritysten uusiutumista, jolla luodaan uusia työpaikkoja yksityiselle sektorille.

Valtion tutkimuslaitoskentän uudistamista fuusioiden kautta, sekä kilpailun lisäämistä voidaan pitää kuitenkin hyvänä tavoitteena. Strategisen tutkimuksen instrumentti esitetyssä muodossaan kuitenkin vain luo uuden ylimääräisen rakenteen jo nyt varsin monimutkaiseen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmään Suomessa.

Suomen Akatemian hallitus

EK pitää luonnoksessa esitettyjä muutoksia Suomen Akatemian hallituksen toimintaan ja kokoonpanoon lähtökohtaisesti hyvinä. Muutoksien kautta voidaan vahvistaa tieteellisen tutkimuksen reagointivalmiuksia julkisen että yksityisen sektorin muuttuviin tarpeisiin nähden, lisätä päätöksenteon läpinäkyvyyttä sekä nostaa tieteen yhteiskunnallista painoarvoa. Hallitusjäsenten valinnassa tulisi korostaa laaja-alaista elinkeino- ja työelämän, sekä tutkimustoiminnan kokemusta ja osaamista.

Strategisen tutkimuksen instrumentti ja neuvosto

Julkisen tutkimusrahoituksen niukentuessa tulisi keskittyä hallinnon yksinkertaistamiseen sen monimutkaistamisen sijasta. EK katsoo, että tästä syystä strategisen tutkimuksen instrumentin perustamisesta tulisi luopua kokonaan. Jos instrumentti tullaan kaikesta huolimatta perustamaan, niin sen osalta tulisi huomioida alla mainitut seikat.

Prosessi, jolla tutkimusideoiden valinta ja seulonta hoidetaan, on luonnoksessa kuvattu puutteellisesti. Tutkimusideoiden ja -teemojen tuomisessa neuvoston käsittelyyn pitäisi hyödyntää ennakointiprosesseja ja toimintatapoja, joita on kehitetty mm. työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla sekä Tekesin toimesta. Kaiken kaikkiaan horisontaalinen yhteistyö opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön välillä tulisi kirjata lakiin, jotta tulevat tutkimusteemat koskisivat laajasti tutkimuksen hyödyntäjiä sekä elinkeinoelämän ja Suomen kilpailukyvyn kehittämisen tarpeita.

Strategisen tutkimuksen määrittely jää epämääräiseksi luonnoksessa. Tekesissä on strategisten tutkimusavausten instrumentti käytössä. Lisäksi elinkeinoelämä on keskittänyt tutkimustaan strategisen huippuosaamisen keskittymiin (SHOK), joita rahoitetaan Tekesin ja Akatemian toimesta. Tässä yhteydessä on syytä arvioida, että voidaanko esimerkiksi SHOK -tutkimusohjelmia tai sen osuuksia rahoittaa strategisen tutkimuksen instrumentin kautta. On tärkeä määrittää instrumentin rooli tutkimusjärjestelmässä – nyt sille ei ole määritelty roolia, merkitystä, eikä lisäarvoa missään suhteessa nykyjärjestelmän kannalta.

5.9.2013 annetussa valtioneuvoston periaatepäätöksessä mainitaan että instrumentin rahoituksen pitäisi kohdistua tutkimukseen, joka ”palvelee elinkeinoelämän uudistamista ja kilpailukykyä, työelämän kehittämistä, julkisen sektorin kehittämistä jne.” Kilpailukyvyn ja elinkeinoelämän uudistaminen ei voi toteutua ilman elinkeinoelämän ymmärrystä ja yhteistyötä.

Neuvoston kokoonpanon osalta tulisi laissa olla paljon nykyistä selkeämpi kirjaus. Nyt luonnoksen perusteella neuvoston kokoonpano kilpailukyvyn ja työllisyyden edistämisen, tai talouden haasteisiin vastaamisen näkökulmasta ei muodostuisi määrittelyn pohjalta välttämättä riittävän vahvaksi.

Neuvoston kokoonpanon osalta EK ehdottaa seuraavanlaista kirjausta: ”Neuvoston kokoonpanon tulisi koostua tunnustetuista tutkijoista sekä tutkimuksen, talouden ja elinkeinoelämän asiantuntijoista, jotka edustavat tutkimuksen käyttäjiä. Jäsenillä tulisi olla laaja kokemus elinkeino-  tai työelämän strategisesta johtamisesta”.

Luonnoksessa mainitaan, että strategisen tutkimuksen neuvosto voi myöntää kansallista vastinrahoitusta EU:n ja muiden kansainvälisten tutkimusrahoittajien tukemiin hankkeisiin. Päämäärä on hyvä, erityisesti jos sillä voidaan laajentaa EU -hankkeisiin osallistujien joukkoa. Vaarana on, että EU-hankkeiden vastinrahan hakemisesta ja myöntämisestä tulee tarpeettoman hankala prosessi – varsinkin jos vastinrahaa tulee hakea esim. yksittäiseen EU:n Horisontti 2020 -puiteohjelmahankkeeseen.

Vastinrahan myöntäminen Horisontti 2020 -ohjelman projekteihin tulisi toteutua mahdollisimman yksinkertaisen ja läpinäkyvän prosessin kautta, eikä sen tule missään tilanteessa estää tutkimusorganisaatioiden ja yritysten hankkeiden käynnistymistä, jos rahoitus EU:n osalta on varmistunut.

Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Tutkimusinfrastruktuurikomitean perustamisella Suomen Akatemiaan pyrittäisiin vakiinnuttamaan kansallinen tutkimusinfrastruktuuripolitiikka läpinäkyvämmäksi, toimialat läpäiseväksi ja ennakoitavammaksi kokonaisuudeksi.

EK pitää tärkeänä tutkimusinfrastruktuureihin panostamista sekä niiden pitkäjänteistä kehittämistä. Tutkimusinfrastruktuuripolitiikassa on tarkasteltava eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja työnjakoa sekä mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön.

EK myös katsoo, että komitean tulisi huomioida ja arvioida teknologian kypsyysasteella (ns. technology readiness level) korkeammalla olevien teknologiainfrastruktuurien kehittämisen ja niihin liittyvät panostukset Suomessa.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Kilpailukyky ja kasvu

Leena Mörttinen
johtaja

Kommentit

Kommentoi