Ammattikorkeakoulu-uudistukseen liittyvät asetukset (EK-2014-89)

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt lausuntoa ammattikorkeakoulu-uudistukseen liittyvistä asetuksista. Elinkeinoelämän keskusliitto EK esittää lausuntonaan seuraavaa.

1) Luonnos valtioneuvoston asetukseksi ammattikorkeakouluista

Elinkeinoelämän keskusliitto EK puoltaa asetusluonnoksen tapaa kuvata ammattikorkeakouluopintojen tavoitteet osaamisen näkökulmasta. Työelämälähtöisyys ja ammatillinen asiantuntijuus painottuvat hyvin (4 – 6 §). Ylempään amk-tutkintoon johtavassa koulutuksessa on keskeisenä tavoitteena työelämän kehittäminen ja siitä syystä tätä koulutusta edeltävästä työkokemusvaatimuksesta on pidettävä tiukasti kiinni.

Kieliopintoja koskevaa säännöstä (7 §) tulee täydentää niin, että vaikka muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saanut opiskelija vapautetaan 7 § 1 momentin vaatimuksista, hänen edellytetään kuitenkin osoittavan amk-tutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla saavuttaneensa ammatin harjoittamisen Suomessa edellyttämä suomen tai ruotsin kielen taito.

Asetus väljentäisi opettajien kelpoisuusvaatimuksia (17 §). Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa todetaankin, että erilaisia kelpoisuusvaatimuksia tarkastellaan kriittisesti. On kuitenkin huolehdittava siitä, että opettajien osaamistaso ei missään tapauksessa laske. Erityisesti tekniikan alan opettajilla on jatkossakin oltava riittävän monipuolinen oman alansa työelämäkokemus, erityisesti yksityiseltä sektorilta. Työkokemus ja riittävät työelämäkontaktit ovat tärkeitä kaikille opettajille. Työelämä muuttuu nopeasti ja työelämään on oltava toimivat verkostot, jotta opetus säilyy ajan tasalla. Opettajilta edellytetään myös korkeatasoista pedagogista osaamista esimerkiksi nopeasti kehittyvien digitaalisuutta ja lähiopetusta yhdistävien oppimisympäristöjen myötä. Nykykäsityksen mukaan opettajan tulee osata ottaa huomioon myös esimerkiksi opiskelijoiden erilaiset taustat ja oppimistyylit (erilaiset oppijat), jotta päästää hyviin oppimistuloksiin, opintopisteet karttuvat, opiskelija valmistuu ja työllistyy.

Säännöstä ammattikorkeakoulun toimiluvan hakemisen yhteydessä annettavasta selvityksestä (18 §) pitää täsmentää 1 momentin osalta niin, että kohdassa 11, hallinnon järjestäminen, edellytetään selvitettäväksi millaisin valintakriteerein varmistetaan ammattikorkeakouluosakeyhtiön hallituksen ammattikorkeakoululain 17 §:n 1 momentin vaatimus, että hallitus edustaa ”monipuolisesti yhteiskuntaelämän ja ammattikorkeakoulun tehtävien sekä toimiluvan mukaisen tehtävän tuntemusta ja että hallituksessa tulee olla myös työ- ja elinkeinoelämän käytännön kokemusta ja tuntemusta”. EK:n mielestä on välttämätöntä, että osa hallituksen jäsenistä valitaan suoraan yrityksistä, jotka työllistävät ammattikorkeakoulun toimiluvan mukaisissa tehtävissä toimivia henkilöitä.

2) Luonnos opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseksi ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä

OKM:n asetusluonnoksessa on myönteistä, että se rohkaisee ammattikorkeakouluja edistämään opiskelijoidensa työllistymistä yrittäjiksi. Työllisten määrässä yhtenä koulutuksen laskentakriteerinä huomioidaan myös yrittäjiksi työllistyneet ja heidän määränsä kerrotaan rahoitusta laskettaessa kahdella. EK on toistuvasti esittänyt rahoitusmalliin laskentakriteeriä, joka palkitsisi TKI -toiminnassa yritysyhteistyössä ansaituista opintopisteistä. Olemme ymmärtäneet, että tämän osalta tietopohja olisi valmiina tai helposti toteutettavissa. Kriteeri on saanut osakseen kannatusta usealta eri taholta ja EK esittää asetuksen korjaamista tältä osin.

EK pitää myös täysin epätarkoituksenmukaisena, että rahoitusmallista puuttuu työnantajapalaute. Opiskelijapalaute mallissa on. Ammattikorkeakoulujen profiili korkeakoulujärjestelmässämme huomioiden olisi erittäin toivottavaa, että työnantajapalautteen kehittäminen säädöspohjan tarkistamiseksi tältä osin käynnistyisi mahdollisimman pikaisesti.

Asetusluonnoksen liitteessä on kuvattu valtakunnallisen opiskelijapalautekyselyn väittämät. Niitä pitää EK:n mielestä tiukentaa työelämäyhteyksien ja opintojen työelämärelevanssin osalta niin, että väittämä 5 muutetaan muotoon ”Ammattikorkeakoulu on tukenut riittävästi työelämäyhteyksieni kehittymistä ja väittämä 6 muotoon ”Valmistumisen jälkeisessä työssä voin hyödyntää hyvin ammattikorkeakoulussa oppimaani.” Verkostojen luominen työelämään opiskelun aikana on moneen kertaan todettu erittäin merkittäväksi työllistymistä edistäväksi tekijäksi. On välttämätöntä kannustaa oppilaitoksia ei vain keskitason, vaan hyvään työmarkkinarelevanssiin.

3) Näkemykset ammattikorkeakoulujen toiminnasta perittävistä maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamiseksi

Nykyasetuksen 2 §:n 1 momentissa määrätään erikoistumisopintojen enimmäismaksusta. Asia pitää ottaa käsittelyyn valmisteltaessa korkeakoulutettujen uuden erikoistumiskoulutuksen säädöspohjaa. EK:n mielestä ei ole vielä täysin selvää, miten uusi erikoistumiskoulutus asemoituu markkinaehtoiseen täydennyskoulutukseen nähden. EK on vaatinut kilpailuneutraliteetin kunnioittamista ja kaupallisen koulutustarjonnan tasavertaista kohtelua. Tämä heijastuu myös tuleviin ratkaisuihin erikoistumiskoulutuksen rahoituksesta. EK on jo pitkään ajanut ns. maksukaton poistamista avoimesta korkeakouluopetuksesta. Sama koskee myös muita mm. erilaisista näyttö- ym. kokeista perittäviä maksuja. EK:n mielestä korkeakoulujen pitää osana autonomiaansa voida päättää itse maksujen suuruudesta kuitenkin niin, että aiheutuneet kustannukset tulevat vähintään katetuiksi.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Työmarkkinat

Lasse Laatunen
Johtaja

Lisätietoja

Kommentit

Kommentoi