Lausunto erikoistumiskoulutukseen liittyvät asetusmuutokset

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt lausuntoa muutoksista neljään valtioneuvoston asetukseen. Elinkeinoelämän keskusliitto EK lausuu seuraavaa:

Elinkeinoelämän keskusliitolta on pyydetty lausuntoa muutoksista neljään valtioneuvoston asetukseen (yliopistojen tutkinnot, ammattikorkeakoulut, korkeakoulututkintojen järjestelmä ja yliopistojen toiminnasta perittävät maksut) sekä yhteen opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen (yliopistojen koulutusvastuun täsmentäminen, yliopistojen koulutusohjelmat ja erikoistumiskoulutukset). Asetukset täydentäisivät erikoistumiskoulutusta koskevia muutoksia yliopisto- ja ammattikorkeakoululakiin. Maksuasetus koskee myös avointa yliopisto-opetusta.

EK:n mielestä sosiaali- ja terveysalojen henkilöstön, esimerkiksi farmasia-alan, erikoistumiskoulutukset tulee turvata jatkossakin. Muuten EK ei ole kannattanut erikoistumiskoulutusta koskevia lakimuutoksia. Koulutusten asemointi verrattuna markkinaehtoiseen täydennyskoulutukseen ei ole riittävän selkeä. Erikoistumiskoulutukset määritellään uudessa esityksessä niin, että niiden tavoitteena olisi tuottaa sellaista osaamista asiantuntijuuden aloilla, joilla ei ole markkinaehtoisesti tuotettua koulutustarjontaa. Perusteluissa erikoistumiskoulutusten tavoitteeksi mainitaan tutkintokoulutuksia tarkkarajaisempi työelämässä tarvittava osaaminen. Se on alue, johon myös puhtaasti liiketoimintalähtöinen täydennyskoulutus pyrkii vastaamaan. Tarjontaa on, mikäli sille on olemassa selkeä asiakastarve.

Asemoiminen on ongelmallista myös asetuksissa. Yliopistojen erikoistumiskoulutusten tavoitteissa korostetaan esimerkiksi tieteellisen tutkimustiedon hyödyntämistä ja analysoimista erikoistumisalan ammatillisten käytäntöjen kehittämiseksi. Tieteellistä tutkimustietoa voidaan oppia hyödyntämään myös muissa kuin korkeakouluyhteisön tuottamissa tai siihen läheisessä yhteydessä olevassa koulutuksessa. Ammattikorkeakoulua koskevassa asetuksessa ei puhuta tieteellisestä tutkimuksesta vaan pelkästään tutkimuksesta, johon perustuen opiskelija oppisi arvioimaan ja kehittämään erityisalansa ammatillisia käytäntöjä. Tämän perusteella ero muuhun täydennyskoulutukseen ei muodostu riittävän ymmärrettäväksi.

Perustettaville erikoistumiskoulutuksille ehdotetaan luetteloa, mikä kuulostaa nopeasti muuttuvien osaamistarpeiden maailmassa jäykältä menettelyltä. Verkkoa hyödyntävät, avoimet oppimisympäristöt kehittyvät nopeaa vauhtia ja esitetty sääntely on jäljessä tämän koulutustarjonnan joustavoitumisen kanssa. Markkinaehtoiset täydennyskoulutukset eivät olisi mukana luettelossa, joten sen käyttö opinto-ohjauksessa asetusperustelujen mukaisella tavalla vääristäisi koulutustarjonnasta olevaa kuvaa.

Yliopistojen erikoistumiskoulutuksille esitetään enintään 120 euron maksua per opintopiste. Koulutusten rahoitus hoituisi yliopistojen perusrahoituksesta ja niille ohjattavista erillisistä valtionavustuksista. Maksut olisivat selvästi alhaisempia kuin liiketaloudellisesti hinnoitellussa täydennyskoulutuksessa. EK:n mielestä tässäkin törmätään kilpailuneutraliteettia vaarantavaan asetelmaan. Täydennyskoulutuksen pitäisi olla toimiva markkina. On vaikea nähdä perusteluja sille, että yliopistojen tietyllä nimikkeellä tarjoama täydennyskoulutus (erikoistumiskoulutus) toimisi työelämän osaamistarpeisiin tähtäävässä täydennyskoulutuksessa erilaisella logiikalla ja erilaisin taloudellisin reunaehdoin kuin esimerkiksi tekniikan ja liiketalouden kokonaisvaltaista osaamista kehittävät markkinaehtoiset koulutusohjelmat.

EK on jo pitkään ehdottanut maksukaton poistamista kokonaan avoimesta yliopisto-opetuksesta. Nyt maksua esitetään nostettavaksi 15 euroon per opintopiste aiemman 10 euron sijaan. EK:n mielestä yliopistojen pitäisi saada hinnoitella avoin yliopisto-opetus itse siten, että vähintään koulutuksista aiheutuneet kustannukset tulevat katetuiksi.
Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Työmarkkinat
Lasse Laatunen
Johtaja

Kommentit

Kommentoi