Lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi tutkimus- ja innovaationeuvostosta

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lta lausuntoa ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi tutkimus- ja innovaationeuvostosta (TIN). EK kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta ja esittää seuraavaa.

Tutkimus- ja innovaationeuvosto ja sitä edeltävä tiede- ja teknologianeuvosto on onnistuneesti koordinoinut suomalaista tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa. Neuvoston olemassaolo ja sen kokoonpano ovat osoittaneet, että osaamisperustaiseen kasvuun on kiinnitetty Suomessa erityistä huomiota. Pääministerin johtamana sillä on ollut merkittävä painoarvo politiikan keskiössä.

Neuvoston aseman ja vaikuttavuuden on katsottu kuitenkin heikentyneen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä. Neuvoston rooli horisontaalisessa politiikassa ei ole nähty olevan myöskään kovin vahva. Innovaatiotoimintaan, teknologian kehittämiseen ja hyödyntämiseen vaikuttavatkin hyvin monet eri politiikkasektoreilla tehtävät toimet.

EK katsoo, että neuvoston tehtävät ovat jatkossakin tarpeellisia mutta neuvoston toimintaa on uudistettava. Lähtökohtana tulisi olla horisontaalisuuden lisääminen, vahvempi kytkentä kokonaistaloudelliseen kehitykseen ja julkiseen talouteen, yritysten innovaatiotoiminnan muutokseen vastaaminen sekä linjausten ja kannanottojen vaikuttavuuden lisääminen.

Neuvoston tulisi olla kykenevä valmistelemaan ja viemään läpi isoja tutkimus- ja innovaatiojärjestelmää koskevia uudistuksia. Tällöin horisontaalisen suunnittelun lisääminen ja hallinnonalojen välisen edunvalvonnan vähentäminen ovat tarpeellisia toimia.

Suomessa tehtävästä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta yritykset rahoittavat suoraan noin 60 prosenttia. Tämän vuoksi on tärkeää, että elinkeinoelämä voi osallistua aktiivisesti neuvoston toimintaan.
Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset taas ovat keskeisessä asemassa tutkimuksen tekijöinä, joiden edustus tulee myös turvata jatkossa.

Neuvoston tehtävät (2 §)

Uudessa asetuksessa ehdotetaan, että neuvosto voi tehdä esityksiä talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle. Yhteyttä talouspolitiikan kokonaisuuteen on syytä vahvistaa, sillä päätöksiä ei ole tehty aina johdonmukaisesti – esimerkiksi innovaatiorahoitusta koskevien päätösten osalta.

On myös syytä muiden politiikkalohkojen ohella vahvistaa koulutuspolitiikan tai laajemmin inhimillisten voimavarojen kehittämisen yhteyttä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan. Ehdotettua tarkennusta tältä osin neuvoston tehtäviin voidaan hyvin kannattaa. Olisi myös syytä mainita, että neuvosto keskittyy kilpailukyvyn kannalta keskeisiin asioihin.

Yhteiskunnallisen keskustelun, kansainvälisen yhteistyön ja suositusten toimeenpanon seurannan lisäämistä voidaan pitää hyvinä tavoitteina.

Kokoonpano ja työvaliokunta (3 § ja 4 §)

Ehdotuksessa esitetään neuvoston kokoonpanon merkittävää pienentämistä 22 jäsenestä 13 jäseneen. Tätä voidaan pitää sinänsä perusteltuna ketteryyden parantamisen ja jäsenten vahvemman sitouttamisen näkökulmasta.

Samalla ehdotetaan kahden jaoston toimintamallista siirtymistä yhteen työvaliokuntaan.

Ehdotetut muutokset herättävät kuitenkin kysymyksiä:

* Miten varmistetaan horisontaalinen ja vertikaalinen päätöksenteko sekä yhteys sidosryhmiin, jos ministereitä ja valtioneuvoston määräämiä jäseniä on vähemmän edustettuna neuvostossa?
* Pysyykö elinkeinoelämän edustus tai toisaalta tutkimusorganisaatioiden edustus jatkossa neuvostossa?
* Onko merkittävästi pienemmän neuvoston myötä työvaliokunnan rooli tarpeellinen?

Asetusehdotuksen mukaan valtioneuvosto määräisi viisi jäsentä neuvostoon opetus- ja kulttuuriministeriön esittelystä. EK:n mielestä valtioneuvoston kanslian tulisi tehdä esitys jäsenistä valtioneuvostolle. Elinkeinoelämän edustajat tulisi nimetä elinkeinoelämän esityksestä.

Osaamispohjaisen kasvun vahvistaminen Suomessa edellyttää, että tutkimus- ja innovaatiopolitiikan toteuttamiseen osallistuvat aktiiviset tutkimuksen hyödyntäjät ja siihen yksityistä pääomaa sijoittavat toimijat.

EK ehdottaa, että kohtaa ”neuvoston jäsenten tulee edustaa laaja-alaisesti tutkimus- ja innovaatiotoiminnan asiantuntemusta” tulee muuttaa muotoon: ”neuvoston jäsenten tulee edustaa laaja-alaisesti tutkimus- ja innovaatiotoiminnan asiantuntemusta sekä tutkimustulosten hyödyntämis- ja kaupallistamiskokemusta”.

Pysyvän työvaliokunnan sijasta tulisi harkita toimintamallia, jossa neuvosto perustaa tarpeen mukaan määräaikaisia työryhmiä tiettyjen teemojen tai asiakokonaisuuksien käsittelyyn. Näitä työryhmiä voi avustaa sihteeristö tai erikseen nimettävät asiantuntijat.

Sihteeristö (5 §)

Asetusehdotuksessa pysyvien sihteeristön jäsenien määrää vähennettäisiin kolmesta yhteen. Asetus määräisi vain päätoimisen pääsihteerin ja muiden asiantuntijoiden määrästä ja tehtävistä neuvosto päättäisi itse tarkemmin.

EK:n mielestä sihteeristön tulee olla riittävän asiantunteva ja riittävästi resursoitu. Toisaalta ei tule luoda uusia hallinnollisia kustannuksia ja rakenteita. Ministeriöiden tulisi osoittaa resurssit sihteeristöön nykyisistä voimavaroista. Nykyistä käytäntöä mukaillen, valtioneuvosto voisi nimetä kaksi pysyvää sihteeriä (pääsuunnittelijaa) sekä työ- ja elinkeinoministeriön että opetus- ja kulttuuriministeriön esityksestä.

EK:n näkemyksen mukaan pääsihteerin valtioneuvoston tulisi nimittää valtioneuvoston kanslian esityksestä, eikä opetus- ja kulttuuriministeriön esityksestä. Pääsihteerin ja neuvoston hallinnon tulisi olla myös sijoitettuna valtioneuvoston kanslian alaisuuteen.

Kunnioittavasti

Jyri Häkämies
Toimitusjohtaja

Lisätietoja:

Kommentit

Kommentoi