Yliopistojen rahoitusmallia koskevat asetusmuutokset

Elinkeinoelämän keskusliitto EK kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto yliopistojen rahoitusmallia koskevista asetusluonnoksista. Samalla EK pahoittelee kiireistä aikataulua alkaviin opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopistojen välisiin tulosneuvotteluihin nähden. EK olisi toivonut elinkeinoelämän äänen huomioimista toteutunutta paremmin jo asetusmuutoksia valmistelleen työryhmän toimikaudella ja työryhmän tuloksista annettujen lausuntojen perusteella.

Vaikuttavuus pitää saada rahoituksen perusteeksi

Suomalainen yhteiskunta menestyy, kun yliopistojen tuottama uusi tieto saadaan uudistamaan ja hyödyttämään toimintaa, tuotteita ja palveluita myös yliopiston ulkopuolella. Uutta tietoa kulkeutuu yliopistosta sen ulkopuolelle valmistuvien opiskelijoiden lisäksi myös aktiivisen yritysten ja yliopistojen välisen yhteistyön myötä. EK ja lukuisat muut tahot ovat esittäneet, että rahoitusmallin tulisi sisältää kannustimia työelämäyhteistyön kehittämiselle opetuksessa sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Kannusteiden puuttuminen kokonaan rahoitusmallista on ristiriidassa yliopistojen kolmannen tehtävän ja Juha Sipilän hallituksen ohjelman kanssa. Hallitusohjelmassa korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön lisääminen ja innovaatioiden kaupallistaminen on keskeinen tavoite korkeakoulupolitiikan osalta. EK toivookin, että mahdollisimman pian käynnistetään yhteinen pohdinta rahoitusmallin edelleen kehittämisestä vuodesta 2019 alkaen.

Kyse on merkittävästä julkisten voimavarojen suuntaamisesta. Vuonna 2016 valtion yliopistoille osoittama yliopistolain mukainen valtion rahoitus on 1 825 miljoonaa euroa. Laskennallisen rahoitusmallin kautta yliopistojen valtion rahoituksesta kohdennettiin 1 590 miljoonaa euroa. Asetusmuutokset ja rahoituksen uudelleen allokointi sopimusneuvottelujen yhteydessä sekä toiminnan tuloksellisuudessa tapahtuvat muutokset voivat aiheuttaa opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan merkittäviäkin muutoksia yliopistojen välisissä rahoitussuhteissa jo vuodesta 2017 lähtien, vaikka rahoitustekijöiden välisten suhteiden muutokset ovat pieniä.

Strategiseen kehittämiseen selkeä tietopohja

Rahoitusmallia pohtinut työryhmä esitti, että korkeakoulujen koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet osion kokonaisuuden osuus muutetaan 26 %:iin nykyisen 25 %:n sijaan. Lisäys ehdotettiin kohdistettavaksi alakohtaiseen osuuteen. Asetusluonnoksissa koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella määräytyvä osuus olisi kuitenkin 28 % jakaantuen strategiaperusteiseen rahoitusosuuteen (12 %), alakohtaiseen rahoitusosuuteen (9 %) ja valtakunnallisten tehtävien perusteella määräytyvään rahoitusosuuteen (7 %). Koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteiden mukaan jaettavaa rahoitusta vahvistetaan vuoden 2016 rahoituksen tasossa noin 48 miljoonalla eurolla, josta varsinaiseen strategiarahoitukseen kohdennettaisiin 32 miljoonaa euroa lisää vuosittain. Tällä halutaan luoda lisäkannusteita korkeakoulujen meneillään oleville tai tuleville kehittämistoimille, esimerkiksi rakenteiden ja toimintatapojen uudistamiselle.

EK kannattaa yliopistojen kehittämiseen suunnatun rahoitusosuuden lisäämistä. Samalla EK pitää ehdottoman tärkeänä, että ohjaustavoitteet sekä yliopisto-, että ammattikorkeakouluverkoston kuten myös tutkimuslaitosten kehittämiseksi kansainvälisesti laadukkaaksi ja elinvoimaiseksi kokonaisuudeksi ovat selkeitä. Täytyykin määritellä laadun, tuottavuuden ja erityisesti yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kriteerit, joihin yliopistot vastaavat. Kriteerit täytyy muodostaa yhdessä työ- ja elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien kanssa. Ohjausprosessin pitää olla läpinäkyvä myös sidosryhmille.

Työllistymistä pitäisi painottaa vieläkin enemmän

Tutkimuksen ja koulutuksen painoarvoa mallissa vastaavasti vähennetään. Tutkimuksen rahoitusosuudesta poistetaan ulkomaalaisten suorittamat tohtorintutkinnot. Koulutuksen rahoitusosuuksiin tulee vastaavasti pienennystä suoritettujen tutkintojen ja 55 opintopisteen suorittaneiden määrän osalta.

Työllisyyden painoarvo kuitenkin nousee 2 %:iin.

EK kannattaa esityksiä, mutta erikoistumiskoulutuksia kohtaan on edelleen varauksia. Erikoistumiskoulutusten tultua voimaan ei ole ollut täysin selvää, mikä niiden työelämätarve on muilla kuin sosiaali- ja terveystoimen aloilla ja miten koulutukset asemoituvat esimerkiksi ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tai markkinaehtoisen, esimerkiksi MBA-täydennyskoulutuksen kanssa. Myös avoimen korkeakouluopetuksen ja muun korkeakouluopetuksen rajapinta näyttäisi olevan hämärtymässä siten, että avointa opetusta käytetään entistä enemmän opiskelijarekrytointiin. Voidaan kysyä, onko perusteltua että korkeakoulut saavat samasta koulutuksesta ”pisteet” kahta kautta, ensin avoimen opetuksen sisältyessä malliin ja sitten opintopistekertymän kautta. EK on esittänyt, että näiden sijasta mallissa pitäisi painottaa nykyistä enemmän työllistymistä.

Laadullisen työllistymisen kriteerin kehittäminen jatkossa saa kannatusta. On hyvä, että laadullista työllistymistä ryhdytään seuraamaan myös tohtorikoulutuksessa.

Yksityiskohtana kummastuttaa, ettei ulkomaalaisten ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden rahoitusosuutta poistetakaan rahoitusmallista. Työryhmä esitti poistamista ja sen muistiosta annetuissa lausunnoissa suurempi osa kannatti tekijän poistamista kuin säilyttämistä. EK pitää erittäin tärkeänä, että EU/ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden lukuvuosimaksut määritellään riittävän korkealle tasolle ja että maksuista kertyy pitkällä tähtäimellä yliopistoille aitoa tulovirtaa. Kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla vallitsee jo nyt erittäin kova kilpailu osaajista ja opiskelijoista. Koulutuksen hintakin viestittää laatukuvaa.

Yliopistojen laatu ja vaikuttavuus näkyväksi sidosryhmät osallistavalla prosessilla

Tarve kehittää korkeakoulujen rahoitusmallia pysyy voimassa asetusten tultua voimaan 2017. Tulee vakavasti pohtia, millaisilla rahoituskannusteilla varmistamme jatkossa suomalaisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen elinvoimaisen kokonaisuuden kansainvälisessä kovassa kilpailussa. Paineet laadun kehittämiseen ja näkyväksi tekemiseen kasvavat kaiken aikaa digitaalisuuden poistaessa aikaan ja paikkaan sidottuja oppimisen rajoitteita. Korkeimman koulutuksen ja tutkimuksen verkosto elää murrosta, kuten muutkin toimialat.

Vaikuttavuus ja sidosryhmäyhteistyö ovat eri aloilla erilaista, minkä vuoksi tarvitsemme laajaa tietopohjaa vaikuttavuuden eri ulottuvuuksien näkyväksi tekemiseen. On kehitettävä tapoja arvioida työelämäyhteistyötä, opetuksen työelämärelevanssia, immateriaalioikeuksien synnyttämistä ja hyödyntämistä sekä tutkimuslähtöisen yritystoiminnan luomista. Tietopohjan luominen tulee toteuttaa yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa ja siihen perustuvalla arvioinnilla tulee voida vaikuttaa korkeakoulujen rahoitukseen.

Osana tietopohjan hankintaa pitäisi myös harkita kansainvälistä puolueetonta arviointia esimerkiksi paneelin muodossa yliopistojen vaikuttavuuden toteamiseksi. Arvioinnin voisi toteuttaa esimerkiksi neljän vuoden välein. Yliopistojen vuosittaisesta rahoituksesta tulisi lohkaista merkittävä osuus jaettavaksi arvioinnin tulosten perusteella.

EK:n mielestä on myös edelleen aihetta selvittää, tukevatko alakohtaiset rahoitusosuudet jatkossa riittävästi mm. digitalisaation ja biotalouden myötä kasvavaa tarvetta tuottaa poikki- ja monialaista koulutusta, jossa yhdistyvät esimerkiksi tekniikka, liiketoimintaosaaminen, luova, taiteellinen osaaminen ja ns. ihmistieteet.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Osaaminen ja kasvu

 
Riikka Heikinheimo
Johtaja

Lisätietoja

Kommentit

Kommentoi