Omistajanvaihdokset – keino pelastaa yrityksiä ja kirittää kasvua

Mitä enemmän Suomeen saadaan onnistuneita omistajanvaihdoksia, sitä useampi yritys saadaan uuteen kehitys- ja kasvuvaiheeseen. Kuten Profinin case osoittaa, uudet omistajat tekevät kaikkensa virittääkseen liiketoiminnan parhaaseen mahdolliseen iskuun.

OVSuomalaisessa pk-kentässä on kaksi ajankohtaista kohtalonkysymystä: kuinka saamme varmistettua olemassa olevien yritysten jatkuvuuden ja kuinka saamme kiihdytettyä yritysten kasvua ja uudistumista. Omistajanvaihdokset ovat tehokas tapa vastata näihin kumpaankin kysymykseen, todettiin EK:n, Suomen Yrittäjien, Uusyrityskeskuksen ja Finnveran Omistajanvaihdos 2016 -konferenssissa 1.11.

Peräti 16 000 työnantajayrityksessä pohditaan paraikaa, kuinka löytää yritykselle uudet vetäjät esimerkiksi perheyrityksen sukupolvenvaihdoksen tai muun omistajanvaihdoksen kautta. Jos uusia vetäjiä ei löydy, on vaarana tuhansien elinkelpoisten yritysten toiminnan lakkaaminen. Vaikutukset työllisyyteen olisivat kohtalokkaat erityisesti pienemmillä paikkakunnilla.

Omistajanvaihdos on paitsi keino varmistaa jatkuvuus ylipäätään, myös tehokas tapa kiihdyttää pk-kentän uudistumista, korostaa TEM:n kansliapäällikkö Jari Gustafsson.

– Onnistuneet omistajanvaihdokset ovat tapa saada suomalaiseen talouteen lisää kasvuhalukkuutta ja riskinottoa. Vastaavasti päättäjien ja lainsäätäjien tulisi huomioida omistajuuden kysymyksiä nykyistä aktiivisemmin.

Sekä ostaja että myyjä tarvitsevat taustavoimia

Finnvera on keskeisin yksittäinen rahoittaja Suomessa tehtävissä omistajanvaihdoksista, kertoo johtaja Katja Keitaanniemi:

– Jos hanke on hyvä, Finnvera voi rahoittaa jopa 80-prosenttisesti. Esimerkiksi uusi Kasvulaina sopii erinomaisesti omistajanvaihdoksiin.

Keitaanniemi kannustaa yrittäjiä vahvistamaan selustaansa hyvillä neuvonantajilla:

– Omistajanvaihdos on elämäsi tärkein kauppa ja siksi muutaman tonnin takia ei kannata kitsastella. Asiantuntemuksen hankkimista ei pidä nähdä edes kuluna, vaan se on investointi ja vakuutus.

Liukulasiovistaan tunnettu pudasjärveläinen Profin on esimerkki onnistuneesta sukupolvenvaihdoksesta, kun nykyinen toimitusjohtaja Mikko Haapala osti yrityksen sedältään. Omistajanvaihdos oli 10 kuukautta kestänyt prosessi:

– Noiden kuukausien aikana käytiin varsinaiset kauppaneuvottelut, mutta se oli minulle myös perusteellinen sisäänajo itse bisnekseen. Kun omistajanvaihdos sitten julkistettiin, niin meillä oli heti valmiina uusi liiketoimintasuunnitelma ja täsmentynyt strategia. Olimme saman tien valmiita käynnistämään 100 päivän uudistumisohjelman.

Neuvottelut kilpistyvät luonnollisesti kauppahintaan. On päästävä sopuun hintalapusta, joka tyydyttää paitsi ostajaa ja myyjää, on myös uskottavan rahoittajan silmissä. Tämän lisäksi on lukemattomia muita vaativia valintoja, joissa asioiden pitää mennä kerralla oikein. Siksi myös Haapala kannustaa hankkimaan kunnon sparraajat, eikä jäädä pähkimään pienessä piirissä:

– Sekä minulla että sedälläni oli oma neuvonantaja. Lisäksi kävin paljon keskusteluita tuttujen rahoitusalan ihmisten kanssa ja hain myös vertaistukea yrittäjiltä, jotka ovat saman prosessin kokeneet.

Miten omistajanvaihdos sitten vauhditti Profinin uudistumista?

– Isoin muutos oli se, että käänsimme tuotekeskeisen bisneksen asiakasvetoiseksi. Uusi Profin selvittää ensin kentän tarpeet ja suunnittelee tuotteen sen mukaan. Ajattelutavan muutos johti myös organisaation uudistamiseen ja nyt talossa onkin todellinen dream team.

Poliittisten päättäjien panostettava vaikutusarviointiin

Jari Huovisen työnä on tuottaa tutkimusdataa pk-edunvalvonnan tueksi.
Jari Huovisen työnä on tuottaa tutkimusdataa pk-edunvalvonnan tueksi.

Seminaarissa viitattiin toistuvasti tarpeeseen parantaa myös toimintaympäristöä. Poliittisilta päättäjiltä tarvitaan esimerkiksi verotuksen uudistuksia, jotka helpottaisivat yritysten siirtymistä uusiin käsiin.

Poliitikkojen ja lainsäätäjien päätöksenteko voi kuitenkin onnistua vain silloin, jos siinä panostetaan yritysvaikutusten arviointiin. EK:n johtavan asiantuntijan Jari Huovisen mukaan tässä on Suomessa paljon petrattavaa:

– Liian usein yrittäjävaikutuksia peilataan vasten karkeita yleistyksiä tai keskiarvoja siitä, kuinka yrittäjien kuvitellaan reagoivan esimerkiksi veromuutoksiin. Tämä ei riitä, kun halutaan aikaansaada aitoa vipuvaikutusta.

– Sen sijaan pitäisi huomioida merkittävästi paremmin yrittäjäkentän todellinen monimuotoisuus. Jos yrittäjien motiiveja ymmärrettäisiin paremmin, myös edistämistoimien osumatarkkuus paranisi. Juuri tähän tarpeeseen EK on kehittänyt Yrittäjäsapluunan, jota se jo itse hyödyntää yrittäjätutkimuksissaan. Yrittäjäsapluunalla tunnistetaan neljä omistajayrittäjien kategoriaa, jotka eroavat yrittäjyysmotiiveiltaan ja jotka täten myös reagoivat elinkeinopolitiikan päätöksiin eri tavoin.

Lisätiedot:

Kommentit

Kommentoi