Brexit vaatii Suomelta tarkkaa edunvalvontaa

Perinteinen vapaakauppasopimus ei korvaisi sisämarkkinoiden hyötyjä Britanniassa eikä EU:ssa. Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen kirjoitus on julkaistu 30.1. 2016 Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla.

Britannia ja EU – ja Suomi EU:n jäsenenä – ovat asemoineet itsensä brexitiä eli Britannian EU-eroa koskeviin neuvotteluihin. Tiukoista lähtöasetelmista huolimatta osapuolten tulee hakea ratkaisua luovasti ja rakentavasti.

Brexit haastaa Suomen edunvalvonnan Euroopan unionissa. Suomen pitää ottaa entistäkin vahvempi asema EU:n kehittämisessä ja markkinaliberaalien näkemysten viemisessä eteenpäin. Tämä edellyttää rakentavaa otetta ja yhteistyötä myös uusien kumppanien kanssa. Epäonnistuminen brexit-neuvotteluissa vaikeuttaisi erityisesti pienempien yritysten toimintaa.

Pääministeri Theresa May on kertonut, että Britannian lähtökohdat ovat poisjäänti EU:n sisämarkkinoilta ja kauppasuhteiden järjestäminen vapaakauppasopimuksen avulla. Näin on linjattu siitä huolimatta, että sisämarkkinoilla pysyminen olisi taloudellisesti parempi ratkaisu sekä Britannian että EU:n kannalta. Mayn kanta tuleekin nähdä vain lähtölaukauksena neuvotteluille.

Britannian hallituksen pyrkimys kontrolloida muista EU-maista tulevaa maahanmuuttoa ja irtaantua EU:n yhteisistä säännöistä johtaa siihen, että Britannia ei voi pysyä unionin sisämarkkinoilla. Jotta Britannia voisi täysimääräisesti nauttia sisämarkkinoiden hyödyistä, maan pitää myös noudattaa sisämarkkinoiden periaatteita – kuten yhteistä lainsäädäntöä – ja hyväksyä yhteisen tuomioistuimen päätösvalta.

Mayn esittämä vapaakauppasopimus on kevyt keino taloussuhteiden järjestämiseksi. EU-jäsenmaiden näkökulmasta vapaakauppasopimus on riittämätön tapa järjestää suhteet unionin kanssa ja osallistua Euroopan integraatioon.

Vapaakauppasopimuksissa on keskitytty lähinnä poistamaan tulleja sekä vapauttamaan osittain julkisia hankintoja ja palvelukauppaa, joka on erityisesti Britannialle tärkeä ala. Joissakin moderneissa vapaakauppasopimuksissa on vapaaehtoisuuteen perustuvaa sääntely-yhteistyötä.

Nykyisin yritysten kohtaamat kaupan esteet liittyvät ennen kaikkea sääntely-ympäristöjen eroihin maiden välillä. Erot johtuvat erilaisista teknisistä vaatimuksista, määräyksistä ja standardeista. Ne tuovat kauppaan tehottomuutta sekä lisäävät byrokratiaa ja kustannuksia, jotka näkyvät kuluttajahinnoissakin.

EU:n sisämarkkinoilla yhtenäistetty lainsäädäntö pitää kaupan esteet minimissä. Yhteiset sisämarkkinat ovatkin pystyneet poistamaan kaikista ongelmallisimpia kaupan esteitä paljon tehokkaammin kuin vapaakauppasopimukset.

Tätä realiteettia ei ole vielä täysin ymmärretty. Se tulee muuttamaan yritysten Britanniaan liittyviä liiketoiminnallisia päätöksiä.

Moni ennakoi jo brexitin perumista tai haaveilee siitä. Tämä vaihtoehto ei ole poissa laskuista, mutta kovin todennäköiseltä se ei nyt näytä.

Kansalaismielipiteeseen Britanniassa voi vaikuttaa, jos maan talous heikkenee ja yritykset alkavat ilmoittaa pääkonttoreidensa tai tuotantonsa siirroista pois maasta. Britannian voi olla vaikea rakentaa esimerkiksi omaa maatalouspolitiikkaa. EU ei voi kuitenkaan laskea sen varaan, että mielipideilmasto Britanniassa muuttuu.

Jos neuvotteluiden tuloksena solmitaan EU:n ja Britannian välinen vapaakauppasopimus, sen tulee olla unionin aiemmin neuvottelemia sopimuksia selvästi strategisempi, taloudellisesti tiiviimpi ja poliittisempi. Sääntely-yhteistyötä pitää viedä pidemmälle kuin muissa vapaakauppasopimuksissa.

Vapaakauppasopimusneuvottelut Britannian kanssa olisivat poikkeukselliset – kaupan esteiden poistamisen sijaan neuvoteltaisiin siitä, miten uusien kaupan esteiden syntymistä voidaan ehkäistä.

EU:n kauppapoliittisessa toimintakyvyssä on ollut ongelmia. Vapaakauppasopimusneuvottelut ovat olleet pitkiä ja sopimusten voimaansaattaminen on ollut vaikeaa. Nyt olisi mahdollisuus näyttää, että tärkeällä hetkellä ollaan yhtenäisiä.

Sekä Britannialta että EU:lta edellytetään neuvotteluissa joustavuutta. Kärkevät kommentit neuvottelujen alla ovat ymmärrettäviä, mutta poteroihin ei tule kaivautua.

EU:n vahvuus on kyky löytää kompromisseja vaikeissa paikoissa. Ratkaisukeskeistä asennetta tarvitaan taas. EU:n on neuvoteltava sopimus, joka minimoi brexitin haitat molemmille osapuolille. Kaikkien jäsenmaiden on seisottava neuvotteluratkaisun takana.

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi