Mika Tuuliainen bloggaa: Suomelle pronssia Digibarometrissä, mutta riittääkö se?

Digibarometri kertoo Suomen digitaalisen asennon sekä siinä tapahtuneet muutokset, myös suhteessa muihin maihin. Kuudetta kertaa julkaistussa digibarometrissa Suomi sijoittuu jälleen mitaleille, mutta voidaanko tulokseen olla tyytyväisiä, kysyy EK:n digiasiantuntija Mika Tuuliainen.

Suomi on sijoittunut digibarometrissä kolmen parhaan joukkoon joka vuosi. Vuoden 2019 tuloksista on kuitenkin havaittavissa, että digitalisaation vaikutukset Suomen talouskasvuun ovat jäämässä verrokkimaista jälkeen.

Keskeinen huomio on se, että hyvät edellytykset ja käyttö eivät vahvista talouskehitystämme mutta ylläpitävät sitä. Julkinen sekä yksityinen sektori ovat pysyneet toistaiseksi kilpailukykyisinä. Huolestuttavaa tässä on se, että barometrin mukaan digitalisaation vaikutukset laahaavat verrokkimaiden perässä.

Rinteen hallitusohjelmassa digitalisaatio on pitkälti läpileikkaava teema. Tällä haetaan kilpailukykyä, tuottavuutta ja tehokkuutta. Itseasiassa digin näkökulmasta ohjelma on hyvä.

Hallitusohjelman digitavoitteita joudutaan kuitenkin priorisoimaan, sillä resurssit eivät riitä kaikkiin tavoitteisiin. Onnistumisen kannalta keskeinen kysymys on se, miten ja kuka keskeiset tavoitteet määrittelee. Tarvitaan kyvykkyyttä pistää asioita toimeen.

Suomen elinkeinopolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi tulee asettaa digitaalisesti suuntautuneiden yritysten määrän lisääminen. Tämän tavoitteen toteuttamiseen tarvitaan yli hallituskausien ulottuva laaja-alainen politiikkaohjelma. Sen tueksi on syytä perustaa yrityskentän ja julkisen sektorin avaintoimijoista koostuva yhteistyöfoorumi. Näin varmistetaan, että poliittisen tason digikeskustelu käydään yritysten kielellä ja kehittämistoimet tuodaan lähelle pk-sektoria.

Tämä auttaisi myös Suomea pärjäämään digibarometrin kultataistelussa paremmin.

Tutustu Digibarometrin tiedotteeseen EKn sivuilla.

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi