Lausunto valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman vaikutusten arviointiohjelmasta

EK esittää, että valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelussa käytetään useita rahoitustasoja ja niiden kesken tehdään vaikutusarviointi. Rahoitustasot olisivat samat kuin parlamentaarinen työryhmä ehdotti. Vaikutusten arviointi tarvitaan liikennejärjestelmän yritys- ja kansantaloudellisesta merkityksestä.

Liikenne- ja viestintäministeriö on tehnyt ohjelman valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman vaikutusten arvioimiseksi.

Suunnitelman tekoa ohjaa sille asetetut yhteiskunnalliset päämäärät: Suomen kilpailukyvyn edistäminen, ilmastonmuutoksen torjunta ja alueiden elinvoima ja saavutettavuus. Laissa määriteltyjä tavoitteita ovat toimivuus, turvallisuus ja kestävyys.

Suunnitelman vaikutusten arvio koskee näiden asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimenpideohjelman laatimiseksi tarvitaan vaihtoehtoisia suunnitelmia, joiden vaikutukset arvioidaan ja esitellään.

Arviointiohjelmassa vertailuvaihtoehtojen muodostaminen eroaa parlamentaarisen työryhmän 12/2018 loppuraportissa linjaamista vaihtoehtoisista rahoitusskenaarioista. Elinkeinoelämä pitää tarpeellisena näiden rahoitusskenaarioiden tarkastelua, jotta yhteiskunnallisessa keskustelussa saadaan esille eroja ohjelmien vaikuttavuudessa paitsi sisältöpainotusten myös rahoitustasoerojen kautta. Vaihtoehtoiset rahoitusskenaariot ovat:

  • Skenaario 1: nykytilanne eli noin miljardin euron perusväylänpidon rahoitus ja alle 500 miljoonan euron kehittämisinvestoinnit vuodessa.
  • Skenaario 2: vähintään 1,3 miljardin euron perusväylänpidon rahoitus, nykyisestä korotettu kehittämishankkeiden määrärahataso sekä hankeyhtiöt, hyötyjä maksaa -mallin hyödyntäminen sekä nykyistä parempi EU-rahoituksen hyödyntäminen.
  • Skenaario 3: vähintään 1,3 miljardin euron perusväylänpidon rahoitus, reilu (yli 500 milj.euron) korotus kehittämishankkeiden vuosittaiseen määrärahatasoon sekä huomattava hankeyhtiömallin ja muun yksityisen rahoituksen ja vaihtoehtoisten rahoitusmallien hyödyntäminen hankkeiden toteuttamisessa nykyistä paremman EU-saannon lisäksi.

Arvioitavat vaikutukset on jaoteltu seuraaviin kokonaisuuksiin
1) Saavutettavuus sekä matkojen ja kuljetusten palvelutaso
2) Taloudellinen kestävyys
3) Ekologinen kestävyys
4) Sosiaalinen kestävyys
5) Liikennejärjestelmän turvallisuus.
Näiden kokonaisuuksien sisällä arviointiohjelma on laaja ja kattava.

Taloudellisen kestävyyden kokonaisuus sisältäisi yhteiskuntataloudellisen tehokkuuden, julkistaloudelliset vaikutukset sekä taloudellisen kasvun edellytykset. Talouden teemassa on syytä avata liikennejärjestelmän merkitys yritystaloudelle sekä kansantaloudelle. Suomi on osa globaalia toimintaympäristöä. Elinvoimaiset yritykset ovat Suomen menestyksen avain. Yritystoiminta on merkittävä osa kansantaloutta ja yritystoiminta tarvitsee toimivan logistiikan ja liikenneinfran. Liikennejärjestelmäsuunnitelma tulisi laatia niin, että yrityksille ja sitä kautta kansantaloudelle tuleva hyöty maksimoituu. Tämän vaikutusketjun kuvaaminen edellyttää uudenlaista otetta perinteisten hankekohtaisten hyötyjen arvioinnin lisäksi.

Vaikutusarvioiden esittämisessä elinkeinoelämä korostaa vaikutuksia yritystoiminnan ja kansatalouden kannalta. Arvioita tarvitaan kansainvälisten yhteyksien paranemisesta sekä valtakunnallisella tasolla liikenteen runkoverkkojen kehittämisestä. Myös vaikutusten hyvä tiivis viestinnällinen esittämistapaa parantaa keskustelua ja varsinaisen toimenpideohjelmasta päättämistä.

Lisätiedot

Kommentit

Kommentoi