Lausunto liikenteen työsuhde-etujen verotuksesta

Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö 20.8.2020 (VN/1470/2020)

 

Valtiovarainministeriön työryhmä on valmistellut keinoja liikenteen päästöjä vähentämiseksi uudistamalla liikenteen työsuhde-etuja. Ehdotukset pohjautuvat valtiovarainministeriön työryhmän raporttiin. Valtiovarainministeriö ehdottaa, että

  • työsuhdeauton verotusarvoa alennetaan täyssähköautojen osalta 2021–2023,
  • sähköauton latausetu vapautettaisiin verosta 2021–2023,
  • sähköauton latauslaite katsottaisiin osaksi työsuhdeauton lisävarusteita,
  • työsuhdematkalipun verovapautta korotettaisiin 3400 euroon vuodessa ja joukkoliikenteen osuus liikkumispalvelupaketista katsottaisiin työsuhdematkalipuksi sekä
  • työsuhdepolkupyöräetu olisi verovapaa 750 euroon saakka.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää valtiovarainministeriön ehdotuksia kannatettavina ja elinkeinoelämän esittämien tavoitteiden suuntaisina. Liikenteen ja logistiikan palvelualojen vähähiilisyystiekartassa esitetään toimet liikenteen päästöjen puolittamiseksi 2030 mennessä. Autokannan uudistumista vauhdittavat toimet, auto- ja ajoneuvoveromuutokset, työsuhdeautojen veromuutokset, romutuspalkkion toistaminen sekä raskaan kaluston hankintatuki toisivat noin neljänneksen tarvittavista päästöjen lisävähennyksistä.

Valtiovarainministeriön esityksessä vaikutukset liikenteen päästöihin arvioidaan vaatimattomiksi. EK:n näkemyksen mukaan työsuhde-etujen kautta voitaisiin määräaikaisesti vaikuttaa päästövähennyksin voimakkaammin ottamalla veroetuun mukaan ladattavat hybridit sekä laajentamalla samanaikaisesti täyssähköautojen hankintatuki koskemaan myös yritysten täyssähköautojen hankintoja ja työsuhdeautoliisauksia.

Uusia työsuhdeautoja ostetaan noin 15.000 vuodessa ja suurin piirtein sama määrä siirtyy vuosittain vaihtoautoiksi. Työsuhdeautot siirtyvät 3–4 vuoden kuluessa vaihtoautomarkkinoille, jossa on kasvavaa kysyntää nimenomaan ladattaville hybrideille ja täyssähköautoille.

Autoalan mukaan ladattavien hybridien mallivalikoima ja saatavuus on lähivuosina selvästi täyssähköautoja parempi. Kynnys hankkia ladattava hybridi työsuhdeautoksi bensiini- tai dieselkäyttöisen auton sijaan on matalampi kuin täyssähköauton hankinta. Uusimpien ladattavien hybridien toimintasäteet ovat 50–70 km, joka soveltuu säännöllisellä lataamisella hyvin päivittäisiin matkoihin. Ladattavien hybridien lisääntyminen nopeuttaa markkinaehtoisesti latausinfran rakentamista ja edesauttaa siten myös täyssähköautojen tulevaa markkinaa.

Ladattavan hybridin kohdalla sovellettava veroetu voisi olla täyssähköautoa alempi. Täyssähköauton kohdalla verotuki voisi puolestaan olla esitettyä 170 euroa korkeampikin.

Työsuhdepolkupyörän osalta valtiovarainministeriö ehdottaa verovapautta 750 euroon saakka. Jotta kannuste ulottuisi myös sähköpyöriin, tulisi verottomuuden rajan olla korkeampi.

EK esittää, että tässä yhteydessä täyssähköisen henkilöauton hankintatukea korotetaan ja laajennetaan kattamaan yritysten täyssähköautojen hankinta ja työsuhdeautoautoliisaus. Hankintatuki on nykyisellään voimassa vuosille 2018–2021 kotitalouksien täyssähköisen henkilöauton hankintaan. Tukea on toistaiseksi haettu vain viidennes siihen varatuista määrärahoista, joten sen uudelleen suuntaaminen ja vaikuttavuuden parantaminen on paikallaan.

Liikenteen verotuksen uudistamista selvittävän työryhmän väliraportti

 

Lisätiedot

Kommentit

Kommentoi