Iso vääntö EU:n energia- ja ilmastopolitiikasta on alkanut

Energiaintensiivisellä Suomella on erityisen paljon pelissä, kun EU:ssa valmistellaan vuoteen 2030 ulottuvia päätöksiä ilmastotavoitteista. Yritysten kilpailukyky pitää saada EU:n energiapolitiikan ytimeen. Ilmastopäästöjen aito vähentäminen edellyttää globaaleja ratkaisuja.

Energia on yhä vakavammin EU:n kilpailukyvyn ytimessä. Elinkeinoelämä tarvitsee riittävästi ja varmasti energiaa kohtuuhintaan. Samalla on löydettävä keinot hillitä ilmastonmuutosta kustannustehokkaasti, globaalisti ja eurooppalaisten yritysten kilpailuasemia vääristämättä.

EU:ssa on keväällä 2013 käynnistynyt kauaskantoinen valmisteluprosessi, jonka lopputuloksena syntyvät vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteet ja niitä tukevat käytännön ohjauskeinot. Näin viime kädessä ratkeaa, millaista keinovalikoimaa EU käyttää ilmastonmuutoksen hillinnässä ja miten valitut keinot vaikuttavat myös suomalaisten yritysten energian hintaan.

Yksipuolisen ilmastopolitiikan aika on ohi

Energia- ja ilmastopolitiikka on EK:n edunvalvonnan prioriteetteja sekä EU-tasolla että kansallisesti. 2030-politiikan osalta EK vie päätöksentekijöille ja taustavaikuttajille seuraavia viestejä:

 

  • Linjatessaan 2030-politiikkaa EU:n pitää huomioida kansainvälisen toimintaympäristön perinpohjainen muutos. Jo yksistään maailman energiamarkkinoiden murros, kuten liuskekaasun läpimurto, asettaa EU-politiikalle täysin uudet lähtökohdat.
  • Ilmastonmuutos on globaali ongelma, johon tarvitaan globaali ratkaisu. Tästä syystä EU:n prioriteettina täytyy olla maailmanlaajuisen ilmastosopimuksen aikaansaaminen. Tällöin kaikki hyötyvät: yrityksille luodaan tasapuoliset kilpailuedellytykset, ilmastonmuutosta hillitään aidosti ja cleantechille syntyvät maailmanlaajuiset markkinat. Vuonna 2015 on tarkoitus sopia maailmanlaajuisesta ilmastosopimuksesta, johon pitää saada mukaan myös Kiinan ja Yhdysvaltain kaltaiset teollisuuskeskittymät. Sitä ennen EU:n ei pidä tehdä mitään yksipuolisia ilmastositoumuksia vuoden 2020 jälkeiselle ajalle.
  • EU:n nykyinen politiikka perustuu raskaalle sääntelylle ja monimutkaiselle poliittiselle ohjaukselle. Ylisääntelyn sijaan tarvitaan markkina- ja innovaatiovetoisempaa kehitystä. Mittavien investointien toteutuminen edellyttää EU:lta korostetun johdonmukaista, selkeää ja pitkäjänteistä politiikkaa, joka on yritysten kannalta ennakoitavaa ja loogista.
  • Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen tulee olla ainoa sitova ilmastotavoite. Myös ohjauskeinoihin tarvitaan selkeyttä: kansainvälisillä markkinoilla toimiville yrityksille tulee olla vain yksi ohjauskeino eli globaali päästökauppa (tai muu markkinaehtoinen tapa hinnoitella päästöt). Päästökauppa-alojen ulkopuolisilla sektoreilla tarvitaan myös muuta ohjausta kuten verot, tuet, määräykset ja sopimukset.

NYT on vaikuttamisen paikka

Euroopan komissio julkaisi maaliskuun lopulla vihreän kirjan A 2030 framework for climate and energy policies ja käynnisti julkisen kuulemisen, joka on avoinna 2.7.2013 asti. Loppuvuonna komissiolta odotetaan tiedonantoa tai valkoista kirjaa, jotka sisältänevät jo ehdotuksia konkreettisiksi lainsäädäntöhankkeiksi. Lähikuukaudet ovat Suomelle siten ratkaiseva vaikuttamisen paikka, koska komissio määrittää omia kantojaan pitkällekin tulevaisuuteen.

Suomessa on meneillään myös tärkeä kansallinen strategiatyö. Maan hallitus on juuri alkanut valmistella vuoteen 2050 tähtäävää energia- ja ilmastotiekarttaa, jonka arvioidaan valmistuvan keväällä 2014. EU-prosessin takia kansallista kannanmuodostusta pitää kiirehtiä, jotta Suomi ehtii mukaan vaikuttamaan EU:n 2030-politiikkaan.

Tutustu EK:n kantoihin tarkemmin osoitteessa ek.fi/EU2030

Lisätietoja:
Johtava asiantuntija Mikael Ohlström, puh. 050 468 1022, sähköposti: mikael.ohlstrom(at)ek.fi

Kommentit

Kommentoi