Hallituksen veropäätökset kehysriihessä ja 4.4.2013

Muutokset yritys- ja osinkoverotukseen

  • Yhteisöverokanta alennetaan 20 %:iin. Tämä 4,5 prosenttiyksikön alennus on staattisesti laskien kustannusvaikutuksiltaan noin 960 M€. Hallituksen omissa laskelmissa arvioidaan, että dynaamisesti laskien kustannus on noin 480 M€.
  • Osinkoverotuksen rakennetta muutetaan. Jatkossa osinkotulot verotetaan aina pääomatulona

– Julkisesti noteerattujen yritysten osingot säädetään 85-prosenttisesti veronalaisiksi (nykyisin 70 %). 
– Muista kuin julkisesti noteeratuista yhtiöstä saadusta osingosta on veronalaista 25 % siihen määrään saakka, joka vastaa osakkeen matemaattiselle arvolle laskettua 8 % vuotuista tuottoa, kuitenkin enintään 150 000 euroon asti. 
– Osinkojen 150 000 euron ja/tai 8 prosentin ylittävä osa verotetaan noteerattujen yhtiöiden tavoin 85-prosenttisesti pääomatulona. 
– Osinkoverotuksen muutoksien tuottovaikutus on arviolta noin 340 M€.

  • Pääomaverokanta säilyy entisellään 30 tai 32 prosentissa, mutta pääomatuloverotuksen progressiorajaa, josta lukien maksetaan 32 % veroa, alennetaan 50 000 eurosta 40 000 euroon.
  • Kehysriihen tiedotteen mukaan yritysten nykyisin saamia verotukia poistetaan.
  • Kehysriihessä 21.3.2013 sovittiin, että määräaikaisen t&k-vähennyksen ja korotettujen poistojen voimassaoloaikaa lyhennetään siten, että huojennuksista luovutaan 2015 alusta.
  • Hallitus on ilmoittanut myös, että pitkäaikaisten investointien poistot muutetaan verotuksessa hyödykekohtaisiksi.
  • Lisäksi valmistellaan ainakin yritysten edustusmenojen säätämistä kokonaan vähennyskelvottomiksi (tällä hetkellä vähennyskelpoista 50 % edustuskuluista).

Kehysriihessä 21.3.2013 päätettyjä veromuutoksia

  • Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää nostetaan 2000 eurosta 2400 euroon.
  • Alkoholin (120 M€), tupakan (50 M€), makeisten ja virvoitusjuomien verotusta kiristetään.
  • Asuntolainojen korkovähennysoikeutta supistetaan siten, että vuonna 2014 asuntolainan koroista on vähennyskelpoista 75 % ja vuonna 2015 enää 70 %.

Veroratkaisujen etuja ja haittoja

  • Yhteisöverokannan kevennys on erittäin myönteistä yrityksille.
  • Listattujen yhtiöiden jakamien osinkojen kokonaisverorasitus pysyy likimain ennallaan noin 40 prosentissa, kun otetaan huomioon yhteisöverokannan lasku sekä osingonsaajan veron kiristyminen (verotettava osuus 70 % => 85 %).
  • Veromuutosten vaikutus listaamattomiin yrityksiin ja niiden voitonjaon kokonaisverotukseen riippuu yrityksen nettovarallisuudesta ja osingonjaosta.

– Kaikista pienimpien listaamattomien yritysten kokonaisverorasituksessa ei pääosin tapahdu oleellisia muutoksia.
– Verotus kevenee erityisesti sellaisissa keskisuurissa yrityksissä, joilla on runsaasti nettovarallisuutta ja jotka jakavat osinkoa yli 60 tuhatta euroa. Veronkevennys on kaikista suurin noin 150 000 euron osingonjaolla, ja alkaa tätä suuremmilla osingoilla vähitellen pienentyä.
– Suurimmissa ja eniten osinkoa jakavissa listaamattomissa yrityksissä osingonjaon kokonaisverorasitus pysyy likimain ennallaan tai jopa kiristyy aavistuksen, koska 150 tuhatta euroa ylittävät osingot verotetaan jatkossa nykyistä tiukemmin (veronalaista 85 % yli 150 000 euron osalta, nyt veronalaista 70 % yli 60 000 euron osalta).
– Yhtiöissä, joilla on suhteessa pieni nettovarallisuus, mutta suuri osingonjako (”korkean osaamisen asiantuntijayritykset”), verorasitus pääsääntöisesti kevenee. Osalla yrityksistä kevennys voi olla merkittävä. Muutos johtuu ansiotulo-osingon poistumisesta ja kaikkien osinkojen verottamisesta jatkossa pääomatulona.

  • Muutos poistaa käytännössä kokonaan julkisuudessa esillä olleen ns. holdingyhtiö-ongelman, jolla listayhtiön osinkoa olisi holdingyhtiöomistuksen kautta saatu alhaisemman verotuksen piiriin.
  • Hallituksen 4.4.2013 päätöksessä alemman kokonaisverotuksen piirissä olevien osinkojen euromääräinen ylärajaksi tulee 150 000 euroa. Taloudellisen tehokkuuden näkökulmasta tämä voi vääristää osingonjako- ja investointipäätöksiä, varsinkin verrattuna kehysriihessä ehdotettuun rakenteeseen, jossa kevyemmin verotettu osuus olisi ollut pelkästään prosentuaalisesti riippuvainen nettovarallisuudesta.

Lisätietoja:
Veroasiantuntija Virpi Pasanen, puh. 09 4202 2513, sähköposti: etunimi.sukunimi(at)ek.fi

Kommentit

Kommentoi