Veromuutoksia vuodelle 2014
Tuloveroperusteet vuodelle 2014 on vahvistettu 30.12.2013.
Tuloverolain muutokset
Sopiessaan vuonna 2012 valtiontalouden kehyksistä hallitus luopui hallitusohjelmassa mainituista inflaation ja ansiotason nousun verotusta kiristävän vaikutuksen kompensaatioista vuosina 2013 ja 2014.
Budjettiesityksen yhteydessä hallitus ilmoitti, että se varautuu tekemään mahdollista kattavaa työmarkkinaratkaisua tukevia päätöksiä. Kun kattava työmarkkinaratkaisu syntyi 25.10.2013, hallitus ilmoitti, että tuloveroperusteiden asteikkotarkistus tehdään 1,5 prosentin mukaan vuonna 2014. Tarkistusta ei kuitenkaan tehty yli 100 000 euron tuloille.
Samassa yhteydessä kilometrikorvauksen vuodelle 2014 aiottu lisäkiristys peruttiin.
Tuloverolakia muutettiin myös siten, että työtulovähennyksen enimmäismäärää ja kertymäprosenttia sekä kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotettiin.
Asuntovelan korkovähennyksen määrää alennettiin siten, että vuonna 2015 vähennyskelpoinen määrä on 70 prosenttia.
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotettiin 2 000 eurosta 2 400 euroon.
Tuloverolakia muutettiin väliaikaisesti myös siten, että luonnollisen henkilön myydessä kiinteää omaisuutta kunnalle myyntivoitto on verovapaata tuloa vuoden 2013 lokakuusta vuoden 2014 loppuun mennessä tehdyissä luovutuksissa.
Muutokset elinkeinotulon ja yhteisöjen varojenjaon verotusta koskeviin säännöksiin
Elinkeinotulon ja yhteisöjen varojenjaon verotusta koskeviin säännöksiin tehtiin seuraavat muutokset:
- Yhteisöverokanta alennettiin 20 %:iin
- Pääomatulojen progressioraja alennettiin 50 000 eurosta 40 000 euroon
- Yksityishenkilöiden ja yhteisöjen saamien osinkojen verotusta muutettiin
- Varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta
- Korkovähennysrajoitusten ns. EBITDA-raja muuttui 30 %:sta 25 %:iin
- Edustuskulujen vähennyskelpoisuus poistettiin kokonaan
- T&K-toiminnan lisävähennyksen soveltamisaikaa lyhennettiin vuodella
- Tuotannollisten investointien korotettujen poistojen soveltamisaika lyheni vuodella
Yhteisöverokanta
Yhteisöverokanta on Suomessa ollut vuoden 2012 alusta 24,5 prosenttia. Hallitusohjelman mukaan yritysten työllistämis-, kasvu- ja investointimahdollisuuksia parannetaan keventämällä yrityksen verotusta ja siirtämällä painopistettä yhteisön verotuksesta osakkaiden verotukseen. Tämän mukaisesti yhteisöverokantaa alennettiin 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin.
Voimaantulosäännöksen mukaan yhteisöverokannan alennusta sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2014 toimittavassa verotuksessa.
Jos yhteisön tilikautta on 21.3.2013 tai sen jälkeen muutettu niin, ettei yhteisön verovuosi pääty vuonna 2013, tai niin, että vuonna 2014 päättyvä verovuosi on alkanut 21.3.2013 jälkeen, yhteisöveroprosentti on verovuodelta 2014 toimitettavassa verotuksessa kuitenkin 24,5 prosenttia.
Pääomatulojen progressioraja 40 000 euroon
Pääomatulojen progressiorajaa kiristettiin siten, että yli 40 000 euron pääomatuloista vero on 32 % (raja 50 000 euroa v. 2013). Muutosta sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2014 toimitettavassa verotuksessa.
Yksityishenkilöiden osinkotulojen verotus
Julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadun osinkotulon veronalaista osuutta nostettiin 70 prosentista 85 prosenttiin. Osingosta 15 prosenttia on verovapaata tuloa aiemman 30 prosentin sijaan. Nykyiseen tapaan osinko verotetaan kokonaan pääomatulona.
Listaamattomasta yhtiöstä saatu osinko jaetaan entiseen tapaan yhtiön nettovarallisuudelle lasketun vuotuisen tuoton perusteella ansio- ja pääomatulo-osuuteen. Pääomatulona verotettavasta osingosta 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa siltä osin kuin osingon määrä vastaisi osakkeen matemaattiselle arvolle laskettua kahdeksan prosentin vuotuista tuottoa entisen yhdeksän prosentin vuotuisen tuoton sijaan (ns. yrittäjähuojennus). Sääntelyä sovelletaan kuitenkin enintään 150 000 euron osinkotuloon vuodessa. Tämän euromääräisen rajan ylittävästä osingosta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa. Kahdeksan prosentin vuotuista tuottoa vastaavan määrän ylittävä osa osingosta on 75 prosenttia veronalaista ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa.
Muutoksen myötä entinen yrittäjähuojennuksen piirissä oleva 60 000 euron osinkotulo muuttui osakkaan verotuksessa verovapaasta osittain veronalaiseksi tuloksi. Tällöin tulon veroaste nousi nollasta 7,5 prosenttiin, jos osinko ei ylitä vuotuista kahdeksan prosentin tuottoa. Yhteisöverokannan ja osinkoverotuksen muutoksen myötä yhtiön maksaman yhteisöveron ja osakkaan maksaman osinkoveron yhteenlaskettu kokonaisveroaste nousi yrittäjähuojennuksen piirissä olevan osingon osalta 24,5 prosentista 26 prosenttiin. Yrittäjähuojennuksen piirissä olevan osingon euromäärän nostaminen entisestä 60 000 eurosta 150 000 euroon tarkoittaa kuitenkin sitä, että suurempien osinkotulojen veroaste laski sekä osakkaan tasolla että kokonaisverorasitus huomioon ottaen.
Yhteisön saamien osinkojen verotus
Yhteisöjen väliset osingot ovat edelleen pääsääntöisesti verovapaita. Noteeraamattoman yhtiön julkisesti noteeratulta yhtiöltä saama osinko säädettiin entisen osittaisen veronalaisuuden sijaan 100 %:sesti veronalaiseksi tuloksi omistusosuuden ollessa alle kymmenen prosenttia.
Varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta
Mikäli jakajana on listattu yhtiö, niin vapaan oman pääoman rahastosta (mm. SVOP) tapahtuva varojenjako verotetaan aina osinkona.
Vapaan oman pääoman rahastosta tehdyn jaon verotus osinkona on pääsääntö myös listaamattomissa yhtiöissä, mutta tietyissä tilanteissa varojenjakoa voidaan käsitellä luovutuksena. Varojenjakoa käsitellään luovutuksena vain silloin, kun osakkeenomistajan yhtiöön tekemä pääomansijoitus palautetaan tälle osakkeenomistajalle. Edellytyksenä on luotettava selvitys siitä, että jako muodostuu rahastoon merkityistä pääomansijoituksista, jolloin kyse on sijoituksen palauttamisesta sijoituksen tehneelle osakkeenomistajalle. Varojenjakoa voidaan käsitellä luovutuksena vain tehdyn sijoituksen määrältä.
Korkomenojen vähennysoikeuteen lisärajoitus
Vuoden 2013 alusta tuli voimaan uusi elinkeinoverolain 18 a §. Säännöstä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2014 toimitettavassa verotuksessa.
Säännöksellä rajoitetaan tiettyjen edellytysten täyttyessä yhteisöjen, avointen yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden korkomenojen vähennyskelpoisuutta (rajoitus koskee ns. intressiyhteyskorkoja). Säännöksen mukaan korkomenot saadaan vähentää täysimääräisesti korkotulojen määrää vastaavalta osin. Korkotulot ylittävät korkomenot (nettokorkomenot) voidaan vähentää täysimääräisesti silloin, kun ne ovat verovuonna enintään 500 000 euroa. Korkovähennysrajoituksia sovelletaan nettokorkomenojen määrään kokonaisuudessaan, kun nettokorko-menot ylittävät 500 000 euroa.
Korkovähennysoikeutta rajoitettiin lisää muuttamalla prosenttimäärää, joka lasketaan oikaistusta elinkeinotoiminnan tuloksesta. Vanhan elinkeinoverolain 18 a §:n mukaan nettokorkomenot eivät olleet vähennyskelpoisia, jos ne ylittävät 30 prosenttia oikaistusta elinkeinotoiminnan tuloksesta (ns. EBITDA-raja). Prosenttimäärä muutettiin 30 prosentista 25 prosenttiin.
Lisäksi prosenttiosuuden laskentapohjaa eli niin sanottua oikaistua elinkeinotoiminnan tulosta pienennettiin. Laskentapohjaa muutettiin siten, että rahoitus-omaisuuden menetyksiä ja arvonmuutoksia ei lisätä elinkeinotoiminnan tulokseen.
Edustuskulujen vähennyskelpoisuus poistettiin
Hallitusohjelman mukaan veropohjaa laajennetaan valtiontalouden vahvistamiseksi. Tämän mukaisesti edustusmenojen vähennyskelpoisuutta koskevaa sääntelyä muutettiin siten, että edustusmenot ovat elinkeinotoiminnan tulosta verovuonna 2014 laskettaessa kokonaan vähennyskelvottomia menoja. Vuonna 2013 elinkeinotoiminnan tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneista edustusmenoista voi vähentää 50 prosenttia.
T&K-toiminnan lisävähennyksen soveltamisaika lyheni vuodella
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennystä koskevan vanhan lain mukaan osakeyhtiöllä ja osuuskunnalla on oikeus verovuosina 2013–2015 tehdä elinkeinotoiminnan tulostaan työntekijöilleen maksamiinsa tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkkoihin perustuva lisävähennys.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennystä koskevan lain soveltamisaikaa lyhennettiin siten, ettei lakia sovelleta enää verovuonna 2015.
Tuotannollisten investointien korotettujen poistojen soveltamisaikaa lyhennettiin vuodella
Tuotannollisten investointien korotettuja poistoja koskevan lain (699/2012) soveltamisaikaa lyhennettiin siten, ettei lakia sovelleta enää verovuonna 2015.