Laskennallinen enimmäishinta kuluttajan puhelinasioinnissa pysyy ennallaan

Elinkeinonharjoittaja saa käyttää tekemäänsä kulutushyödykesopimusta koskevassa puhelinasioinnissa vain sellaisia numeroita, joista kuluttajalta perittävä puhelinmaksu on enintään kuluttajan liittymäsopimuksen mukainen hinta tai ns. laskennallinen perushinta. Viestintävirasto laski ja julkaisi maaliskuussa 2015 ns. laskennalliseksi perushinnaksi 0,088 euroa/min.

Sääntely puhelinasioinnin kuluista tuli voimaan kesäkuussa 2014 ja sitä sovelletaan myös sopimuksiin, jotka on tehty ennen sitä.

Sääntelyssä on kyse kuluttajansuojalain 2 luvun 14 §:stä. Sen mukaan elinkeinonharjoittaja ei saa käyttää tekemäänsä kulutushyödykesopimusta koskevassa puhelinasioinnissa palvelua, jonka käyttämisestä kuluttajalta peritään hänen liittymäsopimuksensa mukaisen hinnan ylittäviä kuluja tai kuluja, jotka ylittävät liittymäsopimuksen mukaista hintaa vastaavan ns. laskennallisen perushinnan.

Viestintävirasto julkaisi maaliskuun lopulla ns. laskennallisen perushinnan, joka on 0,088 euroa/min eli hinta pysyy samana kuin vuonna 2014.
Perushinta lasketaan ja julkaistaan seuraavan kerran maaliskuussa 2016. Se on teleyritysten vähimmäishinnoitteluun ja markkinaosuuksiin perustuva hinta lisättynä 20 prosentilla.

Sääntelyä ei sovelleta rahoituspalvelua tai -välinettä koskeviin sopimuksiin.

Elinkeinonharjoittajan tekemää kulutushyödykesopimusta koskevalla puhelinasioinnilla tarkoitetaan kuluttajan puhelinyhteydenottoja, jotka koskevat esimerkiksi aiemmin tehdyn sopimuksen peruuttamista, tavaran tai palvelun virhettä tai viivästystä, sopimuksen irtisanomista tai laskutusta.

Sen sijaan sääntely ei koske tapauksia, joissa itse palvelua tarjotaan puhelimessa toimeksiantosopimuksen nojalla tai joissa on kyse lisäpalvelujen hankkimisesta. Sääntely ei myöskään koske tilanteita, joissa kuluttaja esimerkiksi tiedustelee vain myymälän aukioloaikoja.

Sääntelyn noudattamista valvoo Kilpailu- ja kuluttajavirasto.

Lue lisää:

 

Lisätietoja

Kommentit

Kommentoi