EU:lta halutaan pikaista etenemistä kohti digitaalista sisämarkkinataloutta

Komissio julkisti 10.5.2017 DSM-väliarvionsa, jossa vedetään yhteen komission toimikauden saavutuksia ja vedotaan EU:n muihin lainsäädäntöelimiin digitaalisten sisämarkkinatavoitteiden pikaiseksi toteuttamiseksi. Alun perin DSM-strategia on annettu toukokuussa 2015 ja se sisältää kaikkiaan 16 lakialoitetta ja 19 muuta aloitetta, jotka koskevat mm. tekijänoikeuksia, datan liikkuvuutta, sähköisen viestinnän tietosuojaa, perusteettomia maarajoituksia (geoblokkaus) ja digitaalisen sisällön sekä tavaran digitaalisen kaupan kuluttajasäännöksiä.

Komissio on toimittanut 10.1.2017 mennessä kaikki DSM-strategian lainsäädäntöaloitteet ja keskittyy nyt  lainsäädännön toimittamiseen 2018 loppuun mennessä.

EK kannattaa komission digitaalisen sisämarkkinan edistämistavoitetta ja kannustaa lainsäädännön harmonisointiin.

– Toimiva sisämarkkina on Euroopan keskeinen kasvutekijä. EU-lainsäätäjän tehtävänä on toimittaa laadukas säännöstö digitaalisen sisämarkkinan toteuttamiseksi, mutta tämä ei yksin vielä riitä. Jäsenvaltioilla on myös vastuuta toteutettaessa yhteistä sisämarkkinaa. On tärkeää, että pystymme EU:ssa luomaan keskeisissä kysymyksissä, kuten datan vapaassa liikkuvuudessa ja kuluttajakaupassa, yhteiset ja laadukkaat pelisäännöt. Mikäli uudet DSM-strategian voimaanpanotoimet johtavat jäsenvaltioittain vaihteleviin ratkaisuihin, riskinä on, että DSM-strategia tuottaa ennemmin lisää esteitä toimivalle sisämarkkinalle kuin lievittää niitä, sanoo EK:n sisämarkkinalainsäädäntöä seuraava asiantuntija Veli Sinda.

Komission väliarviossa nousee esille kolme keskeiseksi tunnistettua seikkaa:

  1. Eurooppalaisen datatalouden kehittäminen täyteen potentiaalinsa.

Tällä komissio tarkoittaa etenkin datan vapaan liikkuvuuden mahdollistamista jäsenvaltiosta toiseen. Komissio toimittaa tältä osin säädösehdotuksen syksyn 2017 aikana. Julkisen datan ja julkisen rahoituksen varassa tuotetun datan uudelleenkäytön ja pääsyn (access and reuse) osalta komissio lupaa uuden aloitteen keväällä 2018.

Komissio kertoo lisäksi jatkavansa dataan liittyvien vastuukysymysten ja muiden teknologian kehityksestä johtuvien ”nousevien asioiden” selvittämistä. Tältä osin EK korostaa nykyisen lain riittävyyttä ja sopimusteknisten keinojen hyödyntämistä niissä tilanteissa, joissa luodaan oikeuksia arvokkaaksi tunnistettuun dataan, erityisesti teolliseen dataan. Samoin IoT-ympäristössä (esineiden internet) sopimusvapauden säilyttäminen on tärkeätä.

  1. Ratkaisuja kyberturvallisuuden haasteisiin.

Komissio ilmoittaa tarkistavansa syyskuuhun 2017 mennessä eurooppalaisen tietoturvastrategian sekä ENISAn toimivaltuudet. Komissio tulee myös ehdottamaan lisätoimia toisiinsa yhteydessä olevien tavaroiden kyberturvallisuuden parantamiseksi, mm. standardien, sertifiointien ja merkintöjen avulla.

EK pitää tärkeänä kitkeä tietoturvariskejä globaalilla tasolla puhtaan EU-keskeisen ajattelun sijaan. Samoin EK korostaa public-private-partnershipien kautta luotavien teollisuusvetoisten tietoturvastandardien tärkeyttä.

  1. Verkkoalustoissa puututaan sopimuksiin ja kauppatapoihin 

Verkkoalustojen saralla komissio ilmoittaa toimittavana vuoden 2017 loppuun mennessä aloitteen, joka puuttuu alustatoimijoiden ja yritysten välisissä suhteissa tunnistettuihin epäterveisiin sopimuslausekkeisiin ja kauppatapoihin.

EK:n katsoo, että komission tulee huolehtia tasapainon säilymisestä alustojen ja niiden käyttäjien välisten kauppatapojen sääntelyssä. Monelle EK:n jäsenliitolle on tärkeää, että ilmeiset puutteet alustojen kanssa tehtävässä kaupassa ratkaistaan rakentavalla tavalla, mikäli sellaisia tunnistetaan. Toisaalta on myös turvattava se, että alustoja tuottavan teollisuuden mahdollisuus luoda innovatiivisia ratkaisuja säilyy ja vältetään väärin kohdennettujen tai epätasapainoisten vastuumekanismien syntyminen sisämarkkinoilla. Eurooppalaisten yritysten, eli yhtäältä alustatoimijoiden ja toisaalta alustoja käyttävien yritysten, globaalien kilpailuedellytysten edistäminen tulee näkyä vahvasti sisämarkkinastrategian toteutuksessa.

DSM-väliarviossa käsitellään myös tietosuojaa. EK:n näkemyksen mukaan hyvin suunniteltu ja tehokas datan käsittely on tärkeä keino vahvistaa yritysten kilpailukykyä. Tietosuojasääntely on tässä mielessä merkittävä työväline, mutta keskeistä tässäkin asiassa on tasapaino.

– EU:n tietosuojasääntely ei saa muuttua esteeksi datataloudelle, vaan kannustaa datan monipuoliseen ja vastuulliseen hyödyntämiseen yrityksissä ja samalla taata asianmukainen tietosuoja ja viestinnän luottamuksellisuus, toteaa Sinda.

Erityisenä huolenaiheena DSM-väliarviosta nousee komission pyrkimys toimittaa uusi sähköisen viestinnän tietosuoja-asetus (ePrivacy-asetus), joka on sisällöltään osin päällekkäinen ja ristiriitainen parhaillaan kansallisten voimaansaattamistoimien kohteena olevan EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen kanssa. EK pitää kerrostuneen sääntelyn välttämistä tärkeänä ja korostaa paremman lainsäädännön periaatteita myös tietosuojaa koskevan lainsäädäntöympäristön luomisessa. Yleinen tietosuoja-asetus asettaa jo vahvoilla sanktioilla tuettuja määräyksiä luottamuksellisuudesta ja tietoturvasta, joten markkinatoimijoita tasapuolisesti kohtelevaa  lainsäädäntöä tulisi kehittää tätä kautta :

– Mikäli ePrivacy-asetuksen valmistelua jatketaan, se on tuotava paremmin linjaan yleisen tietosuoja-asetuksen kanssa ja mahdollistettava modernille viestinnälle tyypillisiä teknisiä malleja, jotka saattavat perustua muille käsittelyperusteille kuin kaikkien viestinnän osapuolten suostumukselle. Samoin asetuksen soveltamisalaa tulee tarkistaa mm. M2M (machine-to-machine) viestinnän osalta siten, että asetuksen soveltamisalasta poistuisi tulkinnallinen epämääräisyys teollisen datan osalta, jolla ei ole henkilöviestinnällistä ulottuvuutta, Sinda summaa.

Sähköisen viestinnän lakipaketti

Yksi keskeisimpiä hankkeita koko DSM-strategian toteutumisen kannalta on  sähköisen viestinnän sääntelykokonaisuuden uudistaminen. Näin  sisämarkkinoille saadaan nopeat, laadukkaat ja luotettavat verkkoyhteydet, joiden päälle palveluiden ja sovellusten kehitystä rakentaa.  EK näkemys on, että EU:n telesäädösten uudistaminen ja  kodifiointi yhteen on paremman sääntelyn näkökulmasta tervetullut uudistus. On kuitenkin pyrittävä Suomen kannan mukaiseen tavoitteeseen, että sääntely kokonaisuudessaan kevenee, sääntely-ympäristö kohtelee tasapuolisesti uusia ja vakiintuneita sähköisen viestinnän palveluita ja toimijoita, ja että paketin käsittelyssä huolehditaan Suomen kaltaisten pienempien markkinoiden olosuhteiden ja yritysten huomioimisesta.

Tekijänoikeusjärjestelmän uudistaminen

DSM-strategian lainsäädäntöaloitteista tekijänoikeusjärjestelmän uudistukset ovat merkittävä osa kokonaisuutta ja ne annettiinkin kahdessa vaiheessa. EK:n näkökulmasta ensimmäisessä vaiheessa annetun verkkosisältöpalvelujen rajan ylittävää siirrettävyyttä koskevan asetuksen lopputulos on hyvä kompromissi, ja EU-käsittelyssä  tuli myös pienen maan toimijoiden edut huomioiduiksi.

Toisen vaiheen tekijänoikeuspaketti on jo neuvoston ja parlamentin käsittelyssä ja osoittautunut hyvin vaikeaksi sekä sisällöltään että tekijänoikeusjärjestelmän toimijoiden näkemysten yhteensovittamisen osalta. EK korostaa, että digitaalisten sisämarkkinoiden toimivuuden kannalta tekijänoikeusuudistus tulee toteuttaa niin, ettei se aseta esteitä datalouteen pohjaavan yhteiskunnan uusien liiketoimintamallien, sisältöjen/palveluiden kehittymiselle ja tarjonnalle. Samalla on huolehdittava tasapainosta tekijänoikeuksien haltijoiden suojattujen etujen, elinkeinovapauden ja perusoikeuksien kunnioittamisen välillä.

Tekijänoikeusjärjestelmän uudistus ei ole paremman sääntelyn näkökulmasta onnistunut toivotusti. Annetuissa lainsäädäntöehdotuksissa ei kevennetä tai muuteta voimassa olevia direktiivitasoisia säädöksiä (nykyisen jo reilu 10) vaan rakennetaan niiden päälle kokonaan uusi kerros. Paremman sääntelyn periaatteet eivät EU-valmistelussa toteudu tässä kohtaa myöskään siltä osin, että komission sisäistä yhteistyötä eri pääosastojen kesken ei ole toteutettu toivotusti vaikka siihen olisi ollut välttämätön tarve. EK toivoo, että vielä valmistelussa olevassa verkkoalustoja koskevassa hankkeessa tämä puute tulisi korjatuksi.

 

Lisätietoja

Kommentit

Kommentoi