Uutta sääntelyä rahoitusmarkkinoille

Vuodenvaihde on tuonut uusia käytäntöjä rahoitusmarkkinoille. EK on mukana seurantaryhmässä, joka antaa uudesta rahoitusalan digisääntelystä tulkintaohjeistusta, bloggaa asiantuntija Santeri Suominen.

Rahoitusvälineiden markkinat -direktiivi eli MiFID II saatiin Suomessakin voimaan juuri ennen joulua eduskunnan hyväksymällä lakipaketilla.

Kysymys on mammuttimaisesta sääntelykokonaisuudesta. Se koskee laajasti pääomamarkkinoiden eri osapuolia: pankit, varainhoitajat, rahastot, välittäjät, sijoittajat ja markkinapaikat ovat kaikki sääntelyn ytimessä. MiFID II on keskeisin vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen EU:ssa annettu sääntely, jonka vaikutukset tuntuvat Yhdysvalloissa saakka.

Yrityslainsäädännön asiantuntija Santeri Suominen kertoo, että MiFIDiä on kritisoitu liiallisuuksiin menevästä kunnianhimosta.

– Tavoite on sääntelyssä hyvä, markkinoiden läpinäkyvyyden, turvallisuuden ja tehokkuuden lisääminen. EU:n arvopaperivalvoja ESMA uskoo saavansa paremman kokonaiskuvan valvojana markkinoiden liikkeistä ja eri rahoitusinstrumenteista. Sääntelyn yhtenä tavoitteena on saada mahdollisimman suuri osa arvopaperikaupasta järjestäytyneille markkinapaikoille OTC-kaupankäynnin sijaan (OTC = over-the-counter, kauppaa käydään suoraan ostajan ja myyjän välillä ilman järjestäytynyttä välikättä), Suominen toteaa.

Kustannukset voivat yllättää

Liiallisuuksiin menevä sijoittajansuoja voi kuitenkin kääntyä sijoittaa ja markkinoiden tehokkuutta vastaan.

Myös alku on ollut MiFID:n voimaantulon jälkeen tahmea. Eri puolilla Eurooppaa on myönnetty pitkiäkin, jopa 30 kk:n lisäaikoja sääntelyn vaatimusten implementoimiseksi. Tästä syystä kaupankäynnin volyymit ovat pudonneet alun hämmennyksen johdosta ja osa markkinapaikoista toimii vielä vanhoilla säännöillä.

Ongelmaksi on Suomisen mukaan koettu myös kustannukset. Suomessa MiFID II on aiheuttanut hyvin kalliita it-projekteja pääomamarkkinoiden eri osapuolille.

EK on varoitellut aiemmin kansallisesta lisäsääntelystä MiFID II:n yhteydessä, mutta turhaan.

MiFID -paketin yhteydessä hallitus on esittänyt suomalaisen listaamattoman osakeyhtiön osakkeiden liittämiskiellosta ulkomaiseen arvo-osuusjärjestelmään. Kieltoesitys ei perustu millään tavoin MiFID II -pakettiin tai EU-sääntelyyn, vaan on puhdasta ns. Suomi-lisää. Kieltoesitys perustuu eduskunnan hyväksymään poliittiseen ponteen EU:n arvopaperikeskusasetuksen hyväksymisen yhteydessä. Tässä aiheesta uutinen.

– Vielä on liian aikaista arvioida, miten MiFID II -sääntely konkreettisesti tulee markkinoita muuttamaan aikaa myöten, Suominen sanoo.

Monilla suomalaisilla yrityksillä on omistuksessaan myös johdannaistuotteita, joita käytetään mm. erilaisilta markkinoilla olevilta riskeiltä suojautumiseen. EU-sääntely velvoittaa pankit ja sijoituspalveluyritykset tarkistamaan ennen yrityksen antamia rahoitusvälineitä koskevia toimeksiantoja, että LEI-tunnus (Legal Entity Identifier) löytyy. Jos se puuttuu, toimeksiantoja ei voida toteuttaa. LEI-tunnuksia myöntää Suomessa Patentti- ja rekisterihallitus PRH. LEI-tunnus rekisteröidään vuodeksi kerrallaan.

Uusi maksupalveludirektiivi voimaan

EU:n ns. toinen maksupalveludirektiivi on pantava kansallisesti täytäntöön viimeistään 13.1.2018.

Pankkien on mahdollistettava uusille kolmansille palveluntarjoajille pääsy asiakkaiden tileille asiakkaan nimenomaisen suostumuksen perusteella. Tällaisia uusia mahdollisia palveluntarjoajia voivat olla esim. maksutoimeksiantopalvelun tarjoajat (Payment Initiation Service Providers, PIS) ja tilitietopalvelun tarjoajat (Account Information Service Providers, AIS). Palveluiden tarjoamisessa hyödynnetään maksutileihin liittyviä vahvan tunnistamisen menettelyjä. Lisäksi korttipohjaisten maksuvälineiden liikkeeseenlasku toisen osapuolen tarjoamaan tiliin liitettynä (Third Party Payment Instrument Issuer) tulee mahdolliseksi.

Maksupalvelulakia koskevat lainsäädäntömuutokset valmisteli oikeusministeriön johtama työryhmä, jossa EK oli edustettuna. Maksulaitoslakiin tehtävät muutokset valmisteltiin valtiovarainministeriössä virkamiestyönä. Eduskunta on hyväksynyt molemmat paketit.

Vaikka lait ovat voimassa, Euroopan parlamentin tulee vielä hyväksyä monimutkainen ja yksityiskohtainen Regulatory Technical Standards (RTS) -normisto. Hyväksymisen jälkeen on vielä 18 kuukauden siirtymäaika. Tästä normistosta ja sen sisällöstä riippuu pitkälti, miten eri toimijat voivat rakentaa tietojärjestelmiinsä rajapintoja, joiden avulla uudet palvelut mahdollisesti toteutetaan.

Erityisesti siirtymäaikana voi ilmetä rohkeitakin innovatiivisia uusia palvelukonsepteja markkinoilla. Finanssivalvonta valvoo myös näitä uusia finanssipalveluntarjoajia. Suominen muistuttaa kuitenkin, että esim. pankkiasiakkaiden ei missään tilanteessa tule antaa henkilökohtaisia pankkitunnuslukuja erinäisille uusille palveluntarjoajille, jos asiakkaalla ei ole näiden luotettavuudesta täyttä varmuutta.

Finanssivalvonta antoi 10.1.2018 kannanottonsa siirtymäajan tilanteesta.

Eräänlaisena välivaiheen ratkaisuna on esitetty kiinnostusta ns. screen scraping -menetelmän (kuvaruutukaappaus) hyödyntämiseen joka tarkoittaa että maksupalveluntarjoaja hyödyntäisi samaa rajapintaa, jota asiakas käyttää tällä hetkellä kirjautuessaan verkkopankkiin (kolmas palveluntarjoaja kirjautuisi asiakkaan omaan verkkopankkiin asiakkaan nimissä asiakkaan syöttäessä verkkopankkitunnukset kolmannen palveluntarjoajan palveluun).

Fiva suhtautuu tähän varauksellisesti ja katsoo, että tällaisen menetelmän hyödyntäminen siirtymäaikana on mahdollista vain jos tietyt Fivan päätöksessä määritellyt edellytykset täyttyvät. Edellytykset liittyvät ennen muuta turvallisuusnäkökohtiin.

Finanssivalvonta on perustanut PSD2-seurantaryhmän, jossa EK on mukana.

– Tavoitteena on välittää toimialalle ajankohtaista tietoa aiheesta, keskustella tulkintakysymyksistä, antaa ohjeistusta sekä vastata toimijoita askarruttaviin kysymyksiin. PSD2-seurantaryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa, ja sen toiminta jatkuu arviolta ainakin kesään 2019 asti, kertoo Suominen.

 

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi