Muutoksia lähetettyjä työntekijöitä koskevaan direktiiviin

Kun työnantaja lähettää työntekijänsä toiseen EU-maahan asiakkaan luokse, samaan yritysryhmään kuuluvaan toiseen yritykseen tai vuokratyöhön, tulee noudatettavaksi lähetetyistä työntekijöistä annettu direktiivi. Suomessa direktiivin vaatimukset on implementoitu työntekijöiden lähettämisestä annettuun lakiin.

Nykyisin voimassa olevan direktiivin mukaan lähetetyn työntekijän työsuhteessa tulee seurata tiettyjä kohdemaan lainsäädännön tai työnantajaa kohdemaassa sitovat työehtosopimuksen vaatimuksia. Näihin kuuluvat mm. vähimmäispalkka ja säännöllisen työajan enimmäismäärä.

Uusittu lähetettyjä työntekijöitä koskeva direktiivi tuli voimaan heinäkuussa 2018. Jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa implementoida säännökset kansallisesti. Näin ollen uudet vaatimukset tulevat työpaikoilla noudatettavaksi viimeistään heinäkuussa 2020.

Keskeiset muutokset verrattuna voimassa olevaan direktiiviin liittyvät lähetetylle työntekijälle maksettavaan palkkaan, päivärahoihin ja kulukorvauksiin, sekä pitkillä komennuksilla noudatettaviin työsuhteen ehtoihin.

  • Uuden direktiivin mukaan lähetetylle työntekijälle on maksettava kohdemaan säännösten mukainen korvaus, joka sisältää kaikki pakolliset palkanerät. Jäsenvaltion vastuulla on määritellä nämä erät. Koska nykyinen direktiivi edellyttää vain vähimmäispalkan maksamista ja vaatimusta on tulkittu eri tavoin, muutos voi nostaa Suomeen lähetettyjen työntekijöiden palkkakustannuksia alasta riippuen.
  • Matka-, ruokailu- ja majoituskulut on korvattava työntekijälle erikseen eikä niitä saa lukea osaksi palkkaa. Lähtömaasta kohdemaahan maksetut päivärahat voidaan lukea osaksi vähimmäispalkkaa siltä osin, kuin päiväraha ei ole korvausta tosiasiallisista matka-, ruokailu- ja majoituskuluista ja jos päivärahan kulukorvausosuus on eritelty. Kohdemaassa tehtyjen työmatkojen osalta päiväraha tulee maksaa kohdemaan lainsäädännön tai sovellettavaksi tulevan työehtosopimuksen mukaan.
  • Jos lähettämisen tosiasiallinen kesto on yli 12 kuukautta, velvoittavat kaikki kohdemaan työlainsäädännön tai sitovan työehtosopimuksen mukaiset vähimmäisehdot työnantajaa sen jälkeen, kun lähettämisen kesto ylittää 12 kuukautta. Kohdemaan on pidennettävä aikaraja 18 kuukauteen, jos yritys pyytää pidennystä perustellulla ilmoituksella. Mikäli yritys korvaa lähetetyn työntekijän toisella samaa työtä samassa paikassa tekevällä lähetetyllä työntekijällä, otetaan 12 kuukauden aikarajaa laskettaessa huomioon työntekijöiden lähettämiskausien yhteenlaskettu kesto. Muutos lisää Suomesta työntekijöitä pitkille komennuksille lähettävien yritysten hallinnollista työtaakkaa ja tapauskohtaisesti myös suoria kustannuksia.
  • Vuokratyöntekijöitä koskevia artikloita on tarkennettu, mutta nämä eivät aiheuttane muutoksia Suomessa. Alihankintaa koskevista erillissäännöistä luovuttiin. Komissio kuitenkin arvioi niiden tarvetta myöhemmin.

Jotta työnantajien on helpompi saada selvyys heitä sitovista palkkamääräyksistä ja muista työsuhteen ehdoista, tietojen on oltava uuden direktiivin mukaan saatavilla kansallisilla verkkosivuilla jokaisessa EU-maassa. Jäsenvaltiot voivat päättää, että yleissitovien työehtosopimusten ohella noudatettavaksi voivat tulla myös muut alueellisesti tai alakohtaisesti edustavat työehtosopimukset.

Lisätietoja:

Kommentit

Kommentoi