Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä ym.

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lta (jäljempänä ’EK’) lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä ja yritystuen yleisistä ehdoista annetun lain (786/1997) kumoamisesta (jäljempänä ’luonnos’). EK kiittää lausuntopyynnöstä ja esittää lausuntonaan kunnioittavasti seuraavan.

Tausta

Luonnoksen keskeisenä tavoitteena on sisällyttää hyvän tuen edellytykset lainsäädäntöön sekä tehostaa hyvän tuen edellytysten ja EU:n valtiontukisääntelyn ennakkoarviointia. Nykyisen yritystukineuvottelukunnan tehtäviä laajennettaisiin ja se nimettäisiin tukineuvottelukunnaksi.

Yleistä

EK kannattaa luonnoksen tavoitteita ja yritystukijärjestelmän ja yritystukien hyväksyttävyyden ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittämistä.

Yritystukijärjestelmän kehittämisen yleisenä tavoitteena tulee olla kilpailua vääristävistä ja huonosti vaikuttavista tuista luopuminen ja tukihallinnon tehostaminen. Myös julkisen talouden kustannuspaineet edellyttävät tätä. Menosäästöt yritystuista tulisi ensisijaisesti kohdistaa tukien hallinnointiin ja toisaalta tehottomiin ja säilyttäviin yritystukiin.

EK suhtautuu pääsääntöisesti kielteisesti yritystukiin, jotka vääristävät kilpailua taikka ovat omiaan hidastamaan markkinoiden kehittymistä ja jähmettämään olemassa olevia rakenteita ja toimintatapoja. Toisaalta yritystuki voi olla perusteltu, jos se tukee rakenteiden ja toimintatapojen uudistumista tai liiketoiminnan ja innovaatioiden kehittämistä ja perustuu positiivisiin ulkoisvaikutuksiin, markkinapuutteen paikkaamiseen tai Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn varmistamiseen. Esimerkiksi yrityksille suunnatulla tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksella on suuri merkitys yritysten uudistumiselle ja kasvulle.

Esityksen vaikutusten arviointi

EK pitää valitettavana sitä, että luonnokseen ei sisälly minkäänlaista arviota siitä, miten esitetty lainsäädäntö vaikuttaisi tällä hetkellä käytössä oleviin yritystukiin. Esityksessä ei ole muutoinkaan tarkemmin kuvattu, miten luonnoksen haluttaisiin vaikuttavan käytössä olevien yritystukien arviointiin. Nämä puutteet vaikeuttavat luonnoksen arviointia olennaisesti, ja ne tulee korjata jatkovalmistelussa.

EK:n käsityksen mukaan taustalla on yritystukia ja -järjestelmää kohtaan viime vuosina esitetty kritiikki ja tarve tehostaa yritystukijärjestelmää. Tätä taustaa vasten luonnos palvelee EK:n käsityksen mukaan parhaiten sellaisen rakenteen luomista, joka parantaa käytössä olevien yritystukien hyväksyttävyyttä, vaikuttavuutta ja tehokkuutta.

Soveltamisala ja laajuus

EK kannattaa luonnoksen soveltamisalan rajaamista käytössä oleviin tai suunniteltuihin EU:n valtiontukilainsäädännön mukaisiin valtiontukiin. Luonnoksen soveltamisalaa ei tule laajentaa teoreettiseen tukitarkasteluun tai teoreettiseen tuen käsitteeseen.

EK:n mielestä soveltamisalan tulisi kattaa EU:n valtiontukilainsäädännön mukaiset valtiontuet riippumatta siitä, myöntääkö ne valtio vai kunta.

Tukineuvottelukunnan kokoonpano

Luonnoksen 6 § 2 momentin mukaan valtioneuvosto nimeää tukineuvottelukunnan, jossa on riittävä edustus eri ministeriöistä. EK toteaa, että suhteessa tavoitteeseen kehittää yritystukijärjestelmän hyväksyttävyyttä, tehokkuutta ja vaikuttavuutta kaavailtu tukineuvottelukunnan kokoonpano on suppea.

EK katsoo, että tukineuvottelukuntaan tulee nimetä myös riittävä elinkeinoelämän edustus.

Tukien vaikuttavuus

EK pitää hyvänä, että tuen vaikuttavuuden arviointia edellytetään sekä etukäteen että määräajoin tuen voimassa ollessa. Luonnos ei kuitenkaan ota kantaa vaikuttavuuden arvioinnin toteuttamistapaan.

EK kiinnittää huomion siihen, että yksi yritystukijärjestelmän vaikuttavuuden arvioinnin keskeisistä ongelmista on nykyisten vaikutusarvioiden heterogeenisuus.

EK ehdottaa, että tukien vaikuttavuuden ja tehokkuuden arviointia myös yhtenäistetään ottamalla käyttöön yhdenmukaisia vaikutusarvioinnin toteuttamistapoja ja mittareita. Tukien vaikuttavuutta tulisi mitata esimerkiksi mittareilla, jotka koostuvat tuen määrästä / tuella luotu työpaikka, tuen positiivisesta vaikutuksesta tuottavuuteen sekä tuen myöntämisen hallinnollisesta kustannuksesta / myönnetty tukieuro. Näin tukien arvioinnin ohella voitaisiin myös paremmin verrata erilaisten tukien vaikuttavuutta ja tehokkuutta keskenään. Yhdenmukaisen vaikutusarvioinnin kehittämisessä voitaisiin hyödyntää Valtioneuvoston kanslian tutkimus-, ennakointi- ja arviointitoiminnan määrärahaa.

Myös yritystukijärjestelmään ja yritystukien määrää koskevaan päätöksentekoon liittyvää läpinäkyvyyttä olisi lisättävä. On erittäin hankalaa muodostaa kokonaiskuvaa eri tuista ja niihin käytetyistä määristä ja varatuista määrärahoista. Eri tukiin myönnetyistä ja varattavista varoista on oltava kattavasti tietoa, joka on internetin välityksellä helposti saatavilla.

Yksi keino yritystukien kehittämisessä on myös tukien vastikkeellisuuden lisääminen ja niiden kannustavuuden parantaminen. Tekesin innovaatiotoimintaa varten antamat lainat sisältävät rajoitetusti mahdollisuuden lainan muuntamiseen avustusmuotoon jälkikäteisesti. Tämän tyyppistä riskilainainstrumenttia olisi mahdollista käyttää laajemminkin. Mikäli esimerkiksi yrityksen kansainvälistymishanke jäisi toteutumatta yrityksestä johtumattomasta syystä, hankkeeseen annettu laina voitaisiin muuntaa kokonaan tai osittain avustukseksi.

Yksityiskohtaisempia huomioita

Luonnoksen 2 § 1) kohdassa tuen käsite on määritelty viime kädessä järjestelynä, johon sisältyy tukea. EK esittää tuen käsitteen määrittelyä itsenäisen, EU:n valtiontukisääntelyyn perustuvan, tuen käsitteen pohjalta.

Luonnoksen 6 § 1 momentin 1) kohdan mukaan tukineuvottelukunnan tehtävänä on muun ohella antaa ja tukiviranomaisen 7 §:n mukaan tukiviranomaisen on pyydettävä lausunto siitä, täyttääkö tukiohjelma tai tukiohjelman ulkopuolinen yksittäinen tuki Euroopan unionin valtiontuen määritelmän (7 § ) / kriteerit (6 § 1 mom.1). Lausuntomenettely ja sen tarkoitus on tältä osin epäselvä ottaen huomioon, että lakia sovelletaan 1 § 2 momentin mukaan silloin, kun tuki täyttää SEUT 107 artiklan valtiontuen kriteerit.

EK kiinnittää huomion myös siihen, että EK:n käsityksen mukaan työ- ja elinkeinoministeriö on tarjonnut hallinnolle joustavasti valtiontukiin liittyviä tuki- ja neuvontapalveluita. EK toivoo, että uudenlainen tukineuvottelukuntarakenne ei johda hallinnon sisäisen hallinnollisen taakan lisääntymiseen, vaan tuki- ja neuvontapalveluita voidaan edelleen myös jatkossa tarjota joustavasti.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Osaaminen ja kasvu

Riikka Heikinheimo
johtaja