Ympäristönsuojelulain muuttaminen

Esitys toteuttaa osaltaan hallitusohjelman tavoitteita säädösten sujuvoittamisesta ja hallinnollisen taakan vähentämisestä. Hallitusohjelman mukaan muun muassa rutiinilupa-asioita siirretään ilmoitusmenettelyyn ja lupa- ja valitusprosesseja uudistetaan ja sujuvoitetaan.

Ympäristölupavelvollisuuden vähentämiseksi esityksessä ehdotetaan lupavelvollisuuden poistamista eräiltä toiminnoilta (vähäiset ympäristövaikutukset), eräiden toimintojen rekisteröintiä luvan sijasta ja eräiden alhaisella kapasiteettitasolla luvan piirissä olevien toimintojen luvanhakukynnyksen nostamista. Toimet koskevat mm. pellettien valmistusta, viilutehtaita, vesipesuloita sekä eräitä kemianteollisuuden pienehköjä laitoksia.

Ympäristölupamenettelyn sujuvoittamiseksi esityksessä ehdotetaan neuvonnan lisäämistä sekä erityistä perusteluvelvollisuutta pyydettäessä luvanhakijalta lisäselvityksiä.

Ehdotettavat muutokset ovat askel oikeaan suuntaan ja kannatamme niiden eteenpäinviemistä. On kuitenkin todettava, että esityksen jälkeen ympäristölupavelvollisuuden piiriin jää edelleen tuhansia laitoksia. Lisäksi nyt toteutettaisiin vain pieni osa sujuvoittamista koskevista ehdotuksista, joita EK jäsenliittoineen on ympäristöministeriölle esittänyt (Elinkeinoelämän ehdotuksia ympäristölupamenettelyn uudistamiseksi 12.4.2015). Pidämmekin luvituksen sujuvoittamistavoitteen saavuttamiseksi erittäin tärkeänä, että uudistuksia jatketaan.

Jatkotyössä tulee ottaa huomioon vireillä olevat selvitys ilmoitusmenettelyn soveltamisalan laajentamisesta sekä ympäristölupamenettelyn yrityspilotit.

Yksityiskohtaiset kommentit

Lisäselvityksiä koskevien käytäntöjen uudistamista jatkettava
Lakiin ehdotetaan säännöstä jonka mukaan lupaviranomaisen tulisi yksilöidä luvanhakijalle, mistä seikoista lisäselvitystä on esitettävä ja miksi se on tarpeen. Kyse on tilanteesta, jossa luvanhakija on jo toimittanut lupaviranomaiselle selvityksiä, mutta lupaviranomainen ei pidä niitä enää riittävinä. Pyynnön voi esittää missä tahansa vaiheessa lupamenettelyä ja sen voi laukaista toinen viranomainen, kansalainen tai viranomainen itse. Yritykset pitävät selvitysten hankkimista koskevaa menettelytapaa raskaana ja menettelyä pitkittävänä.
EK:n on YSL projekti 1:n työn yhteydessä vuonna 2015 esittänyt, että lisäselvityspyyntöä koskevia käytäntöjä tulisi uudistaa seuraavilla tavoilla:
• mahdollinen täydennyspyyntö tulisi tehdä nopeasti hakemuksen tultua vireille, mielellään ennalta-asetetussa määräajassa
• lupahakemuksen selvitykset tulisi pyytää kerralla
• prosessin myöhäisemmissä vaiheissa lisäselvityksiä tulisi voida pyytää vain erityisen painavasta syystä ja jos se on lupa-asian ratkaisemiseksi välttämätöntä. Erityisen painavat syyt tulisi määrittää erikseen ennakolta.

Esittämäämme ei ole otettu huomioon. Pidämme tärkeänä, että menettelytapoja kehitetään toivomaamme suuntaan ja nyt esitettyä pidemmälle. Vähintään tämä tulisi tehdä ohjeistamalla lupahallinto ottamaan käyttöön uudet käytännöt.

Neuvonnan sitomattomuus ongelmallista
Kannatamme esityksessä ehdotettua viranomaisen neuvontaa koskevaa säännöstä ja sen sisältöä. Neuvontaa annettaisiin hakijan pyynnöstä, maksutta ja pääasiassa sähköisenä. Kyse olisi neuvonnasta koskien hakemuksessa esitettäviä tietoja, selvityksiä ja mm. lausuntoja. Sääntely täsmentäisi tärkeällä tavalla hallintolain neuvontaa koskevaa perussäännöstä.

Neuvontaa voitaisiin antaa myös tapaamisessa. Tätä voidaan pitää myös kannatettavana. Sähköinen neuvonta soveltuu parhaiten luvanhaun perusasioiden käsittelyyn, mutta ei esimerkiksi vaativiin tulkintakysymyksiin.

Ongelmallista esityksessä on se, että perustelujen mukaan annetut neuvot eivät sido viranomaista itseään tai muutoksenhakutuomioistuinta. Neuvojen osoittautuminen pitämättömiksi, aiheuttaa luvanhakijalle pahimmillaan huomattavia taloudellisia vaikutuksia. Näin käy esimerkiksi tilanteessa, jossa luvanhakija nojaa teknisissä suunnitelmissaan/ratkaisuissaan annettuihin neuvoihin, jotka lupaprosessin kuluessa voivat muuttuvat merkittävästikin. Siksi liian suoraviivaista lähestymistapaa neuvojen sitomattomuuteen varsinkin lupaviranomaisen osalta ei tulisi ottaa.

Esimerkiksi ympäristötilaa (muuttuvat päästöraja-arvot) koskevat tiedot tulisivat olla viranomaisen hallinnassa siten, ettei neuvonnassa tarvitse antaa väärää tietoa. BAT-vaatimusten osalta peruskysymykset, kuten mitä lainsäädäntöä lupavelvollisen on noudatettava -pelkästään BAT-BREF-vaatimuksia vai myös kansallista aiempaa lainsäädäntöä- tulisi olla selvitettyinä hyvissä ajoin ennen BAT:n voimaantuloa. Kyseisten kaltaisten tilanteiden ennakoiminen esimerkiksi ministeriön ohjeistusta parantamalla olisi toivottavaa.

Toistammekin aiemmin ehdottamistamme sujuvoittamiskeinoista sen, että BAT-vaatimusten voimaantuloon varaudutaan kansallisesti yhteistyössä viranomaisten ja eri toimialojen kanssa. Tällainen ’tietojenvaihtoprosessi’ voitaisiin käynnistää mahdollisimman pian esimerkiksi vuoden 2017 aluefoorumitoiminnan alaisuudessa.

Käsittelyajat
Puutteena esityksessä voidaan pitää sitä, ettei siinä esitetä enimmäiskäsittelyaikoja ympäristölupamenettelyn eri vaiheisiin eikä ehdotusta luvansaannin kokonaiskäsittelyajasta. Tältä osin lakiehdotuksia tulisi vielä tarkistaa ennen esityksen antamista.

 

Lisätietoja

Kommentit

Kommentoi