Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta ammatillisen koulutuksen uudistamiseksi. Elinkeinoelämän keskusliitto EK lausuu kunnioittaen seuraavaa:

Ammatillisen koulutuksen reformi on elinkeinoelämän osaamistarpeisiin ja työvoiman saatavuuteen vastaamisen näkökulmasta tärkeä ja merkittävä uudistus. Tavoitteena on ammatillisen koulutuksen järjestelmä, joka vastaa aiempaa oikea-aikaisemmin, osuvammin ja tehokkaammin työelämän, yksilöiden ja yhteiskunnan yhä nopeammin muuttuviin ammatillisiin osaamistarpeisiin. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa ammatillisen koulutuksen roolia työelämän kehittämisessä siten, että se tukisi nykyistä vahvemmin ja aktiivisemmin yritysten ja julkisen sektorin työpaikkoja toiminnan kehittämisessä ja uudistumista muuttuvassa toimintaympäristössä.

EK pitää erittäin tärkeänä, että työelämä ja yritykset tunnistetaan opiskelijan rinnalla keskeisinä ammatillisen koulutuksen asiakkaina. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien rooli ja työnjako työelämän kehittämisessä tulee täsmentää järjestämisluvassa laadukkaan ja joustavasti toteutetun koulutustehtävän avulla.

Esityksen jatkovalmistelussa on tärkeää pystyä kuvaamaan uudistuksen vaikutuksia työelämän ja yritysten näkökulmasta. Reformin edetessä on myös tärkeää viestiä työelämälle ja yrityksille niistä mahdollisuuksista, mitä uusi ammatillisen koulutuksen järjestelmä tarjoaa jatkossa yrityksille, esimerkiksi nykyistä joustavammat tavat käyttää oppisopimusta yritysten tarpeisiin.

Uusi ohjausjärjestelmä ja rahoitusmalli hyvä uudistus – työllistyminen tärkein kriteeri

Hallituksen esitysluonnos sisältää uuden lainsäädännön ja rahoitusmallin ammatilliselle koulutukselle. EK kannattaa ehdotusta, jonka mukaan ammatillisen koulutuksen ohjauksessa siirrytään yhteen lakiin, yhteen järjestämislupaan ja uuteen rahoitusmalliin.

Ehdotuksen mukaisesti rahoitus jakautuisi perus-, suorite-, vaikuttavuus- ja strategiarahoitukseen. Ehdotus rahoituksen jakamisesta siten, että puolet rahoituksesta tulee suoritteiden (35 %) ja vaikuttavuuden (15 %) perusteella on kannatettava. Ehdotuksen mukaiset muut vaikuttavuusrahoituksen elementit olisivat jatko-opintoihin siirtyminen sekä opiskelija- ja työelämäpalaute. EK pitää tärkeänä, että nämä kaikki rahoitusmallin osat ja vaikuttavuuden elementit sisältyvät rahoitusmalliin. Vaikuttavuusrahoitus on erinomainen keino vaikuttaa koulutuksen laatuun. Siksi vaikuttavuusrahoituksen osuuden rahoitusmallissa ja työllistymisen painoarvon tulee olla riittävän suuri.

Työpaikalla tapahtuvan oppimisen vastuita täsmennettävä – koulutuskorvaus käyttöön myös koulutussopimuksen osalta

Hallitusohjelman ja ammatillisen koulutuksen reformin tavoite työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisäämisestä edellyttää, että koulutuksen järjestäjien toimintamalli muuttuu ja vastuita työpaikalla tapahtuvan opiskelun osalta selkeytetään. Koulutuksen ja yritysten yhteistyön tulee lähteä molempien osapuolten tavoitteista. Yritysten tarpeet ja mahdollisuudet tarjota oppimismahdollisuuksia opiskelijoille vaihtelevat. On ensiarvoisen tärkeää, että yritys voi jatkossakin itse päättää milloin ja kenen kanssa oppisopimus solmitaan vai onko käytössä ei-työsopimussuhteinen opiskelu työpaikalla.

Ehdotus uudesta koulutussopimusmallista vaatii täsmennyksiä. Yritysten näkökulmasta keskeistä on, ettei työnantajan ja opiskelijan välille synny sopimussuhdetta, eikä työnantajalla ole sopimukseen perustuvia velvoitteita opiskelijaa kohtaan. Työturvallisuudesta, perehdyttämisestä ja työnjohdosta vastaa aina työpaikalla työnantaja. Koska kyseessä ei ole työsuhde, tapaturma- ja vastuuvakuutuksista vastaa koulutuksen järjestäjä.

Työpaikalla tapahtuvan oppimisen laadun varmistamiseksi EK ehdottaa koulutussopimusmalliin tarkennuksia. Jokaiselle opiskelijalle tulisi nimetä työpaikalla tapahtuvan opiskelun käynnistyessä vastuukouluttaja. Vastuukouluttajaksi voitaisiin nimetä joko koulutuksen järjestäjän tai työnantajan nimeämä henkilö. Vastuukouluttaja olisi vastuussa opiskelijan työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen kehittymissuunnitelman mukaisesti. Vastuukouluttajan apuna opiskelijoiden käytännön ohjauksessa voisi toimia, kuten nykyäänkin, työpaikkaohjaajia. Samalla, kun koulutuksen järjestäjän ja työpaikan kesken sovitaan vastuukouluttajasta, tulee sopia resursseista. Jos yrityksen ja koulutuksen järjestäjän kesken yhteisesti sovitaan, että opiskelijan vastuukouluttaja on yrityksen nimeämä henkilö, koulutuksen järjestäjä maksaisi yritykselle opiskelijakohtaista koulutuskorvausta, joka olisi sidottu opiskelun kestoon. Jos vastuukouluttajana toimisi koulutuksen järjestäjän nimeämä henkilö, ei opiskelijakohtaista koulutuskorvausta maksettaisi. Erityisesti pk-yritysten näkökulmasta opettajien jalkautuminen työpaikoille ja osallistuminen opiskelijan ohjaukseen työpaikoilla on edellytyksenä työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisäämiselle.

Koulutuksen järjestäjien erikoistumista ja työnjakoa tarvitaan

EK korostaa opetus- ja kulttuuriministeriön roolia ammatillisen koulutuksen ohjauksessa. Koulutuksen järjestäjien kesken tarvitaan nykyistä tiiviimpää yhteistyötä ja työnjakoa siten, että koulutuksen järjestäjien erikoistumisella voidaan vastata työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin. Järjestämislupaprosessissa tulee määritellä koulutuksen järjestäjien koulutustehtävät siten, että koulutuksen järjestäjäverkossa on erilaisista työ- ja elinkeinoelämän tarpeista erikoistuneita koulutuksen järjestäjiä ja järjestäjillä työelämän näkökulmasta riittävän erikoistunutta osaamista. Koulutuksen palveluverkkoa on tarpeen tarkastella valtakunnallisesti eri toimialojen osaamistarpeisiin vastaamisen näkökulmasta. Elinkeinoelämälle tärkeiden, pienten opintoalojen koulutus on turvattava.

Työelämän edustajilla ja työelämätoimikunnilla tärkeä rooli osaamisen laadun varmistuksessa

Osaamisen laadun varmistus on uuden järjestelmän kriittinen kysymys. Koulutuksen järjestämislupaohjauksen lisäksi yhdessä työelämän kanssa laaditut tutkintojen perusteet, koulutuksen järjestäjän ja yritysten pitkäjänteinen yhteistyö opetuksen toteuttamisessa sekä osaamisen arviointi ovat keskeisessä roolissa osaamisen laadun varmistamisessa. Koulutuksen järjestäjillä tulee olla toimivat laadunhallintamenettelyt, ja lisäksi tarvitaan valtakunnallinen palaute- ja tietojärjestelmä. Sen tulee tuottaa uusien työelämätoimikuntien käyttöön osaamisen laadunvarmistuksen näkökulmasta tarvittava tieto näytöistä ja osaamisen arvioinnista. Siirtyminen nykyisen näyttötutkintojärjestelmän kolmikantaisesta arvioinnista kaksikantaiseen arviointiin on tutkinnon suorittamisvolyymien takia perusteltua. Koulutuksen järjestäjien tulee huolehtia työelämän arvioijien ja työpaikkaohjaajien perehdyttämisestä ja kouluttamisesta.

Osakeyhtiömalli ammatillisen koulutuksen järjestämismuodoksi

Hallituksen esitysluonnoksessa on kuvattu erinomaisesti perusteluja osakeyhtiömallille ammatillisen koulutuksen järjestämismuotona. EK ehdottaa, että ammatillisessa koulutuksessa siirrytään osakeyhtiömuotoiseen toimilupajärjestelmään ja elinkeinoelämän edustajille tulee keskeinen rooli koulutuksen järjestäjien hallituksissa. Näin voidaan vahvistaa ammatillisen koulutuksen ja työelämän kumppanuutta kaikilla uuden ammatillisen koulutuksen järjestelmän tasoilla, myös koulutuksen järjestäjien päätöksenteossa.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Yrittäjyys ja elinkeinopolitiikka

Jouni Hakala
Johtaja

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi