Perusopetuslain väliaikainen muuttaminen – toisen kotimaisen kielen kokeilu

Esityksen tavoitteena on toteuttaa pilottihanke, joka mahdollistaa määräaikaiset alueelliset kokeilut kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kotimaisen kielen (ruotsi/suomi) opiskelua. Kokeilulupa myönnettäisiin opetuksen järjestäjien hakemuksesta alueellisesti ja kieliryhmittäin mahdollisimman kattavasti, ja vapaaehtoista mahdollisuutta tarjottaisiin enintään 2200:lle 5-6 luokan oppilaalle, jotka eivät ennen kokeilun aloittamista ole aloittaneet toisen kotimaisen kielen opintoja. Kokeilun mahdollistava laki astuisi voimaan viimeistään 1.8.2018 ja olisi voimassa vuoden 2013 loppuun.

EK kiittää mahdollisuudesta lausua, ja lausuntonaan toteaa seuraavaa:

Monipuoliset kielitaitohaasteet ovat yritysten arkipäivää

EK painottaa yritysten kielitaitotarpeita ja tarvetta varmistaa oppilaiden laajapohjainen kielitaitotaso.

Monipuolinen kielten osaaminen on Suomen kilpailukykytekijä. EK:n selvitysten mukaan vähintään joka kymmenes yrityksistä on kokenut rekrytointivaikeuksia, jotka ovat johtuneet kielitaidon puutteista. Suomen, englannin ja ruotsin rinnalla yrityksissä on kasvavaa tarvetta lähitulevaisuudessa erityisesti harvinaisempien kielien (mm. saksa, ranska, venäjä, espanja, kiina) osaajille.

Ruotsin kielen opiskelumahdollisuus ei saa kaveta kokeilun aikana

 Samalla EK pitää ensiarvoisen tärkeänä, että kokeilulla ei kavenneta oppilaiden mahdollisuuksia opiskella ruotsia/suomea toisena vieraana kielenä. Mm. Paavo Lipposen raportti vuodelta 2015 ”Pohjoinen tahtotila – Suomen edellytykset arktiseen kasvuun” toteaa ruotsin kielen aktivoinnin olevan jatkossakin perusedellytys ja kilpailuetu suomalaisille yrityksille suhteessa Skandinavian maiden ulkopuolisiin maihin.

Niin ikään EK muistuttaa, että EK:n jäsenyritysten keskuudessa ruotsin kieli on edelleen suomen ja englannin jälkeen kolmanneksi käytetyin kieli. Toisen kotimaisen kielen todennettu osaaminen on myös edellytys mm. julkishallinnon virkamiehille.

Elinkeinoelämä mukaan pilotin seurantaan

 Esityksen mukaan pilottikokeiluun liitetäisiin 5-10 vuoden seurantatutkimus, missä kokeilun vaikutuksia kokeilun kohderyhmiin verrattaisiin suhteessa toisen kotimaisen kielen valinneisiin oppilasryhmiin. EK korostaa, että kokeilun tuloksia ja vaikutuksia on seurattava alueellisesti ja valtakunnallisesti tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa.

Lisätietoja

Kommentit

Kommentoi