Ammatillisen koulutuksen reformin asetukset

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt lausuntoa seuraavista ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoon liittyvistä asetuksista

  • opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteesta
  • opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa
  • opetus- ja kulttuuriministeriön asetus oppisopimuskoulutuksessa olevan opiskelijan opintososiaalisista eduista koulutuksen järjestäjän oppimisympäristöissä tapahtuvan osaamisen hankkimisen ajalta
  • valtioneuvoston asetus ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja
    perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakumenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
  • valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
  • opetus- ja kulttuuriministeriön asetus eräiden oppilailta perittävien maksujen perusteista annetun opetusministeriön asetuksen muuttamisesta.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK tukee lausunnolla olevien asetusten muutoksia: Jatkovalmistelun osalta EK korostaa seuraavia asioita:

  • Valmistelutyö ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osaamispisteiden määrittelystä tulee toteuttaa siten, että elinkeinoelämän edustajat ovat mukana kaikissa tutkintojen kehittämisen ja pisteyttämisen prosesseissa.
  • Tutkintojen ja tutkintojen osien järjestämisen kustannusten osalta tarvitaan kustannusseuranta, jota kautta on mahdollista saada järjestäjäkohtaista vertailutietoa eri tutkintojen ja tutkinnon osien järjestämisen toteutuneista kustannuksista. Järjestäjäkohtaista vertailutietoa tarvitaan rahoitusjärjestelmän kehittämisen pohjaksi ja maksuasetuksen mukaisten maksujen perustaksi. Asetusluonnokseen kirjattu ’koulutuksen järjestäjälle aiheutuneet keskimääräiset kustannukset’ ei ole riittävä peruste, koska erot eri tutkintojen ja tutkinnon osien osalta voivat olla huomattavat.
  • Opiskelijavalinnan osalta siirtyminen jatkuvaan hakuun koulutuksen hakeutumisen pääväylänä on hyvä uudistus. Perusasteen päättävät ja vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat hakeutuvat jatkossakin valtakunnallisen yhteisvalinnan kautta, mikä on kyseiselle kohderyhmän näkökulmasta selkeä hakuväylä. Opiskelijavalintajärjestelmän toimivuutta on myös hyvä arvioida säännöllisesti perusasteen päättävien nuorten koulutustakuun toimivuuden näkökulmasta.