Valtioneuvoston periaatepäätös tavaralogistiikan digitaalisesta tulevaisuudesta

Liikenne- ja viestintäministeriö on valmistellut valtioneuvoston kehittämissuunnitelmaa logistiikan ja kuljetussektorin ja satamien digitalisaation vahvistamiseksi.

On erinomaista, että valtioneuvosto tarkastelee osaltaan ja yhteistyössä yritysten kanssa, mitä se voisi tehdä digitalisaation edistämiseksi logistiikassa. Kehittämissuunnitelmaa on valmisteltu kutsumalla laajasti yrityksiä työpajoihin ja erilaisiin ryhmiin.

Kehittämiskohteiksi on nostettu hajautetun tiedonjakoinfrastruktuurin luominen, lähilogistiikka, automaation kehittäminen ja satamien digitalisaation edistäminen. Tavoitteiden saavuttamiseksi on tunnistettu 33 toimenpidettä viidessä kokonaisuudessa, jotka ovat lainsäädäntöympäristö, yhteistyöhankkeet, kokeilut ja pilotit, tietämys ja asenteet sekä EU- ja kansainvälinen vaikuttaminen.

Logistiikan toimintakenttä on globaali ja siksi erityisesti toimenpiteet, joilla suomalaisen hallinnon keinoin edistetään eurooppalaisen ja kansainvälisen rahtitiedon sähköistymistä ovat keskeisiä ja vaikuttavimpia (eCMR-lisäpöytäkirjan ratifiointi Suomessa, DTLF vaikuttaminen, EU-säädäntö, UNECE/CEFACT vaikuttaminen). Useissa toimenpiteissä olisi vielä hyvä tiivistää yhteistyötä yritysten kanssa, jotta saavutetaan aidosti kilpailukykyä edistävää etenemistä ja vältetään kansallisten kustannusrasitteiden tai lisävelvoitteiden suunnitteleminen.

Hallinnon merkittävä keino on myös yhteistyöverkostojen kokoaminen sekä kokeilujen ja pilottien organisoiminen ja rahoittaminen. Näiden osalta toivottavaa olisi, että yhteistyökumppaneilla hallinnon puolelta on vahvaa osaamista liiketoiminnan kehittämisessä, kansainvälisiä verkostoja sekä monipuolisia rahoitusvälineitä. Julkisista prosesseista tuotetaan julkisia tuloksia, joten oleellista on löytää yhteistyöhön yrityksiä, joiden liiketoimintamalliin tämä sopii.

Elinkeinoelämä suhtautuu erittäin varauksellisesti lakisääteisiin velvoitteisiin, joiden seurauksena yritysten olisi pakko luovuttaa ennalta määriteltyjä tietovarantojansa toisille markkinatoimijoille. Jäsenyritykset ovat torjuneet tällaisen kehityssuunnan ja painottavat vapaata markkinanmukaista liiketoiminnallista tiedon hyödyntämistä.

Logistiikka on kokonaan markkinaehtoista palveluliiketoimintaa, joka kehittyy markkinoiden ehdoilla. Kuljetusketjut muodostuvat asiakkaan tarpeiden mukaan sellaisista elementeistä, kuten reiteistä, kuljetusmuodoista ja kuljetusvälineistä, jotka palvelevat asiakkaan tarkoitusta. Asiakas valitsee palvelutuottajan markkinasta omien kriteereidensä mukaan. Markkina on avoin ja kilpailtu. Palvelun tuottaminen perustuu kaupallisiin ja kannattaviin sopimuksiin asiakkaan ja palvelutuottajien välillä ja sopimukset ovat vapaasti tehtävissä.

Uuden liiketoiminnan syntyminen ja vanhojen lakkaaminen on markkinoiden normaali tila. Uusimpien teknologioiden hyödyntämisen määrä ja nopeus ovat kiinni siitä, miten ne tuovat lisäarvoa yrityksen toimintaan ja kannattavuuteen. Kukin yritys on itse paras arvioimaan omia investointejaan ja liiketoimintansa kehittämistä asiakkaidensa kanssa. Joissain tapauksissa voi olla myös niin, että tiedolla ei ole oikeasti arvoa eikä sen jalostaminen ole kannattavaa.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK kiittää liikenne- ja viestintäministeriötä tiiviistä yhteistyöstä yritysten kanssa, ja kannustaa vielä lisäämään vuorovaikutusta, jotta jatkotyössä voidaan varmistaa toimenpiteiden lisäarvo liiketoiminnalle. Tarkempien ehdotusten osalta EK viittaa alan liittojen lausuntoihin.

Lisätietoja

Kommentit

Kommentoi